Mitä tekisitte tällaisen naapurin lapsen kans?

Mirkka-Pauliina kiusaa. Toiset vaan ei jostain syystä halua sitä mukaan.Miksköhän?

mitkä psykologiset mekanismit aiheuttavat tuollaisen käytöksen synnyn. Tuohan on niin yleistä, tuntuu että suunnilleen joka luokalla on ala-asteella tuollainen (yleensä) tyttö. Minunkin luokallani aikoinaan, ja arvatkaas, kuka oli se, joka jätettiin ulkopuolelle...

Meilläkin on samanlainen tapaus pihapiirissä ja minun tyttöni on se, jolle voi tehdä mitä vaan, jättää yksin kesken leikin omalle pihalle, kun toinen tyttö tulee hakemaan kaverin pois. Ihmettelin pitkään, miksi tämä on mahdollista ja olen yrittänyt keskustella vanhempien kanssa. Nyt olen pikkuhiljaa tajunnut, että taustalla ovat vanhempien käsitykset asiasta - ihan kuin tämän ketjun ekassa kommentissa. Toisen tytön äiti on sanonut minun ja tyttärensä läsnäollessa "tytöt leikkivät aina vain yhden kanssa kerrallaan". Ja tätä lausetta nämä pikkutytöt toistelevat nyt minun tytölleni hyvin oppineena aina kiusaamisen tilanteen tullen. Kurjaa kaikkien kannalta. Kurja erityisesti näille kiusaajille, jotka oppivat kummallisia sosiaalisia taitoja. En näe tähän enää muuta poispääsyä, kuin yrittää pitää oma tyttöni jatkossa erossa näistä tilanteista.

jos te äidit pitäisitte lapsenne erossa noista kiusaajista niin niiden olisi pakko vähän tarkastella käytöstään ,vai ? Jos lapsenne on mukana noissa ei leikitä ton kanssa touhuissa niin silloin oma lapsennekin on "kiusaaja" . Sitäkö te haluatte ? Opettaa lapsenne kiusaajiksi.

niinhän ne vähän vanhempana sitten koulussakin kerää

sellaisen hovin ympärilleen, saa muutkin kiusaamaan mukanaan.

Musta meidän pihassa melkein kaikki 5-6v. tytöt.

Todella kamalaa käytöstä.

Jotkut äidit ovat puhuneet minulle asiasta ja en ole kehdannut sanoa, että hei oma tyttösi on myös samanlainen.

Onneksi mulla on poika ja pojat on reiluja. Leikki vielä kesällä tyttöjen kanssa ja tuli monesti itkusilmässä kotiin.

Nyt on vain poikakaverit ja se on mulle helpotus.

Puhu tytöllesi rehellisesti asiasta ja sano ettei kannata loukata itseänsä jatkuvasti ja yrittäisi unohtaa tämän tytön. Pikku hiljaa hyvää tulee.

Ongelma on mulle se että se on meidän tyttö jonka tämä neiti pullauttaa aina ulos. Varaa muut kaverit itselleen niin tyttöni jää yksin. Jos tämä tyttö ei ole paikalla niin kaikki sujuu hyvin ja tytöt leikkii porukalla mutta jos tämä tyttö tulee niin oma tyttöni jää yksin koska tyttö houkuttelee muut omiin leikkeihin ja torjuu meidän tytön että "et sinä".

Muistan kun oma tytär oli samanikäinen, asuimme taloyhtiössä, jossa oli kaksi muuta samanikäistä tyttöä. Lähes aina oli niin, että joku oli se kolmas, joka ei mahdu mukaan. Ota puheeksi joko äidin tai sitten tämän tytön kanssa, ettei ole mukavaa käytöstä. Tosin olen sitä mieltä, että ei voi pakottaa leikkimään toisten kanssa, jos eivät tule toimeen. Omalle lapselle ohjata leikkimään toisten kanssa ja muistuttaa miten tämä tyttö kohtelee kun kolmas tyttö tulee mukaan. Onneksi pojilla on paljon suorempaa ja joukossa mahtuu olemaan enemmän kuin kaksi kaveria.

