Kertoisitko miten hoidit imetyksen öisin

vaan täydessä unessa. Kaikki neljä lasta on siis nukkuneet miehen ja minun kanssa samassa sängyssä, ja kun vauva on alkanut ähistä, olen havahtunut sen verran että olen lykännyt tissin suuhun ja eikun unta palloon vaan.

sen aina alemmas kun se haluaa imeä ja nostan takaisin kun jatketaan unia.

tissi suuhun ja puolihorroksessa odottelin, että vauva on syönyt. Nostin olkapäälle röyhtäisemään ja vauva takaisin omaan sänkyyn. Ei valoja, ei hälinää ja operaatioita.



Toisinaan jos olin väsynyt, mies valvoi puoli horroksessa ja minä nukuin syömisen ajan. Mies nosti olkapäälle ja pani vauvan sänkyyn.



Kaava on toteutettu kolmen vauvan kohdilla samoin.

Esikoisen kanssa pinnasänky oli meidän makuuhuoneessa (asuimme pienemmessä kodissa silloin). Otin vauvan sänkyyn, imetin hänet istualtaan tai makuuasennossa sängyssä. Yleensä nostin vauvan takaisin pinnasänkyyn imetyksen jälkeen, mutta etenkin aamuyöllä saatoin jättää vauvan pötköttmään viereen.



Toisen lapsen kanssa pinnasänky oli eri huoneessa kuin meidän makuuhuone (makuuhuone niin pieni, ettei pinnasänky mahtunut sinne). Hommasimme vauvanhuoneeseen mukavan nojatuolin, jossa hoidin imetyksen. Oli kieltämättä välillä rankkaa nousta lämpöisestä sängystä ylös ja joskus istuin puolinukuksissa siinä nojatuolissa. Onneksi oli kesä ja valoisaa.

ilman röyhtäytyksiä. Välillä kyllä nukahdin ja vauva jäi sitten viereen :)

ja sit imetin 10 min molempia rintoja istuen sängyssä. Vauvat 2kpl olleet helppoja tapauksia molemmat , nukkuneet täydet 10 tunnin yöt jo 3kk iässä :) eli helpolla oon päässy!

meillä vielä yösyötöt menossa kun vauva vasta 4kk. Mutta nukkuu pääosin omassa vuoteessa sillä en oikein osaa nukkua perhepedissä. Nyt toimii tosin paremmin kun vauva on isompi, niin jotenkin onnistuu imetyskin makuulteen. Pienempänä ei onnistunut, vaan nousin jokaiseen syöttöön ylös ja mukavaan, vartavasten ostetuun nojatuoliin vauvan huoneessa. Nyt pääosin mennään siis siten, että vauva iltanukahdukselta kannetaan omaan petiin, ja nousen sitten syöttämään omaan huoneeseensa. Jos herää tosi hereille jostain syystä yöllä, niin sitten otan vierelleni loppuyöksi, nukahtaa siihen kainaloon nopeammin kuin jos yrittäisin pinnariin siinä vaiheessa kun jokeltelee ja nauraa kolmelta yöllä...

Olen imettänyt niin, että vauva on nukkunut yleensä seinän vieressä ja minä mieheni ja vauvan välissä. Horteessa imetin ja nukahdin imettäessäni. Sopi meille, en millään olisi jaksanut nousta ylös monta kertaa yössä.

Yksi lapsista nukahti hyvin omaan sänkyyn ja heräsi vain 1-2 kertaa yössä syömään, noin parin kuukauden iästä ei välttämättä kertaakaan. Hänen kanssaan jaksoin nousta ylös.

mun sangyn vieressa 6 kk asti, nostin syliin ja imetin sangylla istualtani, koska pelkasin nukahtavani ja kierahtavani pienen vauvan paalle, tai vahingossa peiton menevan hanen naamalleen tms. Kun vauva taytti 6 kk ja oli vahan isompi eika niin "sarkyva", aloin laittaa ekaksi unijaksoksi omaan sankyynsa, mutta sitten kun heraa ekan kerran, saa tulla viereen nukkumaan niin mun ei tarvitse enaa nousta. Ja kylla, imetan edelleen yli 6 kk vanhaa myos oisin, eli voi olla etta taa ei ole se objektiivisesti paras jarjestely... Itse olen sen verran vasynyt etten jaksa kokeilla nyt muuta.

Mie otin vauvan sängystään (mun sängyn vieressä), avasin kapalon ja istuen sängynlaidalla imetin. Alussa vähän taputtelin röyhtäystä varten, myöhemmin jätin sen pois. Sit käärin vaavin uudelleen kapaloon ja nostin omaan sänkyynsä nukkumaan. En koskaan opetellut nukkumaan vauvan vieressä, pelkäsin että se tukehtuu peittoon tai lyön sitä kyynärpäällä naamaan tms. En siis osannut itse rentoutua jos vauva oli vieressä (enkä osaa vieläkään vaikka se on jo 2v). Yöimetyksiä jatkettiin 8kk ikään asti jolloin lopetin imetyksen kokonaan.

Vauva nukahti omaan sänkyyn illalla, ja ekan syötön jälkeen minun viereen. Yleensä nukahdin kesken syötön. Silloin tällöin vaihdoin vaipan meidän sängyssä, yövalo päällä. Joskus röyhtäytin, useimmiten en, onneksi ei ilmennyt ilmavaivoja.



