Oliko vaarallinen synnytys?
Suunnittelemme toista lasta, mutta synnytys pelottaa. Esikoisen synnytys oli raju kivuiltaan, spinaalipuudutuksen sain olessani 9cm auki. Imukupilla lapsi ulos (sydänäänet hidastuivat, ei ollut laskeutunut). II asteen repeytymät emättimessä, 2500ml verta menetin kokonaisuudessa synnytyksen jälkeen.
Itse synnytyksestä ei traumoja, mutta tuo verenvuoto ja siitä johtunut shokkitila. Raajani olivat aivan kylmät, kolme ihmistä yrittävät laittaa tippaa (2 tippaa, yli 10 yritystä löytää suoni) lääkärin ommellessa mahdollisimman nopeasti. Pelkäsin aidosti kuolevani! Oliko pelkoni realistinen, vai olenko hätkähtänyt vähästä?
Sain 500ml verensiirron seuraavana iltana, kun lapsi syntyi aamulla. Söin 5 viikkoa synnytyksen jälkeen useamman särkylääkkeen tasasesti 4 tunnin välein. Minusta kokemus oli rankka, mutta sairaalassa sain ristiriitaista tietoa. Haluaisin mielipiteitä ulkopuolisilta: oliko tilanne aidosti vaarallinen? Kuinka paljon verta keskimäärin synnytyksessä menetetään?
Pelottaa, jos mahdollinen toinen synnytys päättyy samalla tyylillä...
Kommentit (13)
Vuotoa on monesta syystä. Istukka, repeämät, veren hyytymiseen liit. tekijät, jne. Iso vuoto on. Sitä ei voi kieltää. Ei kuitenkaan mikään tavaton. Onneksi ps tankkaus on keksitty :) Kuppi ei tavaton, ja II asteen rippasut on arkipäivää.
Kannattaa keskustella neuvolan th:n kanssa lähetteestä pelkopolille, jossa synnytyksesi voidaan käydä läpi ja suunnitella seuraavaa. Näin netissä faktojen julistaminen seikkaperäisien tietojen perusteella on arvelluttavaa.
Verensiirron antamisessa olisi varmaan ollut suurempi kiire jos välitön hengenhätä?
Itse menetin papereiden mukaan 500ml, hb laski alle 80 ja sain lisäverta. Raskausaikana hb oli normaali yli 120. Synnytyksessä rajana on muistaakseni juuri tuo 500ml.
Tapauksessasi on kuitenkin olennaista mielestäni tuo nopea toiminta. Vauvan sydänäänet on romahtanut ja vauva on pitänyt ottaa ulos nopeasti. Ilman sitä synnytys olisi saanut jatkua luonnollisemmin. Onhan tuo imukuppi ollut aika radikaali, mutta pakollinen, toimenpide. Ihan selvästi se on vaikuttanut verenvuotoon. Sikäli ei mielestäni ole aiheellista pelätä seuraavassa käyvän samoin. Kannattaa myös jutella sairaalassa asiasta. Voit päästä juttelemaan esim. saman kätilön kanssa joka sulla oli tuossa synnytyksessä.
Kiitos vastauksista. Nimenomaan se tilanne tuntui kauhealta. Tiesin, että vuodan verta, paikalla synnytyslääkäri, anestesialääkäri ja 3 kätilöä, hyvin, hyvin kylmät raajat (tätä pelästyin eniten) ja kun ne ei meinannu saada hemohesiä eikä antibiootteja annettua, pitkän aikaa piikittivät. Pelotti, kun ei anestesialääkärikään meinannu saada sitä tippaa laitettua.
jo kaavinnan aikana nukutuksessa. Menetin paljon verta, sillä
istukka ei irronnut. Ennen synnytystä minulla oli hemoglobiini
129, ja yhden verensiirron jälkeen minulla oli hemoglobiini 80.
Sain sitten vielä toisen verensiirron, jolloin hemoglobiini nousi
noin melkein 100:an.
Verensiirron antamisessa olisi varmaan ollut suurempi kiire jos välitön hengenhätä?
Joka tapauksessa ap:n tilanne muistutti omaani mm. imukupin
käytön ja verenhukan vuoksi, ja ainakin minulle kätilö sanoi
synnytyksen jälkeen, että onneksi et synnyttänyt kotona...
Siinä olisi voinut henki mennä.
Itse kävin ns. pelkopolilla sairaalassa juttelemassa traumaattisesta
esikoissynnytyksestäni, ja siitä oli paljon apua. Otin myös
mahdollisimman paljon selvää eri riskeistä ja mitä eri
vaaratilanteissa voidaan tehdä ennen synnytystä.
En ollut tehnyt tätä, kun menin synnyttämään esikoistani, ja minulla
oli koko synnytyksen ajan tosi epävarma, jopa kaoottinen olo, kun en tiennyt
missä mennään. Toisella, ja myös kolmannella synnytyskerralla olen
ollut paljon itsevarmempi ja olen osannut heti reagoida, kun joku
asia on alkanut menemään pieleen (mm. kolmannessa synnytyksessäni
istukka ei meinannut taaskaan irrota, mutta vaadin heti apua, joten
en ehtinyt vuotaa tällä kertaa niin paljon).
Kiitos.
