Pakko tehdä uusi avaus lasten joululahjoista!

ja sai kaikilta sukulaisilta lahjoja. (Totta kai kun oli suvun pikkuisin.) Todellisuudessa parasta hänen mielestään oli selkeästi joululahjapaperit ja -narut eikä hän todellakaan muista joulusta mitään. Ei muista tulevaisuudessa vielä tästäkään eikä varmaan seuraavastakaan.

yhtään lahjaa vauvalle 6kk,paitsi ehkä yöpuvun kun se olisi tarpeellinen,saa muualta lahjoja ja ei vielä ymmärrä mtn. tulevina vuosina ostamme yhden tai kaksi lahjaa. se on nähty niin monesti lapsiperheissä suvussamme että lahoja vinot pinot muksuilla ja yleensä leikitään vain niillä mieluisimmilla ja loput jää nurkkaan. ja niitä lahjoja ei todellakaan arvosteta. serkunni tyttö sai kauhean pinon,yhteensä 15-20 lahjaa ja suuttuia aatona kun yksikään ei ollut se hänen toivomansa rumpusetti..oivoi. lapsi tottuu siihen mihin totutetaan,ei hän tajua edes vaatia tai koe pettymyksiä jos aina on ollut niin että lahjoja tulee vain vähän. olen sanonut sukulaisillekkin etä ei mitään turhaa krääsää eikä leluja kauheasti koska meillä on jo tuleviin leikkihetkiin saatuja kierrätettyjä leluja vaikka kuinka ja paljon,ssuurin osa minun ja mieheni vanhoja leluja..(olemme 21 ja 22v joten ei kovin vanhoja lelut ole ;))

mieheni ja sukulaiset eivät ole, niin meillä on lapset joka vuosi saaneet lahjaröykkiön, johon olen itse ostanut yhden lahjan. Ja sekin lahja on näin myöhemmin ajateltuna ollut täysin turha.



Tänä vuonna en taida ostaa mitään, koska saavat kuitenkin varmaan 30 lahjaa per nuppi. Tästä syystä en pidäkään nykyään joulusta ja juuri niinkuin joku sanoi, nyt lapsemme jo odottavat samanlaista röykkiötä joka vuosi, koska ovat siihen tottuneet.

Se keneltä lahjat tulee ei ole niin tärkeää. Itse kuitenki ostamme useamman koska sukulaisista yms. ei koskaan tiedä tuleeko lahjoja vai ei. Jonkun kerran olen myös jättänyt antamatta itse ostamia lahjoja kun onkin sukulaisilta tullut niin paljon. Anan sitten syntymäpäivinä. Halutaan etä kaikilla lapsilla on yhtäpaljon lahjoja ja myös etä kaikki saavat leluja suurin piirtein saman verran joten "tasoitan" lahjat niin etä kaikki saavat tasapuolisesti. Osan lapsista kummit esim. antavat mm. villasukat tms. ja sitten toisen lapsen kummi joki kalliimman lelujutun esim. legoja. Näin ollen katson siten että lapsi joka on saamssa sukat saa meiltä yhden lelulahjan enemmän ja taas lapsi joka on saamassa legoja saa jotain vaatetta meiltä. Lapset meillä on joskus oleet todella pettyneitä kun paketeista onkin tullut pääasiassa hyötylahjoja kun odottivat leluja. Siksi nyt katson etä joakinen saa myös niitä toiveleluja saman verran. Lisäksi pitää suhteuttaa lahjoja selrrujen saamiin kun he saavat aina valtavat määrät ja pelkästään leluja.

ja sai kaikilta sukulaisilta lahjoja. (Totta kai kun oli suvun pikkuisin.) Todellisuudessa parasta hänen mielestään oli selkeästi joululahjapaperit ja -narut eikä hän todellakaan muista joulusta mitään. Ei muista tulevaisuudessa vielä tästäkään eikä varmaan seuraavastakaan.

