Ahdistaako ketään muuta tämä kammottava pimeys ja

tuntuu kamalalta. Olisi edes lunta.

ja laita kynttilät palamaan.

Kodikasta ja rauhoittavaa, ei pimeän tarvitse olla ankeata..

Tuntuu, että eläisi vain pimeässä sateisessa tunnelissa, jossa vedetään arkea eteenpäin ja käydään töissä. Jotenkin niin turhaa ja ilotonta, sopii kyllä suomalaiseen kansanperinneluonteeseen.

olen poltellutkin ja takassakin pidetty tulta, kamalaa tää on silti.

joka viikonlopuksi pakko mennä johonkin virkistymään ja harrastuksissa on käyty nyt ahkerammin. Lapsien kanssa ei ulkoileminen innosta, ei tunnu innostavan lapsiakaan. Päivät on niin ankeita, edes koiraa ei tahdo saada kunnon lenkille kun jatkuvasti sataa. Pilkistäisi taas aurinko... Iltaisin on käyty ahkerammin kauppareissuilla ja kyläilemässä. Jotain pirteyttä tähän harmauteen.



Niin kevät ja kesäihminen.... Ei tietoakaan etelä-Suomessa lumesta kun lämpömittari näyttää +10 astetta... Olisikin kunnon talvi.

lunta ja valoa. Argh.

kuten naapurin mies aamulla tuumasi :)

ja joka vuosi pahemmin. Ei mullakaan mitkään kynttilät auta - ainoa mikä auttaa on tieto siitä, että joskus tämäkin loppuu ja aurinko taas nousee.

Mä asuin lapsuuden pohjoisessa, eikä siellä koskaan ollut näin järkyttävän pimeää kuin nyt uudessa kotikaupungissani. Lumi ja pakkanen tekee jo paljon, tulispa niitä pian!

ja näin etelässä ei siitä lumestakaan oikein toivoa ole...

tulee olemaan. Hyvästi kirkkaat, kylmät, valkeat, kauniit talvipäivät, joita joskus vietettiin luistinradalla posket punaisina. Tervetuloa kuukausia kestävä pimeys, märkyys, likaisuus ja rumuus:( Kuten kaikki tiedätte, niin lumiset päivät käyvät koko ajan harvinaisimmiksi. Eli kannattaa vain varata niitä matkoja Thaimaahan - voihan vielä omalta osaltaan hieman nopeuttaa tätä kehitystä.

Me asutaan Suomessa ja täällä ON pimeää. Sen te varmaan olette tienneet pikkulapsesta lähtien.

Mikä siinä sitten nyt niin ahistaa? Tehkää asialle jotain, jos kynttilät ja muu rekvisiitta ei auta hälventämään teidän pimeänmasennusta, niin mikä estää muuttamaan sinne, missä pimeää ei ole.



Haloo, oltaiskos nyt kerrankin ylpeitä suomalaisuudesta talvisine pimeyksineen ja kesäisine yöllisine auringonpaisteineen?

Asutaan rivarissa ja mulla jouluvaloja etu, sekä takapihalla.

Lisäksi vielä 5 lyhdyssä kynttilät ja hyvä valkoinen yleisvalaistus sisällä.

Me asutaan Suomessa ja täällä ON pimeää. Sen te varmaan olette tienneet pikkulapsesta lähtien.

Mikä siinä sitten nyt niin ahistaa? Tehkää asialle jotain, jos kynttilät ja muu rekvisiitta ei auta hälventämään teidän pimeänmasennusta, niin mikä estää muuttamaan sinne, missä pimeää ei ole.

Haloo, oltaiskos nyt kerrankin ylpeitä suomalaisuudesta talvisine pimeyksineen ja kesäisine yöllisine auringonpaisteineen?

ja kotipaikkakunnallani onj ollut oikea talvi jo lokakuusta lähtien. Mulle kovakaan pakkanen ja pimeys ei ole ongelma jos on lunta, joka kirkastaa maiseman. Tällainen vesisateen jatkuva lotina on kamalaa.

ollut vielä parikymmentä vuotta sitten!! Mitä hemmetin tekemistä tällä ilmaston lämpenemisellä nyt on kansallisen identiteetin kanssa??

Joka vuosi ihan samanlaista. Haluaisin vaan käpertyä peiton alle odottamaan helmikuuta jolloin jo vähän helpottaa. Tänä vuonna ei voi edes kirkasvalolamppua laittaa eikä pahemmin kynttilöitäkään poltella kun on riehuvia taaperoita.

edessä, mutta muuten en ehdi sen ääressä juuri nököttämään. Kesäihminen olen minäkin, joten vasta maaliskuussa alkaa elämä helpottamaan.

Minua ei huvita ollenkaan poistua kotoa neljän jälkeen. Illat tuntuvat kamalan pitkiltä.

MINÄ olin pikkulapsi, niin marraskuun lopussa ei todellakaan ollut lähes + 10 ja jatkuvaa vesisadetta. Olen nyt kolmekymppinen.

Koen olevani ihan ihme hyypiö kun en pahemmin pimeydestä kärsi. Odottelen kyllä toiveikkaasti oikeaa talvea mutta en minua tämäkään keli isommin masenna.



Ja ei, minä en ole mikään yltiöpositiivinen hymyihminen, olen joskus huonolla tuulella ja toisinaan ahdistunut mutta pimeys ja märkyys sinänsä ei fiilistäni laske.

Mä olen marraskuun lapsi ja tämä pimeä aika saa mun parhaat puolet esiin. Mietin syvällisiä, laitan kotia, olo on rauhallinen ja vakaa.



Mun puolesta saa sataa ja vihmoa ja olla pimeää, mä nautin elämästä kynttilänvalossa ja viltin alla sohvalla.