lapsi sijoitettu uuteen kotiin...tarvitsen vastauksia mitä ajatella...
kyse siis pienestä koululaisesta, jolla todella rankka lapsuus. Uudessa kodissa mies alistaa lasta toden teolla, siis moittii pienistäkin asioista, biologiset lapset on ns.täydellisiä, kuria ei pidetä.
Olen "hieman"huolissani tästä lapsesta.Hänellä on todettu monenlaisia ongelmia, ja uskon että tällä alistamisella on asian kanssa jo osansa asiaan.lapsi ei silti puhu tästä, vaikka on jo tarpeeksi "vanha".
Kyläillessäni tekisi mieli ottaa lapsi syliin ja helliä, sitä ei kotona tehdä, kuin omille lapsille. Näen että hänen on paha olla.
Mitä pitäisi ajatella?
Kommentit (30)
älkää niitä rahoja kadehtiko! Lapset ovat kuitenkin poikkeuksetta lukuunottamatta erityistarpeisia enemmän tai vähemmän eli haaste on moninkertainen omiin verrattuna. Vai ottaisiko joku pelkästä rahasta 24/7 vastuulleen ylivilkkaan, rajatta, rakkaudetta ja ilman säännöllisyyttä kasvaneen 4-vuotiaan siitä hyvästä, että saa 300-500 Euroa BRUTTONA kuussa "palkkaa"?
Ap:n tilannetta vaikea kommentoida. Näillä biovanhemmilla ja -sukulaisilla on vähän tapana keksiä kaikkea sijaisperheestä ja kuunnella yksisilmäisesti lapsen puheesta asioita purkaakseen omaa epäonnistumistaan. Kyllä sijoitetuilla lapsilla on sijaisperheissä aina paremmat oltavat kuin biovanhemmilla. Ei huostaanotto ole mikään vitsi.
että vanhemmat, sijais,kohtelevat lasta huonosti jos aina moittii OLETPA TYHMÄ tai ETKÖ OSAA MITÄÄN niin pistää miettimään että millaisia vanhempia täällä palstalla on.
lapset syö paketillisen leipää koulun jälkeen?
joka on hyvin yleistä siijoitetuilla lapsilla (ahmitaan hillittömästi tai varastetaan ja jemmataan ruokaa)
Kyllä se vaan niin on että sijoitetut lapset ovat HYVIN vaurioituneita tuossa vaiheessa kuin perhesijoutus tulee kyseeseen. AP:n tutuillakin lapsella rankka tausta ja nyt kouluiässä sijoitetaan!
Eli vuisikausien ongelmat ja traumat jättöneet jälkensä lapseen.
Voihan olla että tmä lapsi tarvitsee "laitosmaisen" ympäristön voidakseen pitää itsensä jotenkin kasassa, eli esim. ei voi ottaa naposteltavasa kun ei ole ruoka-aika. Muuten seurauksena voi olla "hajoaminen" ja kuukausien työ valuu taas hukkaan.
Omia biolapsia taas ei voi vaatia elämään kuin laitoksessa!
Lasten alistavaa kohtelua en hyväksy missään tapauksessa. Mutta olen huomannut että ihmisillä on taipumus kuulla ja nähdä sijaisperheiden kasvatus ja perhe-elämä aina huonossda valossa jossa sijaislasta syrjitään.
lapset syö paketillisen leipää koulun jälkeen?
Miksi minulla olisi sellainen tilanne? Ja tautalankaa kuluu. Esimerkki holtittomasti syövästä sijaislapsesta oli elävästä elämästä. En tiedä onko hän joskus syönyt kokonaisen leipäpaketin, mutta se ei ole pointti. Vaan se miten erilaisilta asiat näyttävät kun tietää todellisen tilanteen. Vrs. juuri leipäpaketin syöneen lapsen "nälässä pitäminen" ja epätasa-arvo, koska siltähän se vieraalle juuri näyttää jos ei tiedä mitä on aiemmin tapahtunut.
