Nyt tarviin apuanne! Meillä on mielipide-ero lapsen läksyistä...

silloin tarkistetaan kunnolla eli myös kiinnitetään lapsen huomio vääriin vastauksiin ja annetaan mahdollisuus korjata ne.

Kyllä opettaja näkee ne lapselle haasteelliset asiat tunnillakin eli ei opettajan takia tarvitse jättää virheitä läksyihin. Voi olla jopa lapselle aika hämmentävää, kun äiti on tarkistanut läksyn ja sitten ope kertookin että tuo ja tuo kohta pitää vielä miettiä uudestaan.



Itse omien lasten kanssa olen kyllä oppinut, ettei se lapsi aina suostu ottamaan vanhemmalta apua, kun haluaa olla vanhemman silmissä niin hyvä ja pärjäävä. Läksyjentekemisestä ei silloin kannata tehdä elämää suurempaa asiaa.



Tavoite kuitenkin tässä läksyjen tekemisessä on, että lapsi oppii itse vastuullisesti hoitamaan ne ilman, että vanhempi joutuu niistä kantamaan huolta ja muistuttelemaan. Älkää siis ottako sitä tehtävää lapseltanne itsellenne.

Eli taidan siis olla enempi miehesi mielipiteen kannalla, sori :)

Lapsen opettajan kanssa on tietysti hyvä aina keskustella kaikesta mahdollisesta askarruttavasta ja yhdessä hänen kanssaa sopia miten homma hoidetaan.



t Äiti ja kohta ope

ja edelleenkin meillä tarkistetaan tunnilla kaikki kotitehtävät. Annan oikeat vastaukset kalvolle tai taululle, josta ne korjataan kirjaan. Näin toimitaan kunnassamme vielä lukiossakin.



Koulunkäynti on lasten työtä ja läksyt ovat heidän omaa vastuualuettaan. Itse ilmoitan kotiin, jos jonkun oppilaan läksyt on toistuvasti tekemättä, mutta virheistä en ilmoittele, sillä virheitä saa tehdä ja niistä usein oppii.



Oman tokaluokkalaisen tekemiä virheitä en korjaa, mutta katson kyllä, että läksyt on tehty. Jos virheitä olisi huomattava määrä, puuttuisin tietysti asiaan. Silloin voisi jo sanoa, että lapsi ei joko ole ymmärtänyt opetettavaa asiaa tai hän ei ole panostanut läksyihinsä.



opetan itse kahta kieliainetta, mikäli ketään kiinnostaa.

voin vaikka sanoa, että tarkistapa vielä kertaalleen, mutta en osoita virhettä.

Meillä tarkistetaan läksyt, ja se että ne ovat oikein.



Kysyin asiaa opelta, ja hän sanoi että olisi hyvä jos me vanhemmat tarkistasimme ne ja merkitsisimme vielä merkin tarkastuksesta. Säästää open aikaa..



Ja kaikista paras olisi, jos olisi vierellä kun lapsi tekee läksyjä, että lapsi pystyy korjata virheet (vanhempien opastuksella) heti kun niitä tulee.



Näin siis sanoi "meidän ope"

Meillä lapset usein hermostuu jos äiti alkaa läksyjä korjaamaan ja vaatimaan, että tekevät ne uudelleen. Siksi en yleensä tarkista tehtäviä ellei lapsi sitä erikseen pyydä. Mulla on 2- ja 5-luokkalainen ja tiedän kyllä aika hyvin, missä heillä voi olla vaikeuksia (lähinnä huolellisuus), mutta kyllä sen opettajakin taatusti tietää. Jos kokeista alkaa tulla aiempaa huonompia tuloksia, olen joskus puuttunut läksyihin jonkin aikaa tarkemmin, mutta pääasiassa tyydyn muistuttamaan niiden tekemisestä.



Meidän lapset tosin on hyviä koulussa, joten luoatn siihen että pärjäävät vähemmälläkin preppauksella. Ehkäsuhtautuisin toisn, jos olisi vaikeuksia joissain aineissa.

mutta meillä kotiäitinä minä vastaan lapsen kouluasioista ja huolehdin siitä että lapsen läksyt on tehty ja että ne on tehty _oikein_. Mielestäni teen karhunpalveluksen lapselle jos en huolehdi siitä että hän oppii asiat oikein. Opettajalla ei ole aikaa puuttua jokaisen oppilaan tehtäviin. Lisäkis opetan lapselle paljon asoita oppikirjan ulkopuolelta. Keskustelemme oppituntien aiheista ja etsimme netistä ja kirjoista lisää tietoa. Kun vanhempi on kiinnostunut lapsen koulunkäynnistä, se lisää lapsen opiskelumotivaatiota ja parantaa koulumenestystä. Aina ei tarvitse mennä yli siitä mistä aita on matalin. En halua olla mikään minimivanhempi, joka tekee vain sen mikä on pakko, vaan haluan että lapsestani kasvaa kunnon kansalainen ja hänellä on hyvät mahdollisuudet edetä mihin tahansa ammattiin sitten kun sen aika on.

