Isovanhemmat omivat vauvani!

Jouduin lopulta muuttamaan työpuhelimeni salaiseksi, jotta pääsisin sitä puhelinterrorista.



Hänellä ei ole lainkaan omaa elämää, eikä minkäänlaista tajua rajoista.



Saattoi olla täällä ensin koko viikon ja lauantaiaamuna soittaa kello 8, että haluaa lapset kylään.

vaan isäni on ottanut tehtäväkseen järjestää rotinat ja suuttui melkein kun sanoin ettei meille tulla ilmoittamatta niin kuin oli ajatellut tulla puolen suvun kanssa. Vauva on nyt viikon ikäinen ja haluttaisiin olla omissa oloissammme, mutta huomenna tulevat pikavisiitille, kun annoin periksi. Anoppi ja appiukko aina kysyvät saako tulla käymään ja se on hyvä juttu.

nyrppii tollanen.

EI Mitää pulloruokintaa jos imetys sujuu ja haluat imettää.

Mummi on ruokkinu pullolla, sun ei tartte tehä nii. Sanot suoraa et sä haluut imettää.

Ja vaikka antasitkin pullosta niin vauva voi parhaiten ädiin luona. Mummi on vieras ihminen hajuineen. Vauva tunnistaa äidin ja on hyvin tavallista että äiti haluaa olla vauvan lähellä ja nähdä että vauva on tyytyväinen ja kaikki on hyvin!

jaksaa "painostaa" sillä, että pulloruokki omansa silloin 70-luvulla ja äitiyslomakin oli vain 3 kk ->vauva hoitoon. Ja hyvin kuulemma meni. Mutta minä olen mielessäni ihan vastaan näitä mummin juttuja. Alkaa tosin v*ttaa vähitellen tämä vaikuttaminen.

Kiitos kommenteista, kaipa tässä minustakin löytyy se epäkorrektimpi miniä ;)

ap

Avaudun, koska en kehtaa tilittää miehellenikään. Eli minua ärsyttää suunnattomasti isovanhempien vouhotus - heti, kun hyökkäsivät synnärille meitä katsomaan, alkoivat jo varailla, että ottavat vauvan sitten hoitoon. Toki, mutta ajattelin että joskus isompana. No nyt ollaan oltu kuukausi kotosalla ja tänä aikana anoppi on pimputtanut ovikelloa joka toinen päivä ja soittanut joka päivä. En saa edes nukkua univelkaani, kun aina puhelin soi... jollen vastaa, tulee ovelle. Kinunnut jo monesti, että ottaa pojan heille tai lähtee lenkille (näyttelemään muille tuttavilleen). Hän ei ymmärrä, että imetän ja sen vuoksi en voi olla vauvasta kauaa erossa. Enkä halua. Enkä tahdo antaa häntä tuolle yli-innokkaalle muijalle, sillä haluan tutustua omaan lapseeni ensin itse. Olen vedonnut sikaflunssan mahdollisuuteen, etten halua altistaa poikaa sille, mutta kun rokotekin on jo kuulemma otettu, niin.... Hassua, että koen näin, mutta -. Omat vanhempani asuvat kauempana, mutta kyllä he soittelevat myöskin joka päivä. Alkaa ottaa päähän tämä puhelinpäivystys. Miksi kaikkien on pakko soitella???

meillä on saman tapainen tilanne, vauva kohta kolme kuukautta ja en tiedä mitä tekisin. Appiukko (on miehelleni vain isäpuoli) suuttui kun isänpäivänä en mennyt vauvavn kanssa käymään siellä vaan menimme käymään omalla isälläni. Kun ovat kylässä niin anoppi istuu koko ajan viereen ja koskettelee, seuraa perässä kuin hai laivaa.

Meidän ainoa (nyt jo kuollut) isovanhempia asui 500 kilometrin päässä. Olisi ollut ihanaa, jos hän olisi pystynyt olemaan arjessamme enemmän mukana.

miksi isovanhemmat eivät halua hoitaa lapsia/auttaa niin siinä syy:

lappu: " Älä soita ovikelloa, olen nukkumassa!"

tai "ÄlÄ soita kelloa, älä tule sisään, olen sairaan väsynyt!"

