Lue keskustelun säännöt.
Parasta mitä lapselleen voi antaa on sisarus
21.11.2009 |
Tänään taas ajattelin, että kyllä toi sanonta on niin totta. Ihania noi lapset kun ovat niin kiintyneitä toisiinsa. Aina on leikkikavereita omasta takaa.
Käy kyllä sääliksi ainoat lapset.
Kommentit (55)
Tärkeintä on kokonaisuus. Jossain perheessä se sisarus voi ihan oikeasti olla koko elämän ajan se tärkein asia maailmassa. Joissain perheissä taas lähinnä kiusankappale. Sitten taas jos on ainokainen niin elämä voi olla aivan ihanaa ilman sitä sisarusta, perhe elää ihanassa symbioosissa, on serkkuja, mummoja, tätejä, kummeja ja kavereita jotka rakastaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ainoa lapsi ja lapseni on ainoa lapsi. Elämässäni ei ole ollut mitään säälittävää eikä myöskään lapseni elämässä. Minä olen saanut yltäkyllin rakkautta ja niin myös lapseni.
kammottavia sisarusriitoja aikuisena, en voi kuin todeta että onneksi olen ainoa lapsi.
Olen ainoa lapsi ja lapseni on ainoa lapsi. Elämässäni ei ole ollut mitään säälittävää eikä myöskään lapseni elämässä. Minä olen saanut yltäkyllin rakkautta ja niin myös lapseni.
mutta me näkevät tiedämme mistä kaikesta sokea jää paitsi, vaikka elämäsä olisi kuinka hienoa ja rikasta tahansa.
Sisarus on yleensä lapsen pisin ihmissuhde ja hän on niitä harvoja ihmisiä, joilla on sama tausta kuin itsellä, niinpä harva ihminen ymmärtää yhtä hyvin kuin sisarus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ainoa lapsi ja lapseni on ainoa lapsi. Elämässäni ei ole ollut mitään säälittävää eikä myöskään lapseni elämässä. Minä olen saanut yltäkyllin rakkautta ja niin myös lapseni.
mutta me näkevät tiedämme mistä kaikesta sokea jää paitsi, vaikka elämäsä olisi kuinka hienoa ja rikasta tahansa.
On kuitenkin hiukan epäreilua verrata sisaruksetonta lasta sokeaan, eikö olekin?
Olen ainoa lapsi ja lapseni on ainoa lapsi. Elämässäni ei ole ollut mitään säälittävää eikä myöskään lapseni elämässä. Minä olen saanut yltäkyllin rakkautta ja niin myös lapseni.
mutta me näkevät tiedämme mistä kaikesta sokea jää paitsi, vaikka elämäsä olisi kuinka hienoa ja rikasta tahansa.
isossa sisarusparvessa kasvanut on "sokea" sille ihanuudelle mitä ainoana lapsena kasvaminen tuo mukanaan. Siinäkin on paljon etuja.
t. ainoa lapsi ja onnellinen siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aloittajan kanssa. Meillä vanhin on 9v ja nuorin 1v3kk ja voi sitä rakkauden ja halusten määrää mitä isommat sisarukset jakavat tälle kuopukselle.
Oikeen valloittava persoona isoine ruskeine silmineen. aivan ihana vauva kuten kaikki muutkin, kömpii syliin ja antaa märkiä pusua ympäri naamaa:)
Meillä siis lapset leikkii paljon keskenään erilaisia kotileikkejä taikka legoilla, ukkeleilla ja mitä milloinkin keksivät.
T:viiden äiti
Olen ainoa lapsi ja lapseni on ainoa lapsi. Elämässäni ei ole ollut mitään säälittävää eikä myöskään lapseni elämässä. Minä olen saanut yltäkyllin rakkautta ja niin myös lapseni.
mutta me näkevät tiedämme mistä kaikesta sokea jää paitsi, vaikka elämäsä olisi kuinka hienoa ja rikasta tahansa.
On kuitenkin hiukan epäreilua verrata sisaruksetonta lasta sokeaan, eikö olekin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tänään oli maailman kauneinta kuultavaa, kun illalla 6v. kertoi, että menin aamulla herättämään "jussin" ja ihan hiljaa nätisti herätin ja menin viereen ja pötköteltiin!
Ja sittten me alettiin leikkiä. :)
Ja ikä eroa reilu 2v. tapellaan kovastikin välillä, ja sitten rakastetaan vielä kovemmin ja ikävöidään jos toinen jossakin! :)
Ja tosiaan AINA ON KAVERI.
