Onko ns. pakkoruotsin opiskelu oikein? ov

Sitähän se nimittäin on, suurin osa suomalaisista ei tule koskaan tarvitsemaan ruotsin kieltä. Sen sijaan suurin osa suomalaisista tulee tarvitsemaan äidinkielen taitoja mm. oikeinkirjoitusta, historiaa, muita vieraita kieliä (niitä kun puhutaan maailmalla hiukan enemmän kuin ruotsia), matematiikkaa (kaupassa on eism. hyvä osata laskea) jne.

Ruotsin kieli on ainoa pakollinen vieras kieli suomenkielisissä kouluissa.

Pyysin vanhempani keskustelemaan koulun päättäjien kanssa tilanteestani. Olin jo niihin aikoihin määrätietoinen ja älykäs kyseenalaistaja. Sovimme että saan tokariin numeron 4 ja pääsen koulusta jäämättä luokalleni. Sitten on myös näkökantoja pakkoruotsiin. Monet jotka ovat pakkoruotsin kärsineet tahtovat myös nuorten kärsivän siitä.

voi kuin nauraa :D. Edelleenkin ihmettelen tätä käsitettä "pakkoruotsin kärsiminen". Miksei kukaan sen kummemmin puhu vaikka siitä "pakkohistorian kärsimisestä"? Nämä kamalassa kurjuudessa pakkoruotsista kärsivät nuoret eivät edes tiedostaisi tätä suunnatonta kärsimystään, jos ei aikuisen ihmiset jatkuvasti kyseenalaistaisi tuota kielenopetusta.

sanoin, että esim itselläni ei ole historiasta ollut mitään hyötyä oikeassa elämässä. Tämä keskustelu nyt kiertää kehää.

Äsken jo kysyin, että onko vastustuksen ainoa syy siis se, ettei muualla maailmassakaan ole vastaavaa systeemiä, johon sain vastauksen, että ruotsin kieli on turha, johon taas esitän vastakysymyksen, miksei vastusteta myös muita aineita ja taas vedetään koko muu maailma ja kehä kiertää loputtomiin.

http://www.pakkoruotsi.net/

Ilmaisu "toinen kotimainen kieli" keksimällä keksittiin peruskoulu-uudistuksen myötä, jotta RKP:n painostuksesta saatiin ruotsin kieli pakolliseksi oppiaineeksi.

Suomessahan ei ole minkään tietyn vieraan kielen opiskelu pakkoa, joten ruotsista oli pakko tehdä kotimainen kieli.

Eiköhän olisi järkevämpää opetella ihan alkujaankin se kieli mikä kiinnostaa...

Vaan ensin on syytä opetella kotimaiset ja sen jälkeen siirtyä ulkomaisiin ja huomata kuinka se toinen kotimainen onkin huomattavaksi hyödyksi niitä vieraita kieliä opetellessa. :)

det finns ingen orsak att lära någon tvångsspråk, för språk som studeras frivilligt har likadana möjligheter.

av att läsa era svar. Lyckligtvis finns det några som har ett liiiiite öppnare sinnelag och förstår att SPRÅK SOM SPRÅK är en rikedom och en dörr till en ny kultur, vare sig tvångs- eller frivilliginlärd.

tekisi kielitaidosta valttikortin työmarkkinoilla, jolloin sitä olisi houkuttelevampaa opiskella. Tunneilla olisi myös lähinnä motivoituneita opiskelijoita ja opiskelu olisi mukavampaa ja mielekkäämpää.

Ammattikouluun tähtäävät nuoret voisivat opiskella esim. venäjää, josta on ainakin Itä-Suomessa paljon enemmn hyötyä, kuin ruotsista.

kuin englanti tai saksakin ja ruotsin opetteluun käytetty aika ja energia on poissa vieraiden kielten oppimisesta.

Ei siinä mitään, kyllä mulle on ollut hyötyä ruotsin osaamisesta, mutta ei se "kotimaisuus" tee ruotsin opiskelusta yksikielisellä seudulla yhtään vähemmän vierasta kieltä.

Eiköhän olisi järkevämpää opetella ihan alkujaankin se kieli mikä kiinnostaa...

