Tyhmää ja vanhanaikaista pihtailla lapsen nimeä ristiäisiin asti

- kertoo nimen ennen kastetta = uskisperhe

- ei kerro nimeä ennen kastetta = ei-uskis-perhe

Eli samalla jos kertoo nimen, haluaa myös viestittää, että perhe on uskovaisia. Koska tämä perustelu, että lapsi otetaan srk:n jäseneksi on tosiaan kastejuhlan päätarkoitus - uskiksille.

Otetaan se samalla tavalla kirkon jäseneksi muissakin perheissä, mutta ehkä tällä nimen panttaamisella halutaan viestittää, että ei tässä mitään uskovaisia olla.

Miehen isä on pappi. Ensimmäisen lapsen nimi kerrottiin vasta ristiäisissä, toisen jo ennen. Onko ne puoliuskovaisia.

Mulle ainakin olis kauhistus jos joku kuvittelisi, että on tultu uskoon, ja se tulis kyllä helposti mieleen, jos käytäis nimeä kailottamaan ennen ristiäisiä.

Ainakin kaikki jotka on kertonut nimen ennen ristiäisiä on ollu uskiksia. En tiedä yhtään tavista joka olis kailottanut vauvan nimeä ennen ristiäisiä, se ei vaan Suomessa ole tapana (muilla kuin uskovaisilla).

JUNTTIA ja vähän vanhanaikaistakin kuten ap:kin sanoi. Itseäni ärsyttää tuollainen täysin virheellinen tapa olettaa, että kasteella olisi nimen annon kanssa mitään tekemistä keskenään. Näinhän ei ole.

Eikä kyse ole siitä, että harmittaisi kun saan tietää jonkun nimen vasta kastejuhlassa, ei minua vieraana se nimi niin paljon kiinnosta. Ärsyttää se, että vanhemmat olettavat kasteen olevan nimenantojuhla. Kastejuhla on suuri juhla eikä sitä saa sekoittaa nimen antoon!!!!

Justjust. Me ainakin haluttiin kertoa nimi kaikille yhtäaikaa. Mitäs meidän olisi pitänyt tehdä, jotta se ei oltaisi oltu sinun mielestäsi juntteja?

Laittaa tekstiviesti kaikille yhtäaikaa jossa kerrotaan vauvan nimi? Kutsua kaikki koolle ennen ristiäisiä jossa kerrotaan vauvan nimi?

Kuule, ihan yksinkertaisinta oli odottaa ristiäisiin ja kertoa siinä. Mulle ei henk.koht. ristiäiset ole mikään suuri juhla, muuta kuin siinä mielessä että siinä kerrotaan lapsen nimi kaikille.

Justjust. Me ainakin haluttiin kertoa nimi kaikille yhtäaikaa. Mitäs meidän olisi pitänyt tehdä, jotta se ei oltaisi oltu sinun mielestäsi juntteja?

Laittaa tekstiviesti kaikille yhtäaikaa jossa kerrotaan vauvan nimi? Kutsua kaikki koolle ennen ristiäisiä jossa kerrotaan vauvan nimi?

Kuule, ihan yksinkertaisinta oli odottaa ristiäisiin ja kertoa siinä. Mulle ei henk.koht. ristiäiset ole mikään suuri juhla, muuta kuin siinä mielessä että siinä kerrotaan lapsen nimi kaikille.

Itsekästä tai ei niin me vanhemmat halusimme kertoa itse lapsemme nimet isovanhemmille, sisaruksille ja kummeille. Emme halunneet että kerromme yhdelle joka sitten kertoo muille ennen kuin me ehdimme. Eli olisiko tosiaan pitänyt vaikka tekstarilla ilmoitella nimi kaikille etukäteen? Tai tehdä hirveä soittorumba - jokaiselle ristiäisvieraalle soitto etukäteen? Tai voisihan sitä tilata konferenssipuhelunkin...

Joskus sitä nimeä vain miettii ristiäisiin asti, ennen kuin on ihan varma.

JUNTTIA ja vähän vanhanaikaistakin kuten ap:kin sanoi. Itseäni ärsyttää tuollainen täysin virheellinen tapa olettaa, että kasteella olisi nimen annon kanssa mitään tekemistä keskenään. Näinhän ei ole.