Ja ylipäänsä, sijaislapsen pitää usein opetella ihan kaikki alusta asti. Leikkimään, syömään, pukemaan, itsestään huolehtminen ihan alusta asti. He ovat monissa asioissa paljon ikäistään nuoremmalla tasolla tavallaan. Ja silloin myös kasvattaminen on erilaista, kunnes lapsi saa ikätoverinsa kiinni aikaa myöten. Eihän normiperheissäkään 3-vuotiasta kasvateta samalla lailla kuin 10-vuotiasta. Sijaislapsilla voi olla ikää paljonkin, mutta kehityksessä ollaan nuoremman tasolla.
Tietenkään lasta ei saa moittia, joten jos sellaista on, suosittelen että jutellaan sossun kanssa aiheesta asiallisesti.
Mutta toisaalta lapsen tilanne saattaa olla sellainen että vaatii kasvatukselta aivan erilaisia asioita kun ns. normaali lapselta.
Itse työskentelen lastensuojelulaitoksessa ja väillä on oikeasti vaikea jopa itselleni mieltää se että en voi sijoitettijen lasten kanssa käyttää samoja kasvatuskäytäntöjä kuin omien saman ikäisten lasteni kanssa.Joskus tuntuu jopa kurjalta ja tekisi mieli toimia samoin kuin omien kanssa mutta jos siihen lipsahtaa voi lapsen asiat mennä todella pahasti vinksalleen.Huonost sijoitettettuja lapsia ei tietenkään saa ja jos slvästi haukutaan, nimitellään tms. niin siihen tulee kyllä puuttua.
Ilman muuta sinä soitat sinne lastensuojeluun, se on jokaisen velvollisuus!! Olipa syytä tai ei niin se on tehtävä jos epäilee jotain.
Sinun ei tarvitsekaan tietää pitääkö heidän kasvatus syistä olla eri tavalla tälle lapselle, hänen taustojensa vuoksi jne. ne ovatkin yksityisyyden vuoksi asioita joita eivät kerro ehkä sinulle, ei pidä mutta se tunne mikä sinulla asioista on niin ei ole väärä missään nimessä!
Olipa sijoitetulla lapsella mitä tahansa erityistarpeita niin hänen paikkansa sijaisperheessä on kuitenkin oltava tasavertainen muiden perheen lasten kanssa niin ettei häntä jatkuvasti alisteta,haukuta, nimitellä ei ketään siten kasvateta! Ei edes erityistarpeiden ja huonojen taustojen vuoksi, tämä ei voi olla peruste!
ihan helposti. Eikä hän ole mitenkään vaurioitunut eikä ahmi tunnepulaansa. Hän on vain 13-vuotias poika. Se on hei ihan normaalia murrosikäisten poikien kasvupyrähdyksissä!
kuten ruokaa, käyttäytyy ruoan suhteen vähän eri tavalla kun tavislapset. Olen työskennellyt alle 2vuotiaisen osastolla vastaanottokodissa ja olin tosi tyrmistynyt aluksi siitä, miten lapset ahmii ruokaa tai kiljuu keittiön ovella kun kuulevat että puuron valmistus alkaa. Ei vaan mun tavislapsella oo ollut koskaan niin kiire ruokapöytään. Ajatuksena lähinnä tässä on se että me ei todella tiedetä miksi jonkun lapsen ei anneta napostella ruokaa. Kaikki ei ole aina sitä miltä ulospäin näyttää.
Lopuksi vielä totean että tietenkään ketään ei alisteta tai haukuta, eikä varsinkaan lasta jolla on haavoja sisällään jo valmiiksi.
tämä AV-palsta ei ehkä oikea paikka puida. Ota yhteyttä ls:uun. Saattaa myös olla että tämä perhe lukee ketjun ja tunnistaa (mikäli edes kirjoitat todellisesta elämästä)