yhtään lahjaa vauvalle 6kk,paitsi ehkä yöpuvun kun se olisi tarpeellinen,saa muualta lahjoja ja ei vielä ymmärrä mtn. tulevina vuosina ostamme yhden tai kaksi lahjaa. se on nähty niin monesti lapsiperheissä suvussamme että lahoja vinot pinot muksuilla ja yleensä leikitään vain niillä mieluisimmilla ja loput jää nurkkaan. ja niitä lahjoja ei todellakaan arvosteta. serkunni tyttö sai kauhean pinon,yhteensä 15-20 lahjaa ja suuttuia aatona kun yksikään ei ollut se hänen toivomansa rumpusetti..oivoi. lapsi tottuu siihen mihin totutetaan,ei hän tajua edes vaatia tai koe pettymyksiä jos aina on ollut niin että lahjoja tulee vain vähän. olen sanonut sukulaisillekkin etä ei mitään turhaa krääsää eikä leluja kauheasti koska meillä on jo tuleviin leikkihetkiin saatuja kierrätettyjä leluja vaikka kuinka ja paljon,ssuurin osa minun ja mieheni vanhoja leluja..(olemme 21 ja 22v joten ei kovin vanhoja lelut ole ;))

lahjoja tulee kyllä lukuisilta sukulaisilta varmasti tarpeeksi. Joten miksi ostaisimme tiukassa rahatilanteessa kamalat määrät leluja..



Mä haluan viestiä lapselleni että jouluna tärkeintä on yhdessäolo, eivät lahjat.

Kun esikoiseni oli lapsi (nyt jo 15), emme ostaneet exän kanssa hänelle mitään. Lahjoja tuli tulvimalla kaikilta muilta. Koska kaikki kyselivät toiveita, pystyimme aika hyvin vaikuttamaa lahjoihin.



Nyt minulla on vauva, emmekä todellakaan osta hänelle mitään. Pojalleni ostamme jonkun ison lahjan. Tyyliin hyvän tv:n, jonka voi sitten ottaa opiskelijaboxiinsa mukaan.

Halutaan etä kaikilla lapsilla on yhtäpaljon lahjoja ja myös etä kaikki saavat leluja suurin piirtein saman verran joten "tasoitan" lahjat niin etä kaikki saavat tasapuolisesti. Osan lapsista kummit esim. antavat mm. villasukat tms. ja sitten toisen lapsen kummi joki kalliimman lelujutun esim. legoja. Näin ollen katson siten että lapsi joka on saamssa sukat saa meiltä yhden lelulahjan enemmän ja taas lapsi joka on saamassa legoja saa jotain vaatetta meiltä. Lapset meillä on joskus oleet todella pettyneitä kun paketeista onkin tullut pääasiassa hyötylahjoja kun odottivat leluja. Siksi nyt katson etä joakinen saa myös niitä toiveleluja saman verran. Lisäksi pitää suhteuttaa lahjoja selrrujen saamiin kun he saavat aina valtavat määrät ja pelkästään leluja.

Mistä tiedät mitä lapset ovat paketeistaan saamassa? Miten aiot tulevaisuudessa toteuttaa tätä tasavertaisuutta? Miten lahjojen antajat tähän suhtautuvat?

Minusta tuo menee liiallisuuksiin. Onhan lahjojen antajilla oikeus odottaa, että heidän lahjansa menevät perille oikeaan aikaan ja vähättelemättöminä. Eikö lasten olisi hyvä oppia arvostamaan myös niitä villasukkia?

Meillä lasten lahjojen määrä ei ole sama eikä sen minusta ole pakko ollakaan. Kummit suhtautavt asiaan eri lailla; toiset antavat lahjan sisaruksillekin, toiset eivät, ei siihen minusta lasten vanhempien kuulu puuttua.

Meillä on uusperhe ja kaksi vanhinta lasta ovat liitostani eksän kanssa. Näin ollen lapsilla on isien puoleta eri sukulaiset ja esim. nyk. mieheni suku antaa lahjat myös näille vanhemmille lapsille, mutta eksän suku ei anna meidän nuoremmille lapsille. Se on minusta ihan oikein, eiväthän he käytännössä ole missään tekemisissä näiden lasten kanssa, kun taas nyk. miehen suku on "sukua" myös aiemmasta liitosta oleville lapsilleni ja kiinteästi tekemisissä.