Musta meidän pihassa melkein kaikki 5-6v. tytöt.

Todella kamalaa käytöstä.

Jotkut äidit ovat puhuneet minulle asiasta ja en ole kehdannut sanoa, että hei oma tyttösi on myös samanlainen.

Onneksi mulla on poika ja pojat on reiluja. Leikki vielä kesällä tyttöjen kanssa ja tuli monesti itkusilmässä kotiin.

Nyt on vain poikakaverit ja se on mulle helpotus.

Puhu tytöllesi rehellisesti asiasta ja sano ettei kannata loukata itseänsä jatkuvasti ja yrittäisi unohtaa tämän tytön. Pikku hiljaa hyvää tulee.

Mulla on kaksi poikaa ja ihan samaa meininkiä on joidenkin pihakavereiden kanssa. Ap, pisti silmään tuo että olette vasta muuttaneet. Meilläkin oli syrjimistä omaa 5-vuotiastani kohtaan kun olimme uusia alueella. Poikani oli silloin kauhean kaverinkipeä, ja siksi altis syrjimiselle (eli lampaana alistui, koska halusi edes joskus leikkikaverin pihasta). Meillä tilanne korjaantui niin, että minä rohkaisin lasta leikkimään niiden lasten kanssa, jotka haluavat oikeasti olla hänen kavereitaan. Pikkuhiljaa lapsi löysikin oman bestiksen, eikä ole pitkään aikaan edes halunnut leikkiä kiusaajapojan kanssa.

Ihannemaailmassa tietenkin syrjivä lapsi olisi ymmärtänyt tekevänsä väärin (aikuisten asiahan se olisi kasvattaa) ja kaikki olisivat kavereita, mutta hänen vanhempansa eivät nähneet mitään vikaa pojan käytöksessä, eikä kukaan siitä sitten sanonutkaan. :/ Itsekään en uutena porukoissa kehdannut lähteä toisen lasta kasvattamaan...

ja hänen vanhempansa ei asiaan puuttuneen.

Lukuisat kerrat tytölle sanoin asiasta ystävälliseseti ja neuvoin miten kaikilla on mukavaa.

Kun ei auttantu sanoin jo rumasti ja sitten tosi rumasti.



Tämä tyttö ei siis tehnyt tuota syrjimistä vain minun tytölleni vaan vuorossa oli kuka milloinkin. Mutta AINA yksi sai jäädä ulkopuolelle kun tämä tyttö tuli ulos. Siihen asti kaikki leikkivät sovussa yhdessä.

Huusi ja komensi myös kaikkia todella rumasti.



Omalle lapselleni yritin neuvoa että kun tämä tyttö sanoo ettei oll atuon kanssa niin sanotte te muut että ollaanpas. Mutta aina tuo tietty tyttö keksi jonkun niin mieluisan syyn että e yksi unohtui matkasta.



Nyt on vissiin käynyt niin että tämän lapsen vanhemmat on kieltänyt tyttöä enää leikkimästä pihan lasten kanssa. Syyksi epäilen sen miten olen tyttöä komentanut.



Loppuajasta kyllä muutkin pihan lapset alkoivat jo sanomaan tytölle vähän vastaan ja sanoivat ettei ketään sa jättää yksin yms.



Ja suoraan sanottuna ei haittaa minua yhtään!

Nyt kaikilla on pihalla mukavaa.

on todella olevinaan ystävällinen ja hyväkäytöksinen aikuisille, mutta on tosi juonitteleva oikeasti. Kaikista huvittavinta (järkyttävintä) on, että hänet pitää aina ottaa mukaan (äitinsä tulee varmistamaan että otetaan), mutta hänen ei tarvitse ottaa mukaan muita. Sanoo vaan että nyt leikkii sen ja sen kanssa kahdestaan, ja äitinsä myötäilee. Mutta annas olla jos hänelle joskus sanoo noin, niin tämä äiti tulee sanomaan että ei saa jättää leikkien ulkopuolelle ja pitää ottaa kaikki mukaan. Siis niin hirveä lapsi, mutta ei ihme, kun on noin hirveä äiti! Ihan järkyttävää kaksinaamaisuutta, niin äidissä kuin lapsessa.