Eikä kyse ole siitä, että harmittaisi kun saan tietää jonkun nimen vasta kastejuhlassa, ei minua vieraana se nimi niin paljon kiinnosta. Ärsyttää se, että vanhemmat olettavat kasteen olevan nimenantojuhla. Kastejuhla on suuri juhla eikä sitä saa sekoittaa nimen antoon!!!!

Perinne on, että se nimi kerrotaan vasta kasteen yhteydessä, vaikka kuinka vinkuisitte.

Nykyään kuitenkin kaikki tietävät, ettei kastejuhla ole nimenantojuhla.



Ja joku narisi siitä, ettei halua kertoa tekstarilla vauvan nimeä?!



Hyvänen aika, laittakaa nimi kastejuhlan kutsukortiin kuten muutkin! Esim. "kutsumme teidät Nico-Petterin kastejuhlaan jne...."

Kuopuksella puolestaan käytiin nimestä sellaista vääntöä, että päätös tehtiin vasta paperiin laittaessa. Ei siis ollu mitä kertoa!

ennen uskottiin, että jos vanhemmat paljastivat nimen enne kastetta, pystyi saatana houkuttelemaan lapsen tai tuonela kutsumaan lasta.. jne... mutta kun lapsen nimi vasta kasteessa kerrottiin ( kutsun nimeltä ***** kasteessa seurakunnan jäseneksi jne...) oli lapsi turvassa Jeesuksen huomassa, eikä mitään pahaa enää voisi tapahtua..



Mutta se on totta minua inhottaa lukea näitä "sai kasteessa nimen*** " kun ei se oikeasti niin ole, vaikka sen siihen sailaisikin. eiköhän ne vanhemmat ole kumminkin ainakin 10 minuttia enne kastetta päättäneet sen lopullisen nimen..

se kerrottiin suvulle jne heti kun se oli ilmotettu vaestorekisteriin eli kun vauva oli muutaman paivan ikainen. mielestani tama suomalainen tapa jotenkin pitaa "sukua jannityksessa kihi kihi" on jotenkin vahan lapsellinen.

Voi, ap, kyllä sä ehdit sen nimen sittenkin tietää. Mä ainakin pihtaan

Minua ei kiinnosta juuri ollenkaan minkä nimen kukin lapsoselleen antaa vaan tässä aiheena olevassa käytännössä todella jurppii se, että ei ole oikeasti mitään syytä pitää se nimi kastejuhlaan asti salassa, muuta kuin vanha käsittämätön tapa joka vaan saa ihmiset virheellisesti luulemaan, että ristiäiset on nimenantojuhla. Yleensäkin suomalaisten jotkut vanhat tavat ovat alkaneet ärsyttää, siis sellaiset joille ei ole mitään kunnon selitystä.

Ravistelen mielelläni tätä vanhaa tapaa ja olen tyytyväinen kun nykyään niin moni tekee vastoin vanhaa perinnettä. Sinänsä arvostan ja vaalin oikeita kunnon perinteitä mutta tämä nimen pihtaaminen on aivän päätön!

se kerrottiin suvulle jne heti kun se oli ilmotettu vaestorekisteriin eli kun vauva oli muutaman paivan ikainen. mielestani tama suomalainen tapa jotenkin pitaa "sukua jannityksessa kihi kihi" on jotenkin vahan lapsellinen.

Kyllä lapsi on nimensä ansainnut niin pian kuin mahdollista. Aivan typerää kutsua lasta jollain työnimellä tai vastaavalla. Kyseessä pieni ihminen!

Ollaan oikeastaan alettu miettiä vaihtoehtoja vasta sitten ja meidän on vielä ollut vaikea päästä nimestä sopuun joten ovat saaneet nimensä vasta 1-2 kk ikäisinä. Ristiäisiä meillä ei ole ollut koska emme kuulu kirkkoon.



Mutta olen kyllä huomannut että tämä ärsyttää tosi monia, ihmettelen miksi? Ovatko ihmiset niin uteliaita että loukkaantuvat moisesta?