Minulle on tärkeää se, että me vanhemmat kohtelemme lapsia tasapuolisesti myös lahjojen osalta, kuten elämässä muutenkin. Muuten lasten on ihan hyvä oppia, että tilanteet vaihtelevat eikä esim. lahjojen määrä ole vakio.

ap

meiltä vanhemmilta alle kymmenen lahjaa per lapsi ja lisäksi sukulaisilta muutaman paketin. Lapset ovat kiinnostuneita vain ja ainoastaan niistä parista lahjasta joita ovat toivoneet, muut ovat unohtuneet saman tien. Meidän lapset eivät koskaan ole laskeneet lahjojen lukumäärää vaan tärkeintä on ollut että saavat ne eniten toivomansa. Nyt lapset saivat toivoa 3 lahjaa kukin ja lisäksi ostamme itse ehkä yhdet lahjat yllätykseksi + pari yhteistä ja sukulaisilta pyydämme vaatteita ym. tarpeellista, ei leluja. Tavoitteena on siis pitää aisoissa tavaramäärä, ei niinkään kasvatukselliset perusteet. Miksi kerätä turhaa roinaa nurkkiin pyörimään. Meillä siis kolme lasta iältään 2-7 vuotta ja vuoden kuluttua lapsia tulee olemaan 2 enemmän joten tavaraa kertyy ihan hirveesti muutenkin.

Lapset saavat kyllä pitkin vuotta silloin tällöin leluja mutta niissäkin mietitään aina tarkkaan lapsen kanssa yhdessä että tuleeko käytetyksi vai jääkö kertakäyttöiseksi. Yllättävän hyvin nuo 5- ja 7-vuotiaat osaavat jo itsekin hillitä "leluhimojaan" eli ymmärtävät järkipuhetta.

Kaikki sukulaiset ostavat lapsille kasapäin lahjoja. Heillä menee 3 tuntia aattona lahjojen avausrumbaan eikä siinä edes ehditä avata kaikkia. Jokainen siis avaa lahjan ja esittelee sitä muille.



Tämä on mielestäni sairasta. 10-15 lahjaa per lapsi on riittävä.

Kaikki paketit jotka lapsemme jouluna saavat ovat meidän vanhempien ostamia. Isovanhemmat eivät osta, ei jouluna eikä syntymäpäivinä. Tädit (2 kpl) eivät myöskään muista lapsiamme lahjoilla, eivätkä mitenkään muutenkaan.



Lapsillamme, heitä on kolme, on yhteensä kymmenen kummia. Keskimmäinen voi saada kummeiltaan 20 eutoa tilille, ei pakettia.

sen takia kun lapsi ei tarvitse mitään. Sillä on ihan riittävästi kaikkea. Mä en ymmärrä sitä miksi pitäisi väkisin ostaa 10 joululahjaa joilla ei ole mitään käyttöä tai tarvetta.

Tänä vuonna mulla tosin olis ihan kauhee mieliteko ostaa sitätätäjatuota ipanoille... Ei vaan oo varaa ostaa ihan kaikkee mitä haluis...



Muutaman lahjan tulevat varmaan saamaan muiltakin kuin meiltä, mutta ei nyt kauheesti.

meillä on ollu kotona aina periaate, että yksi lahja lasta kohden kotiväeltä ja sitten mahdolliset kummien muistamiset, eli maksimissaan puhutaan suunnilleen 4-5lahjaa/lapsi.