ja laittaa sitten puumerkin kirjaan merkiksi että homma on ok. Niin paljon lapsia, niin vähän aikaa. Tämä siis ainakin 1-2 luokilla.

jos ihan silääm pistää virhe, huomauttaisin, mutta en ala käymään joka tehtävää läpi erikseen. Meidän lapset eivät ihan vielä ole kouluiässä, mutta näin minun lapsuudenkodissani toimittiin. Oikeastaan äiti vaan kysyi, onko läksyt tehty, ei kukaan kotona käynyt sivuja läpi ja oikeasti tarkistanut niitä. Luotti sanaani (ja siskojen) ja hyvä niin.

ja sen kyllä huomaa... mieheni on saanut monesti kärsiä siitä etteivät hänen vanhempansa panostaneet tarpeeksi lapsensa koulunkäynnin kannustamiseen. Jos on tunnollinen tyttö, joka oma-aloitteisesti osaa oikean opiskelutekniikan, silloin häneen voi luottaa, mutta paksupäisten poikien (sori yleistys) kohdalla aina näin ei voi tehdä. Pojista tulee alisuoriutujia jos vanhemmat eivät todellakin katso jokaista tehtävää läpi erikseen.

Mä olen myös vastuussa lapseni kasvatuksesta. Kotiläksyt tehdään kotona, tällöin ainakin meidän muksulla on mahdollisuus saada "yksityisopetusta" eli mä tai lapsen isi auttaa ja neuvoo.

Koulussa lapsi pärjää paremmin kun on kerrannut opetetut asiat rauhassa kotona vanhempien kanssa.

En oleta että opettajalle kuuluu lapseni läksyt. Eiköhän se riitä että hä antaa ne laksyt??

läksyt on sekä tehty että tehty oikein. Ainakin alaluokilla.



Meidän ekaluokkalaisen ope sanoi suoraan, ettei hän ehdi kaikkia laskutehtäviä erikseen tarkistaa. Vanhemmat huolehtii tarkastamisen.

ja edelleenkin meillä tarkistetaan tunnilla kaikki kotitehtävät. Annan oikeat vastaukset kalvolle tai taululle, josta ne korjataan kirjaan. Näin toimitaan kunnassamme vielä lukiossakin. Koulunkäynti on lasten työtä ja läksyt ovat heidän omaa vastuualuettaan. Itse ilmoitan kotiin, jos jonkun oppilaan läksyt on toistuvasti tekemättä, mutta virheistä en ilmoittele, sillä virheitä saa tehdä ja niistä usein oppii. Oman tokaluokkalaisen tekemiä virheitä en korjaa, mutta katson kyllä, että läksyt on tehty. Jos virheitä olisi huomattava määrä, puuttuisin tietysti asiaan. Silloin voisi jo sanoa, että lapsi ei joko ole ymmärtänyt opetettavaa asiaa tai hän ei ole panostanut läksyihinsä. opetan itse kahta kieliainetta, mikäli ketään kiinnostaa.

lapseni opiskella itsekseen. Tottakai autan ja korjaan virheet kotona. Ei kai opettaja ole vastuussa lapseni enkun tai ranskankielen läksyistä??!!

että vanhempien tehtävä on huolehtia että lapsi on oikeaan aikaan koulussa. Jos tarvitaan jotain muuta, opettaja ilmoittaa siitä erikseen ja pyytää esim. vanhempia valvomaan läksyjen tekoa tms.



Tietenkin autan ja tarkistan jos lapsi pyytää, mutta niin kauan kuin hän suoriutuu läksyistä siinä puolessa tunnissa, joka on suositus ja pärjää opettjana mukaan hyvin, en tuputa apuani enempää. Ei ala-aste niin vakava ja vaikea ole, että vanhempien pitäisi siitä sen enmpää huolta kantaa.



Tietenkin olen silti kiinnostunut lapsen koulunkäynnistä. Kyselen päivän kulusta, puhelemme siitä mitä tunneilla on tehty ja etsimme joihinkin asioihin lisätietoa. Tämäkin tehdään kuitenkin lapsen ehdoilla, jos lasta ei huvita jutella sen enempää sanluokista, en sitä tietoa tuputa :-)

ei läksyjä tarkasteta. Toisekseen, vaikka läksyt tarkastetaan opettajan johdolla, kaikki oppilaat eivät korjaa tehtäviään tai edes havaitse virheitään siitä huolimatta. Esimerkkinä tästä vaikkapa se, että lapseni vanhempainillassa yksi vanhempi kysyi josko opettaja voisi tarkastaa erikseen jokaisen oppilaan läksyt :( Tämä entisestään on vaikuttanut siihen, että haluan huolehtia oman osani lapseni oppimisen turvaamisesta.



19 muistaakseni

pohja jos tietää, että ope kertoo kuitenkin jos menee väärin? Höpö höpö. Kyllä meillä ainakin koulu otetaan vakavasti ja siitä kertoo reilu ysin keskiarvokin vaikka läksyt on aina tarkastettu. Eri asia on se, jos ryhtyy itse tekemään läksyt lapsen puolesta kuin se, että ohjaa lasta itse oivaltamaan virheitään ja sitä, miten ja miksi niitä tulisi korjata.

vanhempien ei tule neuvoa vastausten saamiseksi oikein, tai opettaa läksyissä.