RAivostuttaa sun puolesta. Pidä puolesi nainen, kukaa muu ei sitä sun puolesta tee! ihan sama vaikka anoppi / mummit/sukulaiset ajattelis mitä sinusta.

Olisit kiitollinen ja ajattelisit pidemmälle. Joskus kun olet hirveän väsynyt ja tarvitset apua niin ei kukaan auta.

ap.



Minulla on 6 lasta ja en ole koskaa antanut vauvaa kellekää muulle hoitoon ennen ku on alkanut muuta syömään. Itseasiassa alle vuoden ikäistä on ollut hyvin vaikea jättää koskaa kellekää muulle kuin isälle.



Täysimetyksen aikana olen saattanut käydä esim lenkillä mutta olen aina sitä ennen kattonut että vauva on saanut tarpeeksi ruokaa ja ehkä nukkunutkin. Mutta lenkilläkin olen käyny vain niin että olen tavoitettavissa heti.



Olen kokenut hyvin voimakkaana varmaa sympioosin vauvaan. Tai en tiedä mistä johtuu, mutta koskaan en ois kk ikäistä laittanut mummin mukaa vaunu lenkille.

Uskon että toisilla äideillä on vahvempi side vauvaan ja kai se on joku tarve varmistaa että vauvalla on hyvä olla.

En kuitenkaa koe olevan hirveä ihminen kun en ole osannut vauvoja toisille jättä. Päinvastoin.

Minusta se on vain hyvin luonnollista että äiti haluaa pitää vauvan lähellä. Ja näin sanoivat myös aina synnytyssairaalassa. Koskaa en ole sielläkää vauvaa osannut jättää muiden hoitoon vaan on pitäny saada pitää se vauva vieressä.



Kyllä normaali ihminen ymmärtää varsin hyvin tämän. Koita jutella isovanhemmille asiasta. Jos eivät ymmärrä niin ongelma ei ole sinun vaan heidän. Kyllä se aika tulee kun isovanhemmat voivat vaunulenkillä käydä ja esitellä lapsenlasta muille.





on mummi vissii pahemman kerran "seonnut" uudesta vauvasta. Joka on jossain määrin ihan ymmärrettävääkin!



Onnea vauvan syntymästä! Laita rajat itse, kukaa sitä ei sinun puolestasi tee.

masentuisit, kun kukaan ei välitä.



Muutenkin, sun ainakin pitäisi olla aikuinen nainen. Osata avata suusi. Miksi sä selittelet jotain diipadaapa versioita, mikset sano suoraan, että nyt tahdot vielä pesiä vauvan kanssa rauhassa, tahdot imettää rauhassa, sun hormoonit hyrrää, etkä halua olla vauvasta erossa. VOit sanoa, että olet kiitollinen siitä, että läheiset sinua muistavat, mutta että vielä ei ole kyläilyjen aika teillä.



Ja toisaalta voisit antaa anopin tehdä sen kierroksensa, sanoa, että hän saa tehdä sen nyt kerran, ja sitten haluatte olla rauhassa.



Yleensäkin jos puhuu asioista suoraan, niin ihmiset ne ymmärtää paremmin. Vielä paremmin, jos et lähde liikkeelle siitä, että anoppi on vääränlainen, vaan että SINÄ olet sellainen, että et tahdo vauvaa antaa vielä kylään. Menee kummasti paremmin perille, kun ei lähde syyttelemään ja selittelemään mitä sattuu.

ap:n lapsi on kuukauden ikäinen! minä ymmärrän jos hän haluaa tutustua rauhassa omaan lapseensa ennenkuin tulee muita vieraita.

Sinä ehkä olet ollut sellainen että ukki ja mummi olleet jopa synnytyksessäsi mukana ja heti antanut lapsen heille kun kotiin pääsit vai?