Oltiin sitten ensimmäistä yhteistä joulua viettämässä mieheni kotona, ihan vaan, jotta näkisin heidän jouluperinteitään ja voisimme alkaa koota omaa jouluperinnettä. Olin ihan sokissa, kun siellä lapset sai toinen toistaan kalliimpia ja ihmeellisempiä lahjoja ja vähintään 10 lahjaa kukin. Ihan hirveää tappelua ja huutoa koko touhu. En ollu kotona ikinä sellasta nähny. Oman hämmennyksen mukaan toi, kun kaikki muut oli saaneet ainakin 5 lahjaa siis myös aikuiset, paitsi minä. Mulle taisi olla yksi henkilökohtainen lahja. Sitten lahjojen avaamisesta tuli show siinä mielessä, että jokainen avasi vuorollaan lahjansa ja esitteli sen muille. Tuntu jotenkin orvolta pudota siitä ringistä eka kierroksen jälkeen pois...



Sen joulun jälkeen kuitenkin sanoin miehelleni, että meille ei sitten järjestetä ikinä tällaista lahjamerta. En jaksa. Ja se todellinen joulu haututautuu sinne lahjapaperi- ja -nauhavuoreen.



Itselle on jäänyt voimakkaimmin mieleen se erityinen juhlan tuntu, mikä oli kotona. Kaikki kiilteli puhtauttaan, joulu tuoksui, käytiin saunassa, kynttilät loistivat sisällä ja ulkona, kuusi tuoksui, asetuttiin koko perheellä rauhassa joulupöytään, joku luki jouluevankeliumin, laulettiin jouluvirsi, maisteltiin kaikkea, vaikka aina ei olis edes oikein maistunut, ruuan jälkeen siivottiin äkkiä pöytä yhdessä, laitettiin herkkuja (karkkia, pähkinöitä ja rusinoita) isoihin kulhoihin tarjolle ja kokoonnuttiin odottamaan lahjoja. Sitten ilta kului jotain yhteistä peliä pelatessa, herkkuja napostellessa, kynttilän valossa. Eikä tosiaan koko joulu ollut lahjavuoressa vaan siinä tunnelmassa, kiireettömyydessä, tuoksuissa..



Jos sen jouluntunteen saisin lapsille välitettyä, olisi siinä enemmän lahjaa kuin mitä mistään kaupasta voi saada.

saan enemmän kuin 10-15 lahjaa! Ja olen 30v! Lasten lahjoja en ole koskaan laskenut, mutta niitä on paljon! Meidän jouluun kuuluu (myös) lahjavuori. Viime jouluna "joulupukki toi" 6 aikuiselle ja 4 lapselle yhteensä varmaan 4 kuutiota. So what?

Itselle on jäänyt voimakkaimmin mieleen se erityinen juhlan tuntu, mikä oli kotona. Kaikki kiilteli puhtauttaan, joulu tuoksui, käytiin saunassa, kynttilät loistivat sisällä ja ulkona, kuusi tuoksui, asetuttiin koko perheellä rauhassa joulupöytään, joku luki jouluevankeliumin, laulettiin jouluvirsi, maisteltiin kaikkea, vaikka aina ei olis edes oikein maistunut, ruuan jälkeen siivottiin äkkiä pöytä yhdessä, laitettiin herkkuja (karkkia, pähkinöitä ja rusinoita) isoihin kulhoihin tarjolle ja kokoonnuttiin odottamaan lahjoja. Sitten ilta kului jotain yhteistä peliä pelatessa, herkkuja napostellessa, kynttilän valossa. Eikä tosiaan koko joulu ollut lahjavuoressa vaan siinä tunnelmassa, kiireettömyydessä, tuoksuissa.. Jos sen jouluntunteen saisin lapsille välitettyä, olisi siinä enemmän lahjaa kuin mitä mistään kaupasta voi saada.

toteutuu tämä (ilman noita raamatun kohtia kyläkin) vaikka meillä onkin lahjavuori! Mä en käsitä miksi ne muka sulkisivat pois toisensa?! T:se jolla oli 4 kuutiota lahjoja, oisko ollu 53...

saan enemmän kuin 10-15 lahjaa! Ja olen 30v! Lasten lahjoja en ole koskaan laskenut, mutta niitä on paljon! Meidän jouluun kuuluu (myös) lahjavuori. Viime jouluna "joulupukki toi" 6 aikuiselle ja 4 lapselle yhteensä varmaan 4 kuutiota. So what?

