Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat omivat vauvani!
20.11.2009 |
Avaudun, koska en kehtaa tilittää miehellenikään. Eli minua ärsyttää suunnattomasti isovanhempien vouhotus - heti, kun hyökkäsivät synnärille meitä katsomaan, alkoivat jo varailla, että ottavat vauvan sitten hoitoon. Toki, mutta ajattelin että joskus isompana.
No nyt ollaan oltu kuukausi kotosalla ja tänä aikana anoppi on pimputtanut ovikelloa joka toinen päivä ja soittanut joka päivä. En saa edes nukkua univelkaani, kun aina puhelin soi... jollen vastaa, tulee ovelle. Kinunnut jo monesti, että ottaa pojan heille tai lähtee lenkille (näyttelemään muille tuttavilleen).
Hän ei ymmärrä, että imetän ja sen vuoksi en voi olla vauvasta kauaa erossa. Enkä halua. Enkä tahdo antaa häntä tuolle yli-innokkaalle muijalle, sillä haluan tutustua omaan lapseeni ensin itse. Olen vedonnut sikaflunssan mahdollisuuteen, etten halua altistaa poikaa sille, mutta kun rokotekin on jo kuulemma otettu, niin....
Hassua, että koen näin, mutta -. Omat vanhempani asuvat kauempana, mutta kyllä he soittelevat myöskin joka päivä. Alkaa ottaa päähän tämä puhelinpäivystys. Miksi kaikkien on pakko soitella???
Kommentit (77)
(mistä tssä selvästi on kyse) ei saa rajoja kuin lähestymiskiellolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin itse samanlainen, vaikka anoppi ei tunkeillut yhtä paljon. Ymmärrän myös toisenlaisia toimintapoja, mutta on aivan normaalia äidiltä olla kiinni alle 6 kk vauvassa.
Voit vedota nykysuosituksiin, mutta minusta voisit myös myös suoraan kertoa omista tunteistasi tyyliin "mulla nyt näköjään nää äidinvaistot lähti käyntiin niin, että tuntuu pahalta olla erossa vauvasta yhtään ja tuntuu että haluan rauhassa tutustua häneen. Varmaan tilanne muuttuu sit myöhemmin...jne.jne." Tämänhän voi sanoa ihan ystävällisesti.
Jos ei tästä usko niin sano ihan suoraan, edelleen ystävällisesti, että nyt ei sovi kyläily olet niin väsynyt ja ryytynyt, mutta silloin ja silloin sopii tms.
Muista olla rauhallinen ja päättäväinen siinä mitä haluat, tuossa vaiheessa on vahingollista tai ainakin hirveän stressaavaa jos joutuu toimimaan paljon omia tunteitaan vastaan.
Mummo on tietysti unohtanut nämä tunteet ja haluaa olla paljon vauvan kanssa ja kivahan se on että on kiinnostunut lapsesta. Se kertoo siitä, että varmasti hän on kiinnostunut lapsesta myöhemminkin vaikka vähentäisit nyt hieman vierailuja.
Kannattaa varmaan myös puhua miehelle suoraan tunteistaan ja siitä, että ne ovat normaaleja ja ohimeneviä (vaikka tietysti on myös normaalia, että on valmis jättämään vauvan hoitoon, mutta sekin on normaalia, ettei halua).
ilmeisesti saaneet sen rokotteen, niin mä ymmärsin.
Onko ap:n lapsi siis kuukauden ikäinen JA saanut sikarokotteen?! Haistan palaneen käryä, sitähän ei anneta alle 6 kk vanhoille... ;-)
naiset.
kuka oikeesti haluaa ja jaksaa että anoppi/äiti/sisko kuka tahasa sukulainen tulee päivittäin kylää, oli sitte vauvaa tai ei.
Kyllä ehkä siskon vielä sietäisin päivittäin ja miksei oman äidinkin mutta jos mieheltä kysytään niin ei varmasti jaksaisi. Samoin, minä en jaksa miehen sukua jatkuvasti täällä. Mitä pahaa siinä on. Uskon että tää ko anoppikaa ei jaksais jos joku alkais päivittäin pitää yhteyttä tai tulla oven taakse.
Kyse ei ole siitä etteikö ap joskus ehkä vois antaaki sitä lasta hoitoo mutta että tuollain häirittee tuoretta äitiä, huh mitä ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lypsä maitoa pulloon??näin mummi tai miehesikin voi syöttää vauvaa tarvittaessa.
Ei pullo ruokinnassa mitään vikaa ole
En ymmärrä mikä on ongelma.Mulla on nyt 3kk ikäinen poika ja saa pelkästään omaa maitoani sekä rinnasta että pullosta.ja mielestäni täysimetän vaikkei tissi 24h vauvan suussa olekaan.
Älä aja itseäsi piippuun sillä että vauva roikkuu tississä koko ajan.
on huono hetki ja otan ITSE yhteyttä kun tulee sopivampi aika. Sitten ei tarvi vastata puhelimeen eikä availla ovia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamalaa! Eikö anoppisi ole kuullut mitään VUODEAJASTA? Vastasyntynyt on erittäin herkässä kehitysvaiheessa, eikä hän ole mikään "koiranpentu" tai lelu! Sinun rauhasi on myös ykkösasia. Ihan rehellisesti vain ilmoitat, miten asia on. Ehtii vähän myöhemminkin! VARO, ettei hän ylirasita vauvaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kuka hullu ottaisi itselleen toisen vastasyntyneen? Onko hän omistushaluinen, kateellinen? Vai yksinkertainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis kuka hullu ottaisi itselleen toisen vastasyntyneen? Onko hän omistushaluinen, kateellinen? Vai yksinkertainen?