Ihmiset on erilaisia ja itsekin tässä tilanteessa olisin ap:n kanssa ihan samaa mieltä.

ehkä sitten kun lapsi on isompi voisin antaa hänet hoitoon mielellään, mutta en vielä noin pienenä

miksi isovanhemmat eivät halua hoitaa lapsia/auttaa niin siinä syy:

lappu: " Älä soita ovikelloa, olen nukkumassa!"

tai "ÄlÄ soita kelloa, älä tule sisään, olen sairaan väsynyt!"

RAivostuttaa sun puolesta. Pidä puolesi nainen, kukaa muu ei sitä sun puolesta tee! ihan sama vaikka anoppi / mummit/sukulaiset ajattelis mitä sinusta.

Olisit kiitollinen ja ajattelisit pidemmälle. Joskus kun olet hirveän väsynyt ja tarvitset apua niin ei kukaan auta.

soittaisin anopille,ja selittäisin tilanteen..sanoisin että olen tosi kiitollinen että on tarjonnut apuaan,ja tulevaisuudessa varmasti hän saakin hoitaa vauvaa.Sanoisin että soittelun ja ovella ravbaamisen on loputtava..ei haittaa jos joskun kysyy kuulumisia mutta ei koko ajan..ja vaunulenkille voisin vauvan antaa mummon mukaan vaikka kerran viikossa,ja nauttisin tästä vapaa hetkestä vaika lukien=)

Sanot että vauva on ensimmäinen ja kaikki uutta teillekkin,ja haluat rauhassa tutustua vauvaan ja saada imetyksenkin käyntiin=)

ap.

Minulla on 6 lasta ja en ole koskaa antanut vauvaa kellekää muulle hoitoon ennen ku on alkanut muuta syömään. Itseasiassa alle vuoden ikäistä on ollut hyvin vaikea jättää koskaa kellekää muulle kuin isälle.

Täysimetyksen aikana olen saattanut käydä esim lenkillä mutta olen aina sitä ennen kattonut että vauva on saanut tarpeeksi ruokaa ja ehkä nukkunutkin. Mutta lenkilläkin olen käyny vain niin että olen tavoitettavissa heti.

Olen kokenut hyvin voimakkaana varmaa sympioosin vauvaan. Tai en tiedä mistä johtuu, mutta koskaan en ois kk ikäistä laittanut mummin mukaa vaunu lenkille.

Uskon että toisilla äideillä on vahvempi side vauvaan ja kai se on joku tarve varmistaa että vauvalla on hyvä olla.

En kuitenkaa koe olevan hirveä ihminen kun en ole osannut vauvoja toisille jättä. Päinvastoin.

Minusta se on vain hyvin luonnollista että äiti haluaa pitää vauvan lähellä. Ja näin sanoivat myös aina synnytyssairaalassa. Koskaa en ole sielläkää vauvaa osannut jättää muiden hoitoon vaan on pitäny saada pitää se vauva vieressä.

Kyllä normaali ihminen ymmärtää varsin hyvin tämän. Koita jutella isovanhemmille asiasta. Jos eivät ymmärrä niin ongelma ei ole sinun vaan heidän. Kyllä se aika tulee kun isovanhemmat voivat vaunulenkillä käydä ja esitellä lapsenlasta muille.

on mummi vissii pahemman kerran "seonnut" uudesta vauvasta. Joka on jossain määrin ihan ymmärrettävääkin!

Onnea vauvan syntymästä! Laita rajat itse, kukaa sitä ei sinun puolestasi tee.

ongelmaa viedä vauva nukkumaan vuavalaan jotta pääsi itse nukkumaan ja suihkuun. Ei sinun tapasi ole sen erinomaisempi kuin mikä tahansa muukaan.

Meidän ainoa (nyt jo kuollut) isovanhempia asui 500 kilometrin päässä. Olisi ollut ihanaa, jos hän olisi pystynyt olemaan arjessamme enemmän mukana.

muuttaneet hänen luokse tai hän teidän luokse?

hyvä se on puhua ku ei koskaa kukaa ole ongelmaksi asti häirinnyt! Semmonen joka on itse kokenut häirintää päivittäin, tietää mistä toinen puhuu, sinä et sitä voi ymmärtää kun anoppisi asui niin kaukana.

ilman vuosikausien syyllistysjaksoja ja ahdisteluja.