mennään kirpparille myymään lahjat pois :p

voisi olla muuta sisältöä, jos lahjoja saadaan paljon. Olen itse aina lapsena saanut valtavan röykkiön lahjoja, joka oli mielestäni aivan ihanaa ja vieläkin muistan miten ilahduin monista saamistani pienemmistäkin lahjoista, kuten kimallekynistä, pörrötossuista ja barbien prinsessavaatteista. Rakastin ja rakastan joulua. Kävelylenkkiä perheen kanssa hautausmaalle, joulukirkkoa, jouluaskarteluja, joululauluja ym. ym. Sitä paitsi minusta ei ole tullut mitenkään materialistinen, en haali itselleni tavaraa ja nykyisin emme edes ostele aikuisten kesken lahjoa, mutta lasten lahjoihin panostan todella. Mietin tarkkaan mistä lahjoista lapset saavat mahdollisimman pitkään iloa ja ajanvietettä. Erityisesti koululaisten kohdalla yritän löytää lahjoiksi sellaisia leluja, jotka pitäisivät heidän mielenkiinnon yllä leikin maailmaan vielä mahdollsimman pitkään. Ostan yleensä lahjoja 10-15 per lapsi.

Minäkin saan enemmän kuin 10-15 lahjaa! Ja olen 30v! Lasten lahjoja en ole koskaan laskenut, mutta niitä on paljon! Meidän jouluun kuuluu (myös) lahjavuori. Viime jouluna "joulupukki toi" 6 aikuiselle ja 4 lapselle yhteensä varmaan 4 kuutiota. So what?

Minä saan varmaankin sen 10-15 lahjaa jouluna. Mutta ne eivät tule kaikki yhdeltä ihmiseltä. Enkä itsekään osta kenellekkään niin montaa lahjaa.

eikä se minulle kuulu miten muut lahja-asiat hoitavat. Enkä ole sitä mieltä, että jos ostetaan tolkuton määrä lahjoja, niin lapsi ei ymmärtäisi/osaisi nauttia myös muistakin asioista joulussa.



Meillä ei ole tarvetta ostaa lapselle montaa lahjaa, koska oikeastaan hänellä on jo kaikkea mitä hänen ikäinen tarvitsee.

Sukulaisia on paljon, joten lahjoja tulee vähän joka suunnalta, senkään takia en itse niitä montaa osta.



Jos muita lahjan antajia ei olisi ja lapsi tarvitsisi ja haluaisi montaa juttua niin kyllä ostaisin enemmän kuin sen yhden lahjan.

että se oma tapa toimia (tässä tapauksessa lahjojen määrä) on se ainoa oikea. Itse annan paljon lahjoja lapsille, eikä silti lapseni ole sen enempää tavaran perään kuin muutkaan. Joulu on muutenkin perheellemme suuri juhla ja joulun tunnelmointi aloitetaan jo hyvissä ajoin. Silti ymmärrän, että monissa perheissä toimitaan eri tavoin, enkä todellakaan ajattele, että jompi kumpi tapa olisi oikein tai väärin. Joskus lapsena säälin kavereita, joilla ei esim.ollut joulukuusta tai jotka eivät lainkaan viettäneet joulua, mutta luulisi nyt aikuisten ihmisten olevan hieman avarakatseisempia.

eikä se minulle kuulu miten muut lahja-asiat hoitavat. Enkä ole sitä mieltä, että jos ostetaan tolkuton määrä lahjoja, niin lapsi ei ymmärtäisi/osaisi nauttia myös muistakin asioista joulussa. Meillä ei ole tarvetta ostaa lapselle montaa lahjaa, koska oikeastaan hänellä on jo kaikkea mitä hänen ikäinen tarvitsee. Sukulaisia on paljon, joten lahjoja tulee vähän joka suunnalta, senkään takia en itse niitä montaa osta. Jos muita lahjan antajia ei olisi ja lapsi tarvitsisi ja haluaisi montaa juttua niin kyllä ostaisin enemmän kuin sen yhden lahjan.