Kolmatta odotan ja sitäkös nämä lapset vasta odottavatkin! :)
Olis se kauheeta, kun vanhemmat kuolee jos ainoa lapsi jäisi ihan yksin maailmaan....
Olis se kauheeta, kun vanhemmat kuolee jos ainoa lapsi jäisi ihan yksin maailmaan....
niitä raastavia perintöriitoja joiden jälkeen sisarusten sielut on vereslihalla loppuikänsä ja suhteet poikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja siksi onkin todella vaikeaa sopeutua ajatukseen, että lapsemme jää ainokaiseksi sillä hoidoistakaan huolimatta sisarusta ei näy, ei kuulu.
Ja pahalta tuntuu sekin, että ihmiset luulevat ettemme halua toista lasta.
Meitä tosin oli liikaa (6 lasta). Vanhemmilla olisi ollut varaa korkeintaan kahteen. Nyt tosin yksi sisko kuollut (sekosi) ja toinen on ihan samanlainen kuin vanhempamme.
T. kahden narsistin lapsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja pahalta tuntuu sekin, että ihmiset luulevat ettemme halua toista lasta.
miksi asiaa ei voi suoraan selittää ihmisille. Itse sanoisin että toivoisimme kyllä toista, aika näyttää tuleeko. On turha ihmetellä muiden reaktioita jos tahallisesti annatte heidän luulla asioiden olevan niin kuin ne eivät ole.
Meillä tyttären mielestä parasta mitä vois antaa ois miniläppäri :(
Näkee miehestäkin kuinka katkera se on, kun mulla on kolme sisarusta ja sillä ei yhtään.. Aina on juttukaveri jos haluaa jostain jutella, jonkun muun kuin sen puolison kanssa, hänellä kun ei ole edes muita sukulaisiakaan kuin kourallinen... Ikävää,todellä ikävää...
Ei heistä ollut minulle leikkikaveriksi, mutta ei se kyllä minua ole koskaan haitannut. Naapurissa asui ikäisiäni lapsia, joiden kanssa leikittiin.
Ymmärrän vanhempiani, koska itselläni on nyt yksi lapsi, vielä vauvaiässä. En missään nimessä jaksaisi nyt hoitaa kahta pientä lasta. Jos lapsellemme tulee joskus sisarus (siis max. yksi) niin ikäeroa tulee ainakin 4 vuotta. Emme ala tehdä lapsia sen vuoksi, että vanhempi lapsi saa leikkikaverin, teemme toisen mikäli sitä oikein kovasti itse haluamme ja tunnemme jaksavamme toisen vauva-ajan.
eikö teillä ole ystäviä? Siis sellaisia joita kutsutaan hyviksi ystäviksi? Jos mun tekee mieli jutella jonkun muun kuin puolisoni kanssa, soitan jollekin ystävistäni, enkä todellakaan veljelleni.
Ihan ihme keskustelu taas tämäkin. Minusta on parasta, että joka perheessä on se määrä lapsia, mikä sinne on haluttu riippumatta mistään av:n asettamista ihanteista tai normeista.
Lapsena en juurikaan kaivannut sisarusta. Paitsi ehkä vanhempien riitojen aikaan.
Mutta nyt neljänkympin korvilla olisi helpottavaa, jos mun äidin elämässä olisi useampia lapsia. Mun ei tarvitsisi potea huonoa omatuntoa siitä, ettei mulla ole aikaa hänelle. Ja hän voisi pommittaa puheluillaan toisiakin.
Näillä korteilla kuitenkin mennään. Mulla on useampi oma lapsi, joille sitten mummona soittelen : ) Toivottavasti myös jokunen ystävä.
Minulla on sisaria 5 vuoden ikäerolla ja se on ihan tuon taivaallinen onko sisar jos se asuu jo omassa kodissa -kärjistettynä.
Ei siis sisar ole mikään autuaaksi tekevä asia.
Itselläni on neljä lasta, enkä ole lapsia hankkinut "toistensa seuraksi". Kyllä yksikin on ihana lahja jonka saa. Ja jokasen lapsen olen erikseen halunnut ja hän on perheessä oma yksilö, jolla on kodin sääntöjen lisäksi iän mukasesti erikoisoikeuksia.
Kaikista lapsistani olen yltiö onnellinen. Minusta tuntuu että arki pelaa ja rakkautta riittää kaikille lapsille. Rikollinen saattaa yhdestäkin lapsesta kasvaa! :(
Minusta lapsi pitää itse haluta, olla valmis häntä varten. Ajattele jos sinua ei haluta tai olet rasite?