En mitenkää halunnut korostaa itseäni. ja minun mielestä toiset äidit saa tehdä niin kuin he parhaaksi näkee, en todellakaa jaksa vaivata päätä sillä miten muut hoitaa. Kerroin vain itestäni, kuinka minä olen toiminut ja tuntenut. Ja ymmärrän ihan täysin jos äiti ei raski lasta laittaa hoitoon!









o



ongelmaa viedä vauva nukkumaan vuavalaan jotta pääsi itse nukkumaan ja suihkuun. Ei sinun tapasi ole sen erinomaisempi kuin mikä tahansa muukaan.

[/quote]

on meillä olleet hyviä nukkujia. Ja ns helppoja. SAin käydä suihkussa ja nukkuakin vaikken niitä vauvalaan vieny.





Harmittaa vähän kun ihmiset ymmärtää niin väärin. En mitenkää todellakaa halunnut korostaa itseäni. Lähinnä vain sitä että se on normaalia jos äiti haluaa olla vauvan lähellä.







ongelmaa viedä vauva nukkumaan vuavalaan jotta pääsi itse nukkumaan ja suihkuun. Ei sinun tapasi ole sen erinomaisempi kuin mikä tahansa muukaan.

ilman vuosikausien syyllistysjaksoja ja ahdisteluja.

Onko ap:n lapsi siis kuukauden ikäinen JA saanut sikarokotteen?! Haistan palaneen käryä, sitähän ei anneta alle 6 kk vanhoille... ;-)

Ei ihmistä omista kukaan, edes se joka hänet on synnyttänyt. Hän on oma yksilönsä, ja järkevä ihminen osaa ajatella mikä on tälle yksilölle parhaaksi.



Mä olen samaa mieltä kuin jotkut muut tässä ketjussa, että lapselle on suunnaton rikkaus, jos hänellä on paljon läheisiä ihmisiä elämässään. Se on lähinnä omaa heikkoa itsetuntoa, jos ei kestä sitä, että lapsi saattaisi rakastaa muitakin kuin vain omaa äitiä.



JA mä uskon, että ap:n tilanteessa tuo ap:n nihkeily lähinnä lietsoo tuota jatkuvaa häiritsemistä. Asiasta voi puhua ihan suoraan. VOi sanoa, että olen väsynyt, en jaksa puhua koko ajan puhelimessa, MUTTA MYÖS KERTOA NOILLE TYYPEILLE KOSKA VOI TULLA KYLÄÄN JA KOSKA SOITTAA. Se vauva on niillekin rakas, yrittäkää nyt vähän ymmärtää.



Ja sitä mun on tosi vaikea ymmärtää, että täällä valitetaan samaan aikaa sitä, että stressaa ja väsyttää vauvanhoito, ja sitten kaikki se luonnollinen apu, mitä siihen olisi tarjolla, torpataan. Kaikkihan siinä voittaa, jos äiti saa levätä ja apua, vauva saa turvallisia aikuiskokemuksia muustakin kuin äidistä, ja isovanhempi saa tutustua omaan lapsenlapseen.



Sydämestäni kyllä toivon, että itse tulette aikanaan suljetuksi omien lastenne elämästä samalla lailla kuin itse teette. Ja toivon, ettei kukaan tähän ketjuun kirjoittajista vinkuisi siitä, kuinka suomesta puuttuu yhteisöllisyys ja koko kylä kasvattaa-meininki. Katsokaan se menee kuten vanhan laulun sanat: jos haluu saada, on pakko antaa...

jos ei joka päivä ole tekemisissä, ei sulje ketään pois...



Hieman rajaa.

ilman vuosikausien syyllistysjaksoja ja ahdisteluja.

lapselleen maksetun viranomaisvalvonnan, kuin antaisi lapsensa tututua ja luoda läheisen suhteen omaan sukulaiseen.

Ei jeesus, missä teitä sikiää, kun en itse tunne yhtään tuollaista idioottia?