Ja mitä eurooppalaiseen tapaan tulee niin eurooppaa on muuallakin kuin lännessä... idässä on ollut ihan tavallista antaa nimi vasta myöhemmin. Esim. Kreikassa lapsi saa nimensä lähempänä vuoden ikää-

Minua ei kiinnosta juuri ollenkaan minkä nimen kukin lapsoselleen antaa vaan tässä aiheena olevassa käytännössä todella jurppii se, että ei ole oikeasti mitään syytä pitää se nimi kastejuhlaan asti salassa, muuta kuin vanha käsittämätön tapa joka vaan saa ihmiset virheellisesti luulemaan, että ristiäiset on nimenantojuhla. Yleensäkin suomalaisten jotkut vanhat tavat ovat alkaneet ärsyttää, siis sellaiset joille ei ole mitään kunnon selitystä.

Ravistelen mielelläni tätä vanhaa tapaa ja olen tyytyväinen kun nykyään niin moni tekee vastoin vanhaa perinnettä. Sinänsä arvostan ja vaalin oikeita kunnon perinteitä mutta tämä nimen pihtaaminen on aivän päätön!

Kuulkaa ihan alunperin se meni niin, että Pietari tai joku muu saarnasi, ihmiset (joilla oli nimi) kuulivat sanoman ja tulivat uskoon, ja sitten lähdettiin järvelle tai joelle ottamaan kaste, ilmeisesti vielä niin, että ihminen kävi kokonaan veden alla.



Kastaminen liittyi nimenomaan uskonelämän alkamiseen, ei nimenantoon.

kaikkein ärsyttävintä on ap:n kaltaisen nuuskijat jotka yrittää tenttiä sitä nimeä ennen kuin se on joko keksitty tai halutaan kertoa. Yritetään sitten selittää jotain että muut on vanhanaikaisia kun kyse on vaan omasta uteliaisuudesta. Vanhemmat kertovat kakaransa nimen kun haluavat.

nimen pihtaamiselle ole ensimmäistäkään perustetta sen jälkeen, kun nimi on päätetty.



Kyllähän nyt lapsella on oikeus nimeen - miksi kiellätte häneltä tämän oikeuden?

vasta pari tuntia ennen ristiäisiä. En silti ajatellut että ristiäiset on nimenantojuhla. Pappikin sanoi puheessa että vanhemmat ovat antaneet lapselle nimen XXXXX... (Sen olisi saanut valita niinkin että pappi kysyy vanhemmilta että minkä nimen olette antaneet lapselle...)



Kuulemma nykyään yritetään juuri tehdä selväksi eroa nimenannon ja kasteen välillä.

"arvostan perinteitä paitsi niitä perinteitä mitä en arvosta lainkaan". Ihan tyhjentävästi sanottu :D

Niin kuin meidän suvun kaikkien muittenkin lasten nimet, tai nimiäisissä, jos ei kuulu kirkkoon. Ja pappi on sitten laittanut paperit eteenpäin. Meistä tuo nimen julkistaminen risitiäisissä on hauska tapa. Itse en edes haluaisi tietää sukulaislasten nimiä etukäteen, vaan pieni jännitys on ihan paikallaan. Meille tuo seurakuntaan kuuluminen ei ole mikään kauhean tärkeä asia. Itse asiassa meidän perheessä enää lapset on seurakunnan jäseniä.

Traditionally, Greek families name their new baby on the seventh or tenth day after her birth. Parents seldom choose names that they simply like the sound of, because the naming conventions of Greece are quite rigid. The first-born male in a family, for example, is usually named after his paternal grandfather. Similarly, the first-born female is named after her paternal grandmother. Later-born children will be given the names of other relatives.



The Greek Orthodox Church has a strong influence over names. Babies are often named after saints: and therefore acquire their own saint's "name-day" to celebrate, as well as their actual birthday. So people called John (or those with a name derived from John, such as Yannis or Ioannis for males, or Yanna or Ioanna for females), have an extra celebration on January 7 every year. Naturally, the Emmanouelas and Christos enjoy their special name-day on December 25, while Valentinis and Valentinas have extra cause for celebration on February 14.



Each island or part of Greece has its own patron saint, and babies are often named after the saint local to their area. Saint Spiridon is the patron saint of Corfu, for example, so many baby Corfiot boys are called Spiros in commemoration of their "shepherd". The name-day for people called Spiros and Spiridon (and its derivatives) falls on December 12th.