Ettekö todella osta joululahjoja parhaiden ystävienne lapsille?

Toisaalta, emme mekään saa näiltä perheiltä lahjoja, ja hyvä niin.

miellellään ostelisin vaan ei rahat riitä:(

Muistan pienillä lahjoilla lapsieni kummeja, mutta en heidän muita lapsia, ellei he ole sisarusteni lapsia. Muistan myös yhteisellä jouluviemisellä muita ystäväperheitä ja naapureita.



Kukaan kummilapsistamme (tai heidän vanhemmistaan ei anna meille lahjaa eikä myöskään meidän muille lapsille!



Kaunistahan on muidenkin muistaminen ja hienoa kun tahdot kaikille viedä lahjat!

Liiat lahjat tuovat vain liikaa stressiä, siksi olemme sopineet, että aikuisten ei tarvitse lahjoa toisiaan (ja saada turhaa krääsää kotiin) ja vain lähimmille lapsille ostetaan lahjat. Jouluna lapset hukkuvat muutenkin lahjaröykkiöön, kaikki ovat aivan tyytyväisiä tavarapaljouteen.



Ostan mielelläni lahjoja, jos löydän jostain jotain oikein sopivaa ja tiedän, että lahja on saajalleen mieleinen. En osta tavan vuoksi pakkopullalahjoja. Se on rahan ja luonnonvarojen tuhlausta.

onkin niin erikoinen tilanne, että parhailla ystävilläni on vain yhdellä 1 lapsi, vaikka ollaan kaikki yli 3-kymppisiä. Jos muistettavia olisi juuri joku 20 niin sitten taitaisin viedä vaikka jotain herkkua koko perheelle yhteiseksi.

tykkään ostaa lapsille lahjoja ja siihen on aikaa ja varaa, niin mikäs sen mukavampaa.

On todella helpottanut jouluvalmisteluja kun ei tarvitse miettiä monia kymmeniä paketteja omien lasten lahjojen lisäksi.

Syntymäpäivinä sitten muistetaan ihan "reilulla kädellä", ja lahja saa olla hieman arvokkaampi. Sukulaisten kesken ollaan myös sovittu ettei aikuisille osteta myöskään varsinaisia lahjoja. Jotain pientä muistamista tietysti jos ja kun mennään joulun aikaan kyläilemään....

tulisi liian kalliiksi ja rajanveto ystävyyden hyvyydessä ja syvyydessä olisi hankalaa.



Meillä 8 kummilasta + 6 muuta sisarusten lasta. Kummilapsilla vielä 5 sisarusta. Lisäksi on hyviä ystäviä, joilla lapsia, joiden kummeja emme ole. Joskus tossa neljässätoistakin on hakemista ja miettimistä.



Eli vain kummilapsille ja sisarusten lapsille, aikuisille ei väkisin, mutta jotain pientä sopivaa voi antaa, jos löytyy. Pääsääntöisesti aikuisia ei lahjota. Paitsi minä ja mies toisiamme.



Toki aina kun kylään menemme, viemme tuliaiset koko porukalla, yleensä lapsille vielä jotain ekstraa.

muille ei-sukulaislapsille en ole ostanut



et ole hulu, mikäs siinä jos rahat ja aika riittää keksiä kaikille jotain kivaa



mutta ei se ole tarpeellista, en odota että kaikki tutut ja ystävät lahjoisivat meidän lapsia ja meidän lasten kummeista suunnilleen fifti fifti menee ne jotka muistaa muitakin sisaruksia ja ne jotka ei

Olemme sopineet näin. Vain kummilapsille ostetaan. Puolin ja toisin. Mun mielestä tosi hyvä päätös

Kaikilla perheillä pursuaa nurkat tavaraa, mikään ruokalahja ei kelpaa, kukaan ei halua käsitöitä tms. Jäljelle jää silkka raha, eikä sitä ole jaettavaksi.