Ei kukaan. Jos olet itse aikuinen, ymmärät mummon halun ottaa vauvan syliinsä ja halun katsoa lasta. Katsoo ja nauttii pienestä. Loppuu se ovikellon rimputtaminen, kun annat kerralla olla hetken lapsen kanssa. Sitten kerrot että, haluat rauhoittua ja hän on tervetullut myöhemmin n1xkuussa käymään. Ota kuvia ja lähettele niitä mummuille papoille. Jaat silloin iloa lapsesta muillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nostan
Miksi?
Kymmenen vuotta vanha ketju, eikä sinulla ollut tähän mitään sanottavaa. Minä haluaisin kysyä aloittajalta, mikä tilanne on nyt kun lapsi täyttää kohta 10 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kuka hullu ottaisi itselleen toisen vastasyntyneen? Onko hän omistushaluinen, kateellinen? Vai yksinkertainen?
Ei kukaan. Jos olet itse aikuinen, ymmärät mummon halun ottaa vauvan syliinsä ja halun katsoa lasta. Katsoo ja nauttii pienestä. Loppuu se ovikellon rimputtaminen, kun annat kerralla olla hetken lapsen kanssa. Sitten kerrot että, haluat rauhoittua ja hän on tervetullut myöhemmin n1xkuussa käymään. Ota kuvia ja lähettele niitä mummuille papoille. Jaat silloin iloa lapsesta muillekin.
Ei se lapsi ole mikään lelu, jota jaetaan muillekin, jotta kaikille tulee hyvä mieli. Kuvia lähetetään silloin kun tulee otettua sellainen kuva, josta tulee mieleen että tämän haluan näyttää sukulaisille.
Tällaiset mummot, joiden mielestä oma mummous menee äidin äitiyden edelle, eivät todellakaan lopeta ahdistelua kun saavat kerran olla kunnolla vauvan kanssa. Sellainen periksianto vain kiihdyttää toimintaa, koska se tukee mummon harhaista käsitystä siitä että hän on yhtä tärkeä osa vauvan elämää kuin tämän vanhemmat.
Jos on ongelma tunkeilevien isovanhempien kanssa, niin siihen on vain yksi ratkaisu; tiukka rajojen vetäminen kunnes käytös muuttuu normaalin isovanhemman käytökseksi. Normaalin isovanhemman käytökseen kuuluu ymmärrys omasta roolistaan ja siitä että hän ei ole vauvan perheenjäsen. Vauva ei ole mikään "koko suvun vauva" vaan vauvan elämään osallistutaan sukulaisen roolista käsin.
Anteeksi vanhan ketjun nostattaminen omalta osaltani.
Tsemppiä sinulle Ap, ja muillekin jotka kamppailevat liian innokkaan isovanhemman kanssa. Oma lapseni on nyt taapero ja aloittanut päivähoidon, joten siltä osin meininki rauhoittunut.
Silloin kun lapsemme oli vielä vauva, kamppailin itse samassa tilanteessa. Anoppi oli liian innokas, lähes joka päivä piti tulla käymään ja jos sanoin että olen liian väsynyt, niin itki pojallensa (miehelleni) puhelimeen, kun ei ole tervetullut. Vauvan aina kädet pitkällä nappasi sylistäni. Minulle annettiin vain puklurätti käteen ja sanottiin että pyyhi, jos puklit tuli. Olin tosi herkillä kun lapsemme oli vauva ja aina sydämeni tykytti kovaa ja kädet hikosi, kun kuulin että appivanhemmat tulee kylään. En saanut vauvaa jos se itki, en saanut sitä pukea, riisua. Koin silloin että se varastettiin minulta. Kävin myös psykologilla noihin aikoihin, kerroin hänelle anopistani ja hän oli sitä mieltä myös että tuoreen ädin ja lapsen väliin ei saa kukaan änkeä. Sitten alkoi tulemaan näitä vaatteita jossa luki "mummin kulta" "mummille kerron kaiken".. En ikinä ole lapseani niihin pukenut.
Anoppi sitten alkoi pojallensa soittelemaan, kun on omaan kotiinsa myös alkanut harkitsemaan vaunujen ostoa ja autoonsa turvakaukaloa. Meinasin räjähtää.. Aina kehuskeli miten mummilla on mummin säännöt, äidin säännöt ei vaikuta.
Meininki on nyt rauhoittunut, mutta vieläkään en mummille lasta anna hoidettavaksi kuin pakon edestä. Muutamaksi tunniksi korkeintaan.
oikeasti pysty muuhun kuin joko alistumaan kaikkeen, tai sitten olemaan tyly, niin kyllä se on poissulkevaa.
normaali aikuinen osaa keskustella ja asettaa rajansa, MUTTA myös tuntea empatiaa ihmisiä kohtaan, jotka ( kuten ap:n tapauksessa) eivät otdellakaan ole pahalla asialla.