Vaan ensin on syytä opetella kotimaiset ja sen jälkeen siirtyä ulkomaisiin ja huomata kuinka se toinen kotimainen onkin huomattavaksi hyödyksi niitä vieraita kieliä opetellessa. :)

Ruotsin sijaan esim. venäjä olisi paljon fiksumpi "pakko-opiskeltava", ihan jo siksi että kys. kieltä pidetään sivistyneenä. Missäs muualla puhut ruotsia kuin Ruotsissa? Ruotsi antaa ehkä perusteet tanskan/norjan tms. oppimiseen, mutta onko se niin arvokas juttu että yksi kieli tehdään PAKOLLISEKSI??



ps. miksi suomenruotsalaisten ei ole pakko oppia kunnollista suomea??

kun puhutaan Pohjoismaisesta yhteistyöstä. Suomi haluaa vahvasti kuulua skandinaavien yhteisöön ja avain sinne on ruotsi. Tämä on minusta suurempi syy opiskella ruotsia kuin ne muutamat prosentit ruotsinkielistä väestöä Suomessa.



Hyvä ruotsinkielentaito avaa myös norjan ja kirjoitetun tanskan ja sitä myötä kielitaito kattaa kohtuullisen suuren maapläntin alueellisessa mielessä. Lähikielien osaaminen on aina etu ja siksi minusta myös venäjän asemaa voisi kohentaa.



Olen kuitenkin ehkä jäävi mielipiteissäni, koska olen ruotsinkielen kääntäjä ja lehtori. Tällä hetkellä opetan seiskaluokkalaisia yläkoulussa, eikä heidän joukossaan mikään vastentahtoisuus kyllä näy. Yseissa sitten osa on jo kieleen kyllästynyt, mutta uskoisin senkin tapahtuneen siksi, että ysit ovat muutenkin patalaiskoja, eikä kieliopinnoissa laiskuus oikein käy laatuun tai oppiminen pysähtyy siihen.

Suomi ei tule ikinä kuulumaan mihinkään skandinaavien yhteisöön, meitähän ei sinne koskaan tulla hyväksymäänkään kun emme ole skandinaaveja. Pohjoismaisen yhteistyön kieli on yhä suuremmassa määrin englanti, Nuorten Pohjoismaiden neuvosto vaihtoi jo kielensä englantiin.

Edes äidinkieleltään ruotsinkieliset eivät ymmärrä kuin noin puolet norjan kielestä ja tanskaa vielä vähemmän, saati sitten että suomenkielinen 2 tuntia viikossa ruotsia opiskeleva ymmärtäisi tanskaa tai norjaa.

kun puhutaan Pohjoismaisesta yhteistyöstä. Suomi haluaa vahvasti kuulua skandinaavien yhteisöön ja avain sinne on ruotsi. Tämä on minusta suurempi syy opiskella ruotsia kuin ne muutamat prosentit ruotsinkielistä väestöä Suomessa.

Hyvä ruotsinkielentaito avaa myös norjan ja kirjoitetun tanskan ja sitä myötä kielitaito kattaa kohtuullisen suuren maapläntin alueellisessa mielessä. Lähikielien osaaminen on aina etu ja siksi minusta myös venäjän asemaa voisi kohentaa.

Olen kuitenkin ehkä jäävi mielipiteissäni, koska olen ruotsinkielen kääntäjä ja lehtori. Tällä hetkellä opetan seiskaluokkalaisia yläkoulussa, eikä heidän joukossaan mikään vastentahtoisuus kyllä näy. Yseissa sitten osa on jo kieleen kyllästynyt, mutta uskoisin senkin tapahtuneen siksi, että ysit ovat muutenkin patalaiskoja, eikä kieliopinnoissa laiskuus oikein käy laatuun tai oppiminen pysähtyy siihen.

ovat Saksa ja Venäjä, Ruotsi vasta kolmantena. Venäjän osuus tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Ja venäjänkielentaitoisten osuus aivan olematon suomalaisista.

ovat Saksa ja Venäjä, Ruotsi vasta kolmantena. Venäjän osuus tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Ja venäjänkielentaitoisten osuus aivan olematon suomalaisista.

Ruotsin kouluissa on lisätty viimeaikoina kiinankielen opetusta huomattavasti. Moinen kauaskatseisuus ei tosin missään nimessä kuulu suomalaiseen kulttuuriin.