Kutsutte niitä kivoja lapsia tarhasta kylään. Ehkäpä saatte vastakutsuja ja näin lapsesi saa mallin reilusta mukavasta kaveruudesta, ettei enään edes halua tuon kiusaajan kanssa olla.



Saa myös itseluottamusta ja varmuuden siitä, että on hyvä ja kavereiden arvoinen eikä minkään ääliön kynnysmatto.



Joku kiva harrastus on myös hyvä tapa tutustua kivoihin lapsiin ja heidän vanhempiinsa.



Vaatii vähän vaivaa, mutta kannattaa kyllä.

Aikuisille on tosi ystävällinen mutta aina syrjii toisia. Kylvää riidan, yrittää varastaa jonkun kaverin itselleen, ajaa toiset pois haistatellen, nimitellen ja haukkuen. Omat vanhemmat ei välitä, naapurit vaan on niuhoja ja LAPSET ON LAPSIA.

Meille se rumakäytöksinen tyttö on saanut porttikiellon, hyvä puhe, ohjaus, paha puhe tai mikään ei tähän luupäiseen lapseen tehoa.

Yrittää tuppautua väkisin toisten pihoihin ja sisällekin, mutta kaverina hällä on enää 2 isompaa poikaa. Tyttö on ilkeä, kiero, kiusapäinen ja villi riehuja. Tytöt eivät leiki hänen kanssaan enää.

on todella olevinaan ystävällinen ja hyväkäytöksinen aikuisille, mutta on tosi juonitteleva oikeasti. Kaikista huvittavinta (järkyttävintä) on, että hänet pitää aina ottaa mukaan (äitinsä tulee varmistamaan että otetaan), mutta hänen ei tarvitse ottaa mukaan muita. Sanoo vaan että nyt leikkii sen ja sen kanssa kahdestaan, ja äitinsä myötäilee. Mutta annas olla jos hänelle joskus sanoo noin, niin tämä äiti tulee sanomaan että ei saa jättää leikkien ulkopuolelle ja pitää ottaa kaikki mukaan. Siis niin hirveä lapsi, mutta ei ihme, kun on noin hirveä äiti! Ihan järkyttävää kaksinaamaisuutta, niin äidissä kuin lapsessa.

Eli yritti erottaa sisarukset toisistaan ja saada toisen "omaksi" kaverikseen. Toinen ajettiin tai yritettiin ajaa sisälle. Ja mikä hulluinta, koskaan ei voinut etukäteen tietää kumman oli "päättänyt" sinä päivänä kelpuuttaa seuraansa. Helpommalla olemme päässeet kun tyttö on pysynyt poissa. Lisäksi rikkoi leluja ja sotki paikkoja heti kun aikuisen silmä vähänkin vältti.



Multa on tuonkaltaisille tapauksille löydy ymmärrystä.



t. 18

on näiden kiusattujen puolella. Siis näiden lasten jotka joutuu tollaisten tunnevammaisten häirikkölasten kiusaamiksi.

ystävyyssuhteiksi. Pahimmassa tapauksessa tyttäresi alkaa toimia esimerkin mukaan!

ystävyyssuhteiksi. Pahimmassa tapauksessa tyttäresi alkaa toimia esimerkin mukaan!

Niitä on hankala löytää, koska olemme muualta muuttaneet tähän kaupunkiin. Onneksi tarhassa on kivoja kavereita että tytöllä on kokemuksia hyvistäkin kamuista. Ihmettelen vain että miten mukavan äidin lapset voi olla noin täydellisen epäempaattisia muita kohtaan ja miksi äiti ei puutu lasten käytökseen. Onko se tällaista tosiaan nykyaikana että toisen sorsimisesta saa jotakin mielihyvää?

menisit juttelemaan tämän syrjijäkaverin kanssa? Ihan ystävällisesti rakentavasti tietysti.

etten uskaltanut avata suutani silloin kun äiti oli itse paikalla. Tänä talvena tytöt ulkoilee jo keskenään taloyhtiön pihassa että uutta tilaisuutta ei ehkis tule. Muut pihan leikkikamut on kivoja ja reiluja etupäässä mutta tämän perheen lapsilla on suuri rooli. En ymmärrä mikä tekee heistä susittuja kun aikuisen silmissä he näyttäytyvät kieroina , epreiluina juonittelijoina.

minä puuttuisin vaikka äidin kuullenkin.