Vanhempien tulee valvoa että läksyt tulee tehdyksi. Jos lapsi ei osaa on opettaja se, joka opettaa puuttuvan tiedon. Monesti vanhemmilta sattaa tulla vastaus lopulta kun lapsi tuskastuu yrittämiseen ja opettaminen ei ole mennyt perille.



Väärin tehty läksy antaa tietoa opettajalle tilanteesta ja lapsi oppii opettajan neuvoessa sen joko koko luokan läksyjen tarkastuksessa tai yksilöllisesti ja joskus jaettuna pienempään ryhmään.



Kun tehtävä on oikein suoritettu vanhempien sanelemana, ei opettaja voi tietää missä mennään, onko lisätarvetta kertaamiseen tai opetukseen. Kokeeseen ei tule vanhempi joka asian osaa vaan lapsi jolla opetus ei ole mennyt perille.



Huolimattomuusvirheet ob hyvä valvoa, sillä lapsi osaa itse asian ja vanhempi voi pyytää korjaamaan.



Kouluavustajakaan ei opeta lapselle jos lapsella on vaikeuksia selviytyä tehtävistään. Kouluavustaja vain valvoo että lapsi tekee opetuksen perusteella olevat tehtävät. Kouluavustaja kertoo opettajalle tilanteen, jolloin opettaja opettaa tarvittaessa.



Opettajalla on opettamisvastuu koulussa, ei avustajalla ja kotona vanhempien ei ole hyvä edes opettaa, vaan jättää opettaminen opettajan tehtäväksi, ei asiat mene perille sen ihmeemmin kotonakaan muuten kuin läksyjen tekemisellä saadun opetuksen mukaisesti.

missä koulussa opetat? Haluan lapseni sinne, koska hänen nykyisessä koulussaan ei ole mahdollisuutta saada yksilöllistä opetusta ja läksyjen tarkastamista.

Meillä tarkastan 4-luokkalaisen läksyt ja opetan jos joku epäselvää. 6-luokkalaisen läksyjä en enää automaattisesti aina tarkasta,mutta autan kyllä tarvittaessa ja välillä myös tarkastan. Koulussa ei opettajan johdolla tarkasteta läksyjä,vaan opettaja tarkistaa että läksyt tehty ja esim. matikassa lapset itse käyvät opettajan kirjasta tarkistamassa. Tämän takia näen tärkeäksi,että opetan,jos lapseni ei jotain tunnu ymmärtävän,opettajalla ei yksinkertaisesti siihen aikaa. 45 minuuttia on lyhyt aika ja joka tunnilla pitäisi kuitenkin päästä uusi aukeama esim. matikasta eteenpäin. Itse koen tämän tavan hyväksi,näin pysyn jatkuvasti ajan tasalla lapseni koulunkäynnistä ja tiedän jos joku asia vaikeaa ja lapseni tarvitsee lisäopetusta. Minusta on järkevää opettaa lapselleni heti jokin asia,jota ei heti tajua,eikä jäädä odottelemaan että huomaako opettaja sen ja koska ehtii neuvomaan.

ja käydään yhdessä läpi oikeat vastaukset. Riippumatta siitä onko vanhempi jo tarkastanut vastausten oikeellisuuden vai ei.



Minusta vanhemman pitäisi tarkastaa että ne läksyt on tehty (ei välttämättä joka kirjansivua läpikäyden vaan ihan kysymällä onko läksyt tehty), mutta jos vanhemmat huomaavat virheen jossain, niin voihan siitä sanoa. Niitä virheitä ei kannata kuitenkaan etsiä.



Karhunpalvelus on lapselle jos kaikki tehtävät ovat aina vimpan päälle oikein (vanhempien tarkistamisten takia) ja opettaja luulee että lapsi on oikeasti koko luokan taitavin, ja sitten kun kokeet tulevat kuvioon eikä vanhempi enää olekaan niskan takana valvomassa että kaikki menee putkeen, niin arvosanat eivät enää olekaan hyviä.

Olen huomannut muuten paljon virheitä koulussa tarkasteuissa jutuissa! Eli oikeat vastaukset esim taululla ja lapsi tarkastanut ne huolimattomasti. Pahimmillaan jää jokin pysyvä väärä juttu päähän esim vieraassa kielessä.

mutta ei tarkisteta läksyjä. 1-2-luokilla vielä tarkistin jonkin verran mutta nyt en jo ihan siitä syystä etä monet (esim. matikka) aineet opetetaan lapsille erilailla kuin omana kouluaikanani ja jos alan lasta opettaa menee lapsi ihan sekaisin siinä miten kuuluu tehdä. Jos silmääni sattuu osumaan jokin ihan selvä virhe huomautan kyllä lapselle että vosi korjata tuehtävän joka näyttäisi olevan väärin.