Alkukuukausina maitoa tuli reilusti yli tarpeen, eli sängyssä oli paksu pyyhe minun ja vauvan alla, ettei patja kastuisi.



Näin on menty kolmen vauvan kanssa, hyvin toimii. Tällä tavalla saa myös levättyä parhaiten.

kunnes tajusin että kuolo korjaa jos en voi nukkua.

(en saa unta jos nousen jalkeille ja herään kunnolla)



Vauva myös nukkui jonkun verran omassa sängyssään kun typeränä esikoisen äitinä uskoin kaikkia jotka paheksuivat tapaamme pitää vauvaa vieressä.

(synnärillä jo eräs yöhoitaja keskellä yötä suureen ääneen haukkui "että vauvahan voi jäädä vaikka äidin alle nukkuessa" HALOO!??)



Muita olen nukuttanut vain vieressä ja syöttänyt vain antamalla tissin suuhun. Voiko helpompaa olla?

Ja syötin sitä puoliunessa, välillä ihan unessakin :) Yösyötöt lopetettiin meillä kokonaan noin 9-10k iässä. Jostain puolen vuoden ikäisestä eteenpäin vauvalla oli pinnasänky meidän sängyn vieressä, mutta silti se nukkui osan yöstä meidän välissä, kun en aina syötön jälkeen jaksanut siirtää sitä omaan sänkyyn.



Edelleenkin tuo nyt 2-vuotias tyttönen pyrkii meidän väliin nukkumaan, mikä taas haittaa kaikkien unia. Seuraavan kohdalla täytyy yrittää tsempata järjestelmällisemmin siirtää sitä omaan sänkyyn, mutta ainakin ekat muutama kuukautta se saa nukkua vieressä.

nousin ylös, syötin ja poika takas sänkyynsä. Mutta olikin helppo lapsi, heräsi vain 1-2 kertaa yössä ja söi nopeasti.

Kuopus sitten nukkuu vieressä koska herää monta kertaa yössä.

Tai siis tyypillisesti ensin puoliunessa, sitten täysin unessa. Oli hyvin harvinaista että olisin ollut hereillä enää siinä vaiheessa kun vauva lopettaa. Joskus en ollut kovin hereillä edes aloittaessani, havahduin ehkä vähäsen siihen että vauva alkaa kaivella rintaa suuhunsa.



Molemmat siis nukkuivat perhepedissä niin kauan kunnes yöimetystä ei enää tarvittu. Olisin tullut hulluksi jos olisin joutunut heräämään monta kertaa yössä imettääkseni.

Alussa imetin niin, että otin vauvan viereen, odotin että oli syönyt ja sitten siirsin takaisin pinnasänkyyn. Vaikeus tässä oli se, että jäin vielä hereille kuuntelemaan nukahtiko vauva varmasti ja oli vaikeaa saada uudestaan unta.



Muutaman kerran kävi niin, että nukahdin tissi vauvan suussa ja huomasin, että herättiin molemmat vasta aamulla! En siis tiennyt monta kertaa vauva oli syönyt eikä väliäkään, pääasia että molemmat nukutiin makeasti. Tämän kokemuksen jälkeen en enää edes yrittänyt pysyä hereillä imetysten ajan, vaan lapsi kävi illalla nukkumaan omaan sänkyynsä ja ekasta heräämisestä eteenpäin nukkui vieressä.



Vauvavuosi meni ihanan helposti kun sai nukkua ja lapsi oppi ihan hyvin nukkumaan omassa sängyssään, vaikka muusta minua varoiteltiinkin.

Vauva nukkuu ´samassa sängyssä ja siitä aina kiepautus toiselle puolelle ja tissiä suuhun. Joskus nukahdin itsekin, joskus se. Kun vauva nukkuu, vetäisy ylemmäs, ettei jää alle eikä peiton alle.



Meillä ihan pieni nukkui oman peittonsa mutkassa, siis peittoa oli allakin. Sillä oli helppo vetää ylemmän sängyssä, ei herännyt kylmän lakanan tunteeseen poskella.



Sitten aikanaan aloin nukuttaa illalla omaan sänkyynsä (nostin puoliunessa syönnin jälkeen) ja kun yöunet piteni, vieressä nukkuminen väheni itsestään. Lopulta tuli viereen vasta aamuyöllä ja siitä sitten alkoi nukkua aamuun asti.

Nostin vauvan pinnasängystä viereen tissi suuhun ja puolihorroksessa odottelin, että vauva on syönyt. Nostin olkapäälle röyhtäisemään ja vauva takaisin omaan sänkyyn. Ei valoja, ei hälinää ja operaatioita. Toisinaan jos olin väsynyt, mies valvoi puoli horroksessa ja minä nukuin syömisen ajan. Mies nosti olkapäälle ja pani vauvan sänkyyn. Kaava on toteutettu kolmen vauvan kohdilla samoin.

makuuhuoneessa ja öisin otin hänet imetyksen ajaksi viereeni sängylle. Olin itse aina hiukan puoliunessa :) Siihen vauva aina nukahti ja nostin hänet takaisin sänkyyn. Tämä toimi meillä loistavasti.

vaan täydessä unessa. Kaikki neljä lasta on siis nukkuneet miehen ja minun kanssa samassa sängyssä, ja kun vauva on alkanut ähistä, olen havahtunut sen verran että olen lykännyt tissin suuhun ja eikun unta palloon vaan.

toimi hyvin. Itse olen nimittäin sellainen, että jos herään niin on vaikea taas saada unta.