Sanoisin suoraan, että jos et halua leikkiä kolemastaan tyttöjen kanssa, niin sinun pitää sitten mennä pois. Nämä kaksi tyttöä olivat tässä leikkimässä ja on epäkohteliasta tuollainen käytöstä. Ja esimerkin kautta kysyisin tytöltä, että eikä sinustakin tuntuisi pahalta, jos nämä kaksi tyttöä huutelisivat sinulle samalla tavalla.



Olisi ihan hyvä, että lapsen äiti kuulisi, kun joku muu ojentaa lasta, jos ei itse siihen kykene tai ei kykene näkemään mitään väärää tuollaisessa käytöksessä.



Seuraavan kerran jos tyttösi on leikkimässä jonkun kanssa ja tämä kiusaaja tulee paikalle. Kysyt heti, että onko valmis leikkimään nätisti ja kolmistaan. JOs ei ole, niin sano tälle lapselle, että sitten nämä tytöt leikkivät kahdestaan ja sinun kannatta käydä pyytämässä jotakin toista tyttöä leikkimään.



Olisi myös hyvä, että muutkin tytöt kuuevat, etteui tuollainen käytös ole nätiä ja alkavat myös itse vetäytymään tytän seurasta kunnes oppii leikkimään yhdessä nätisti.



Minusta ongelma on nimenomaan juuri siinä, että jotkut vanhemmat hyväksyvät tuollaisen käytöksen lapsisltaan. Ihan varmasti tytökin osaavat leikkiä kolmistaan, jos vain niille sanotaan, että niin on kohteliasta tehdä.

Sitä ihmettelenkin että miksi äiti ei itse puutu. Kehuu tyytyväisenä sosiaalisia lapsiaan kuinka kaikki haluaa olla heidän kavereitaan. Otan asian puheeksi tämän tytön kanssa jos saan tilaisuuden

minä puuttuisin vaikka äidin kuullenkin. Sanoisin suoraan, että jos et halua leikkiä kolemastaan tyttöjen kanssa, niin sinun pitää sitten mennä pois. Nämä kaksi tyttöä olivat tässä leikkimässä ja on epäkohteliasta tuollainen käytöstä. Ja esimerkin kautta kysyisin tytöltä, että eikä sinustakin tuntuisi pahalta, jos nämä kaksi tyttöä huutelisivat sinulle samalla tavalla. Olisi ihan hyvä, että lapsen äiti kuulisi, kun joku muu ojentaa lasta, jos ei itse siihen kykene tai ei kykene näkemään mitään väärää tuollaisessa käytöksessä. Seuraavan kerran jos tyttösi on leikkimässä jonkun kanssa ja tämä kiusaaja tulee paikalle. Kysyt heti, että onko valmis leikkimään nätisti ja kolmistaan. JOs ei ole, niin sano tälle lapselle, että sitten nämä tytöt leikkivät kahdestaan ja sinun kannatta käydä pyytämässä jotakin toista tyttöä leikkimään. Olisi myös hyvä, että muutkin tytöt kuuevat, etteui tuollainen käytös ole nätiä ja alkavat myös itse vetäytymään tytän seurasta kunnes oppii leikkimään yhdessä nätisti. Minusta ongelma on nimenomaan juuri siinä, että jotkut vanhemmat hyväksyvät tuollaisen käytöksen lapsisltaan. Ihan varmasti tytökin osaavat leikkiä kolmistaan, jos vain niille sanotaan, että niin on kohteliasta tehdä.