Täällä katsotaan vain taaksepäin.

Sitähän se nimittäin on, suurin osa suomalaisista ei tule koskaan tarvitsemaan ruotsin kieltä. Sen sijaan suurin osa suomalaisista tulee tarvitsemaan äidinkielen taitoja mm. oikeinkirjoitusta, historiaa, muita vieraita kieliä (niitä kun puhutaan maailmalla hiukan enemmän kuin ruotsia), matematiikkaa (kaupassa on eism. hyvä osata laskea) jne.

vastaa nyt vielä kerran. Millä perusteella sanot, että ruotsi pitäisi poistaa, koska se on suurimmalle osalle turha, kun esim minun tapauksessani se historia on ollut paljon turhempi, enkä silti ole sitä mieltä, että sitä ei tarvitse poistaa?

Sitähän se nimittäin on, suurin osa suomalaisista ei tule koskaan tarvitsemaan ruotsin kieltä. Sen sijaan suurin osa suomalaisista tulee tarvitsemaan äidinkielen taitoja mm. oikeinkirjoitusta, historiaa, muita vieraita kieliä (niitä kun puhutaan maailmalla hiukan enemmän kuin ruotsia), matematiikkaa (kaupassa on eism. hyvä osata laskea) jne.

vastaa nyt vielä kerran. Millä perusteella sanot, että ruotsi pitäisi poistaa, koska se on suurimmalle osalle turha, kun esim minun tapauksessani se historia on ollut paljon turhempi, enkä silti ole sitä mieltä, että sitä ei tarvitse poistaa?

olen siis sitä mieltä, että historiaa ei tarvitse poistaa. Tuli liian monta kieltosanaa :)

Syyksi riittää ihan se, ettei täällä ole mikään muukaan vieras kieli pakollinen.

Sitähän se nimittäin on, suurin osa suomalaisista ei tule koskaan tarvitsemaan ruotsin kieltä. Sen sijaan suurin osa suomalaisista tulee tarvitsemaan äidinkielen taitoja mm. oikeinkirjoitusta, historiaa, muita vieraita kieliä (niitä kun puhutaan maailmalla hiukan enemmän kuin ruotsia), matematiikkaa (kaupassa on eism. hyvä osata laskea) jne.

vastaa nyt vielä kerran. Millä perusteella sanot, että ruotsi pitäisi poistaa, koska se on suurimmalle osalle turha, kun esim minun tapauksessani se historia on ollut paljon turhempi, enkä silti ole sitä mieltä, että sitä ei tarvitse poistaa?

edelleenkään verrattaisi pakkoruotsia esim. pakkomatikkaan. Se on niin last season vaikka sen aina saa tässä yhteydessä lukeakin. Samalla perusteella voidaan perustella vaikka pakkonypläystä kaikille kouluissa ja sitten joku toope kommentoimaan että on niiiin paljon ollut hyötyä kun noita pöytäliinoja ei millään olisi muuten saanut nyplättyä. Maailmassa ei ole maata jossa ei pakkomatikkaa ole mutta pakkoruotsia ei ole kuin Suomessa ja Ruotsissa. Siinä on ero.



Ahvenanmaalla olisi asukkaille hyödyllistä opettaa suomea jottei tarvitse jäädä sinne pienelle saarelle tai lähteä Ruotsiin. Kovin montaa ammattia siellä ei voi harjoittaa eikä ole tarkoituksenmukaista kouluttaa ihmisiä verorahoilla Ruotsin työmarkkinoille. Vaatimuksia ei voida asettaa pelkästään enemmistölle.

elämänsä aikana ruotsia välttämättä ikinä missään milloinkaan, mutta toisaalta esim. venäjää olisi ehkä hyväkin osata.



Kielten pitäisi olla valinnaisia, mutta ainakin yhtä pitäisi opiskella Suomen lisäksi.

mutta osaan ruotsia erittäin hyvin ja minulla on ruotsia äidinkielenään puhuva aviomies. Ymmärrän täysin sujuvasti norjan bokmålia ja kirjoitettua tanskankieltä. Olen myös lukenut kirjoja molemmilla kielillä. Puhuttu tanska menee puolestaan viuhuen yli hilseen. Tämä kommenttina sille, joka sanoi, ettei norjaa tai tanskaa voi ruotsin pohjalta ymmärtää.