Pelkopolin kautta aion mennä, jos raskaaksi uudestaan tulen. Kirjoittelen täällä varmaan siksi, että takaraivossa on ajatus, ettei minulla ole oikeutta olla ahdistunut synnytyksestä. Lapsi on terve ja itsekin pikkuhiljaa toivuin fyysisesti.
Kiitos vastauksista. Nimenomaan se tilanne tuntui kauhealta. Tiesin, että vuodan verta, paikalla synnytyslääkäri, anestesialääkäri ja 3 kätilöä, hyvin, hyvin kylmät raajat (tätä pelästyin eniten) ja kun ne ei meinannu saada hemohesiä eikä antibiootteja annettua, pitkän aikaa piikittivät. Pelotti, kun ei anestesialääkärikään meinannu saada sitä tippaa laitettua.
Tärkeää on mielestäni muistaa se miksi imukuppia piti käyttää. Sitä ei käytetty koska vauva ei meinannut muuten tulla vaan sydänäänten takia. Se ei viittaa mihinkään "vikaan", miksi seuraava vauva ei voisi tulla luonnollisemmin. Mukana oli "vain" huonoa tuuriakin.
Mutta kuten sanoin jo, yksityiskohdista kannattaa jutella niiden ihmisten kanssa jotka olivat paikalla ja jotka ovat paperisi kirjanneet. Heiltä saat tietää oikeat syyt (nämä täällä on vain arvailuja) miksi vuosit verta, miksi imukuppia käytettiin ja lisäksi esim. se, onko veressäsi hyytymistejijät ok.
Ja suosittelen, rohkeasti vaan uutta vauvaa alulle! ;-)
5
Synnytyksestä jäi hyvä tunne siinä mielessä, että kätilö oli tosi empaattinen ja ammattitaitoinen, samoin kuin muutkin henkilökunnasta. Lapsi saatiin nopeasti ulos eikä hänellä ollut enää hätää (mikä tietenkin tärkeintä).
Synnyttäneiden osastolla vain sain ristiriitaista palautetta, kun omahoitajasta jäi vähättelevä mielikuva. Hänen käytöksensä perusteella aika "normaalisti" mennyt synnytys. Minulle jäi tunne, ettei minulla olisikaan ollut suurta hätää ja ei olisi syytä ahdistua, että synnytykset ovat usein tuollaisia. Sen takia varmaan nytkin puran tätä täällä. Jonkinlaista epävarman ihmisen terapiaa kai... =)
Kiitos vielä
AP
koska vuosit noin paljon.
Sinuna pyytäisin laittamaan kanyylin käteen valmiiksi koska siitä ei ole haittaakaan niin saadaan tippa tarvittaessa menemään nopsaan. Nimittäin välittyy pelko että jos sitä tippaa ei olisi saatukaan laitettua...
Joku tuossa sanoikin että kannattaa asia käydä ammattilaisten kanssa läpi uudelleen. Ikävää että omahoitaja on vähätellyt kokemustasi joka on ollut kyllä ikävä sokkitilakin seurasi ja seuraa massiivisessa vuodossa ei normaalissa synnytyksessä.
Muista kuitenkin se että jokainen synnytys on erilainen ja tämä kokemasi ei toistu ehkä koskaan vaikka tekisit kymmenen lasta lisää.
tippojen laittokin hankalaa yli kymmenen yritystä, huh huh. En ihmettele että sinua pelottaa.
Kuolemanpelko olisi tullut kelle hyvänsä tuossa tilanteessa.
terv. joka ehdottaa edelleen että kanyyli laitetaan valmiiksi synnytyshuoneessa ja sovi tämä asia ennakkoon ja kirjauta papereihin.
esikoissynnytyksen vuoksi! Omakohtaista kokemusta ei saisi
kukaan vähätellä. Kätilö teki siinä minunkin mielestäni väärin.
Pelkopolilta toivottavasti ja varmasti löytyy asiantuntevampaa ja
ymmärtävämpää tukea.
Tv. 7
Pelkopolin kautta aion mennä, jos raskaaksi uudestaan tulen. Kirjoittelen täällä varmaan siksi, että takaraivossa on ajatus, ettei minulla ole oikeutta olla ahdistunut synnytyksestä. Lapsi on terve ja itsekin pikkuhiljaa toivuin fyysisesti.
Joka tapauksessa ei kannata pahoittaa mieltään tuollaisesta
täysin tarpeettomasta vähättelystä.
Tv. 7
esikoissynnytyksen vuoksi! Omakohtaista kokemusta ei saisi
kukaan vähätellä. Kätilö teki siinä minunkin mielestäni väärin.
Pelkopolilta toivottavasti ja varmasti löytyy asiantuntevampaa ja
ymmärtävämpää tukea.Tv. 7
synnytyksissä on tavallista että vuotaa litran
ja melkoisen moni vuotaa tuon parilitraakin
tärkeää olisi, että synnytyksen lähestyessä olisi mahdollisimman hyvä hb , jotta kestää tuollaiset vuodot
itse vuosin myös 2,5 l imukuppi yritys ja hätäsektio päälle
verta en tarvinnut, koska lähtö hb oli 147, ja hb laski vain 90
jos lähtö hb olisi ollut matalampi olisi verta tarvittu
eli älä ole huolissasi, henkilökunta hoitaa sinua kyllä hyvin, ja aina ei synnytykset mene saman kaavan mukaan, voi olla et nyt ei repeämää edes tule ja siten ei vuotoakaan