Onko jokin laulu, joka saa sinut ensitahdeista alkaen aina itkemään?
Kommentit (226)
Unforgiven 2. Kaunis melodia ja upeat lyriikat. Kyllä meinaa aina tulla kyyneleet kun edes alun tuosta kuulee.
Scandinavian music groupin "vieläkö soitan banjoa" - biisi.
Arttu WIskarin Tuntematon potilas.
Liipaisee niin läheltä omaa elämää :(
Alkaa ahdistaa ja itkettää jos tuon kappaleen kuulee. Kanava vaihtuu radiosta äkkiä/pakenen paikalta.
T: 30-nainen.
Paljon on samoja, tässä vielä lisää
Apulanta: Ilona
Seminaarimäen mieslaulajat:Hyvää yötä
Juha Tapio: Vuodet vieriä saa ja monet muut
Päivä vain ja hetki kerrallansa
Maija Vilkkumaan Hiuksissa hiekkaa - se on mun rakkaustarinan alku, meille vaan kävi paremmin.
Niin kaunis on maa
Exit: Askeleet, on ollut aika raskaita hetkiä
Aerosmith: I don't want miss a thing
Jippu: Vanha kaunis mies
Dire Straits: Brothers in arms
(jostain syystä ollut mulle vuosiakausia sellainen, että alkaa itkettää)
Johanna Kurkela: Prinsessalle
(samat perustelut kuin edellisellä, joka tän mainitsi - välittömästi kuvittelee laulavansa tätä omalle kuolleelle/kuolevalle lapselleen, itkusta ei tule loppua :( ja sen lisäksi kappale on äärettömän kaunis)
jos haluaa kuivin silmin pysyä. Tässä pari koskettavaa biisiä.
Vuodet vieriä saa
Toisella puolen virtaa
Menin salaa kuuntelemaan kuulokkeilla tuota 'Yön ihmisen poikaa' täällä töissä ja aloin itkemään...Onneksi kukaan ei nähnyt :)
ei oo oikeestaan ku yks biisi joka aika takuuvarmasti kirvoittaa kyyneleet silmiin, enemmän tai vähemmän, riippuen mielentilasta.
Von Hertzen Brothers - The Willing Victim
paras biisi kautta aikojen!
Just viikonloppuna itkin silmät päästäni kun autoradiosta soi Pikkuveli alkuperäisen bändin (Noitalinna Huraa?) erittämänä. Poikani aloittaa syksyllä koulun, ja jotenkin tuntuu, että on astumassa lapsuudesta pois. Nyyh!
Muita pahoja on Yön Ihmisen poika, Laura Närhen Mä annan sut pois, Suojelusenkeli... onhan näitä. Kirkossa itkettää ihan kaikki, riittää, että urut alkaa soida.
säv. Hannu Huhtala
san. Hilja Aaltonen
esittää Viktor Klimenko
Todella koskettava
jokin tässä on mikä saa mielen kaihoisaksi
Satu Silvo & Rea Mauranen: Vain yhdessä olemme ehjät
leevi &leavingsin yks joululaulu - en nyt muista laulun nimeä,mutta siinä tytär saapuu pienen lapsensa kanssa vuosien jälkeen vanhempiensa luo aattona.
Oliko se se "Älä itke pikku-Leena, lahjasukset katkenneena...", vai oliko joku muu? Se kyllä herkistää.
Toinen oli tämä "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie", en ymmärrä, miksi, mutta olen itkenyt sitä kauemmin kuin muistan. Ensimmäiset hämärät muistikuvat siitä, kun sisko tapaili nuotteja nokkahuilulla, mutta ei hän niin huonosti soittanut, että sitä olisi pitänyt itkeä.
- pikkuveli
En yleensä pidä tämän tyylisestä musiikista, mutta biisi lumessakahlaajat saa aina itkemään. Varsinkin kohdat:
"Aina kun tulitus loppuu
Taas jatkaa taivallustaan
Ryhmä vaivainen, joka ehdi ei
Jäädä taakseen katsomaan
Kun loppumattomaan lumeen
Hautautui pikkuveli"
ja
"Kuolemanpataljoonat kulkee takana
Edessämme on maisema kuin lakana
Meidän leirimme täytyy muuttaa uudelleen
Joko rajan yli tai taivaaseen" :(
Oisiko tuo laulun nimi, esittäjänä pieni tyttö. Laulu on jo lapsuudestani tuttu, ja kun päässä soi ensimmäiset säkeet on silmät jo kostuneet, olenkohan isin tyttö :)
Mä tääl lueskelen näitä,Evakkolaulu sai padot auki,ja tietysti ihmisen poika,ja tää Lintu ja ja Tuli kirkkoon mies ja lapsi.
Viimmenen niitti oli tää "lasken seppeleen nukkuvan isäni arkun luo" Sisareni tytär lauloi tämän isäni hautajaisissa....
Ja sit Kari Tapiolla oli joku, Olen kuullut on kaupunki tuolla. Se on kanssa paha.
Mutta nuoruus vuosien muistot ja taatut itkut tuo APULANNAN ILONA