Sellaisen tutkimuksentyngän olen pakkoruotsista jostain ollut lukevinani, että tympeä suhtautuminen pakkoruotsia kohtaan imetään vanhemmilta ja asenne kukoistaa isoissa joukoissa. Tutkimuksessa oli kuitenkin todettu, että joukossa kieltä kovaäänisesti vastustava yksilö voi hiljaa mielessään pitää kieltä hyödyllisenä. Kyseessä on siis joukkohysteria ja on trendikästä vastustaa kieltä, vaikka sen opiskelu katsotaan hyödylliseksi joka tapauksessa.(kyseessä oli muistaakseni gradu, mutta en muista kenen tekele tai missä yliopistossa tehty)

Kuten jo totesin niin tutkimuksia on tehty ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten keskuudessa siitä miten ymmärtävät toistensa kieliä. Norjalaiset pärjäävät aina parhaiten näissä tutkimuksissa, joten pakkoruotsin kannattajien logiikan mukaanhan silloin Suomessa pitäisi kaikkien opiskella norjaa, jotta päästään siihen pohjoismaiseen yhteistyöhön mukaan...

Tässä mm. yksi tutkimus

http://ins.sol.lu.se/default.asp

Ja lukutaito ei riitä ymmärtämiseen, sillä ei tee mitään jos ei osaa myös puhua. Ja sitähän osataan vielä vähemmän. Ruotsalaiskatsojat muuten raivostuivat kun Ruotsissa esitettiin norjankielistä Himmelblå-televisio-ohjelmaa ilman tekstitystä. Vaativat ruotsinkielistä teksitystä ohjelmaan kun eivät muuten ymmärrä...

mutta osaan ruotsia erittäin hyvin ja minulla on ruotsia äidinkielenään puhuva aviomies. Ymmärrän täysin sujuvasti norjan bokmålia ja kirjoitettua tanskankieltä. Olen myös lukenut kirjoja molemmilla kielillä. Puhuttu tanska menee puolestaan viuhuen yli hilseen. Tämä kommenttina sille, joka sanoi, ettei norjaa tai tanskaa voi ruotsin pohjalta ymmärtää.

Sellaisen tutkimuksentyngän olen pakkoruotsista jostain ollut lukevinani, että tympeä suhtautuminen pakkoruotsia kohtaan imetään vanhemmilta ja asenne kukoistaa isoissa joukoissa. Tutkimuksessa oli kuitenkin todettu, että joukossa kieltä kovaäänisesti vastustava yksilö voi hiljaa mielessään pitää kieltä hyödyllisenä. Kyseessä on siis joukkohysteria ja on trendikästä vastustaa kieltä, vaikka sen opiskelu katsotaan hyödylliseksi joka tapauksessa.(kyseessä oli muistaakseni gradu, mutta en muista kenen tekele tai missä yliopistossa tehty)

mutta osaan ruotsia erittäin hyvin ja minulla on ruotsia äidinkielenään puhuva aviomies. Ymmärrän täysin sujuvasti norjan bokmålia ja kirjoitettua tanskankieltä. Olen myös lukenut kirjoja molemmilla kielillä. Puhuttu tanska menee puolestaan viuhuen yli hilseen. Tämä kommenttina sille, joka sanoi, ettei norjaa tai tanskaa voi ruotsin pohjalta ymmärtää.

Sellaisen tutkimuksentyngän olen pakkoruotsista jostain ollut lukevinani, että tympeä suhtautuminen pakkoruotsia kohtaan imetään vanhemmilta ja asenne kukoistaa isoissa joukoissa. Tutkimuksessa oli kuitenkin todettu, että joukossa kieltä kovaäänisesti vastustava yksilö voi hiljaa mielessään pitää kieltä hyödyllisenä. Kyseessä on siis joukkohysteria ja on trendikästä vastustaa kieltä, vaikka sen opiskelu katsotaan hyödylliseksi joka tapauksessa.(kyseessä oli muistaakseni gradu, mutta en muista kenen tekele tai missä yliopistossa tehty)