mutta ei todellakaan ole varaa. olemme keskituloinen perhe Helsingistä. Elämme suht säästeliäästi, mutta silti varaa ei liikoja ole, ainakaan joulun alla, kun omakin joulunvietto maksaa. Jo perheen sisällä on niin monta , joille ostaa lahjoja. Jos voitan lotossa, oostan lahjoja ystävien lapslle, ja paljon.

ei lahjoja. Yhden siskoni lapsille on meidän perheeltä ostettu jotain. En ostanut omille lapsillenikaan.. tiedän että he saavat isin sukulaisilta kaikki bratzit mitä kehtaavat toivoa.. joulupukki se tuonikäisten lahjat tuo.

t: etä-äiti, jonka paras joululahja olisi tavata lapset, ja epäilen että lapset ajattelevat samoin.

Nyt itsellä 5 lasta,ja "pakollisia" lahjoja tulee parikymmentä.lasten kummeja muistan pienesti,kummilapsiani isommin,mutta en enää heidän sisaruksiaan.Nyt on sovittu että ei osteta enää kavereiden kesken,eikä kyllä riittäisi millään rahatkaan muistaa vielä pariakymmentä ihmistä lisää.

lahjomme omien sisarustemme lapset -> 8 pakettia lisää. Omillemme hankimme muutaman paketin. Ystävien perheille ja lapsille emme enää millään pysty lahjoja hankkimaan, korkeintaan joku koko perheen joulumuistaminen tyyliin kortti+kuivakakku tai itsetehtyä glögiä tai joulukukka, jos kyläilemme joulun aikoihin. Olisi se ihanaa muistaa ihan kaikkia, mutta mulla ei hermo kestä kaupassa juoksemisia, aika ei riitä ihan jokaiselle kutoa villapaitaa ja kukkaron pohjakin ikävästi jossain vaiheessa alkaa häämöttää.

Minulla on ystäviä ja ystävillä on lapsia. Ikinä en ole ajatellutkaan ostaa heille joululahjoja! Eikä osteta kyllä ystävienkään kesken toisillemme. Olen tainnut viimeksi yläasteella ostaa jollekin kaverille joululahjan...



Synttärilahja ostetaan ystäville ja ystävien lapsille, jos tulee kutsu juhlaan. Harvemmin aikuiset enää juhlii, paitsi tasavuosia. Mutta aina jos kakkukahveille pyydetään, niin lahja hankitaan.



Niin ja minä olin ensimmäinen ystäväpiiristä, joka sai lapsia. Enkä olisi voinut kuvitellakaan, että ystävät ois hankkineet mun lapselle joululahjoja! Ois ollu aika hassu tilanne.



Suvun kesken on sovittu, ettei edes sisarusten lapsia lahjota, sillä serkuksia on paljon ja mitään turhaa krääsää kukaan ei kotiinsa toivo.

Ja tuota serkkujenkin lahjomista rupesin harkitsemaan vakavasti, kun vietettiin joulua yhdessä ja ahdistuin taas lahjojen määrästä... Aivan järkyttävä määrä tavaraa joka lapselle!

vanhemmille, mutta harvemmin

(kummilapsilleni kyllä), sillä lapsella on paljon tavaraa. Jouluna tulee isovanhemmilta ja kummeilta lahjoja ihan riittämiin, puolet siitäkin määrästä riittäisi. Lapsi on niin lutunen, ettei edes oikein osaa keksiä mitä haluaisi - nytkin toivoi vain leikkiautoa ja suklaata. Ja oli tosi tyytyväinen niistä - kaikki muu oli ekstraa.



Kaikkien tuttavaperheiden lastenhuoneet näyttävät aika täysiltä...

Ehkä joku kohtuus lahjomisessakin olisi paikallaan, lapselle voi osoittaa välittämistä läsnäolollaan ja kiinnostuksellaan - usein se on lapselle mieluisampaa ja tarpeellisempaa kuin valtaisat romuröykkiöt.

omia lapsia on monta, ja heille ei tule lahjoja mummoilta tai kummeilta. Kummilapsia on monta. Parhaita ystäviäni on neljä ja heillä lapsia yhteensä 15.