Tunnetko perhettä jossa lapsille "liikaa" päätäntävaltaa?

ymmärrän sinua täysin. Myös minun lähipiirissä samanlainen perhe.Äiti tekee kaiken mitä lapset käskee ja en koskaan ole kuullut kieltävän mitään. Vanhin lapsi 6 vuotias suhtautuu äitiinsä tosi ivallisesti ja halveksuen. Ja äitinsä ei osaa muuta kun hyssytellä ja jopa nauraakin lapsen tempauksille, kuinka se osaakaan komentaa jo äitiä. Viimeisin kauhistuksen aiheeni oli se ,kun tämä äiti kertoi, että lapset saavat itse päättää ottavatko sikainfluenssarokotuksen. Ei kuulemma voi pakottaa,vaikka vanhemoien mielestä se pitäisi ottaa!!

Jos tulistuvalle lapselle ei saa antaa periksi, vaan hänen kanssaan pitää neuvotella, niin mikä neuvottelu se on, jossa lopputulos on jo ennalta selvä (eli vanhempi päättää). Selittäkää. Muuten ymmärrän, että joustavuutta ei opi, jos näkee ympärillään vain joustamattomuutta.

löytää jokin kompromissi? Tai sitten yleensä aikuinen päättää välillä lapsi. Neuvottelun tarkoitus lienee saada markkinoitua asia lapselle paremmin kuin pelkällä käskyllä.

Meillä yleensä aikuiset päättää asioista, mutta välillä teen lasten kanssa niinkin, että saavat jossain asiassa päättää ihan kaikesta. Että olen heidän käytettävissään, ja saavat päättää mennäänkö ulos vai jäädäänkö sisään, mitä tehdään, mihin mennään jne. Ja muksut nauttii.

JA se on yleensä halveksivaa, ivallista, jopa vihamielistä. Ja miksipä ei, eihän tuollaisessa perheessä aikuinen kanna sitä vastuuta, joka heidän pitäisi kantaa.



Yrittäkää nyt ymmärtää, että lapset eivät rakasta teitä siksi, että te olette niin kivoja ja annatte periksi ja lahjotte ja anelette sitä lasten rakkautta. Silloin ne vihaa ja ei arvosta, koska eivät tunne oloaan turvalliseksi. Mikä aikuinen se sellainen on, joka hajoaa lapsen kiukun edessä.



Lapset rakastaa ja kunnioittaa aikuista, joka osaa olla oikeudenmukainen ja johdonmukainen, pystyy ottamaan lapsen kiukunkin vastaan. Sellaista, jolla on oma elämä ja myös se oma koskemattomuus ja joka arvostaa itseään.



Muistakaa, että lapset eivät kohtele itseään kuten te kohtelette heitä, vaan kuten te kohtelette itseänne.

Lähipiirissämme on perhe jossa on neljä lasta, josta kolme on jo koululaisia. Äidin mielestä lapsille ei saa olla liian ankara. Eli lapset tekevät mitä tahtovat, huutavat ja (isommat) haistattelevat vanhemmilleen. Tavarat hujan hajan, eivät osaa korjata jälkiään, äiti siivoaa ja kerää lelut ja likaiset vaatteet. Äiti passaa ruokaa nenänalle ja likaiset astiat tiskikoneeseen. Jne, jne, jne.

mieheni tietää ja näkee työssään:) näitä lapsia on paljon! Jopa kouluihin pitää kun 10 vee hyppii silmille.

Aikuinen voi päättää ja lapsi kapinoida, mutta silti lapsi voi toimia aikuisen päätöksen mukaan. Itse en pidä aikuisten autoritäärisestä kurista lapsille. Itse haluaisin lasteni osaavan neuvotella ja perustella omia näkökantojaan. Uskon että aikuisuus ja tietyt rajaa pitää aikuisen pitää, mutta aikuinenkaan ei ole aina oikeassa. Eli en näe tätä ihan niin mustavalkoisena. On myös asioita joista perheessä voi päättää yhdessä, lasten mielipiteet on hyvä ottaa huomioon sellaisissa asioissa jotka koskevat lapsiakin.

On myös paljon lapsia jyräävää, nolaavaa kasvatusta, varsinkin teinejä kasvatetaan usein näin. En jaksa uskoa, että tämäkään tuottaa hyvää tulosta.

Aikuinen voi päättää ja lapsi kapinoida, mutta silti lapsi voi toimia aikuisen päätöksen mukaan. Itse en pidä aikuisten autoritäärisestä kurista lapsille. Itse haluaisin lasteni osaavan neuvotella ja perustella omia näkökantojaan. Uskon että aikuisuus ja tietyt rajaa pitää aikuisen pitää, mutta aikuinenkaan ei ole aina oikeassa. Eli en näe tätä ihan niin mustavalkoisena. On myös asioita joista perheessä voi päättää yhdessä, lasten mielipiteet on hyvä ottaa huomioon sellaisissa asioissa jotka koskevat lapsiakin.

On myös paljon lapsia jyräävää, nolaavaa kasvatusta, varsinkin teinejä kasvatetaan usein näin. En jaksa uskoa, että tämäkään tuottaa hyvää tulosta.

Tietenkään lapsen mielipidettä ei saa aina jyrätä, pitää kuunnella lasta ja mitä vanhemmaksi hän tulee, sitä enemmän häntä kuunnellaan. Mutta tekee pahaa katsella kun joistakin kasvatetaan itsekeskeisiä minä-minä -tyyppejä.

mutta tarjoamalla heille turvallisia vaihtoehtoja. Käskemällä ja alistamalla ei saa kasvatettua hyvällä itsetunnolla varustettuja puolensa pitäviä aikuisia! Kenenkään ei kuulu "määrätä" perheessä, myös lapsilla on oikeus tehdä valintoja ja "helppoja päätöksiä". Voi esim. kysyä haluaako lapsi syödä iltapalaksi puuroa vai leipää, haluaako pukea siniset vai punaiset housut, haluaako pyöräillä vai mennä puistoon jne. Kun lapsi saa osallistua päätöksentekoon valitsemalla turvallisista vaihtoehdoista, uhma vähenee tai jää jopa kokonaan pois.

Mä en vain kohta pysty enää menemään tuohon perheeseen enää kylään:(((. Sääli, koska pidän äidistä, mutta en pidä kodin ilmapiiristä, enkä siitä että kaikki aina pyörii lasten ympärillä. Tuskin voidaan edes puhua kahvipöydässä ilman että joku lapsista kärttää tämän äidin huomiota!



ap

19 jatkaa

Tottakai lapsen pitää myös saada päättää, mutta asia ei ole niin yksinkertainen.



Esimerkki perheessäni siis naapuri kuuntelin tässä yksi päivä ohi mennessä kun mukula huutaa kun palosireeni mä en halua syödä nyt mä en halua !!!! Siis en jäänyt kuuntelemaan vaan tämän pikkuvaltiaan kiljuminen kuuluu vallan mainiosti rappukäytävään.



Ja yrittää opettaa meidän lapsille, että jankaamalla ja huutamalla saa tahdon läpi ?? Meidän lapset tietää jankkaamisen ja huutamisen johtavan välittömään tappioon.



Ihmettelee meidän lapsilta mitä ettekö te saa tehdä sitä mitä haluatte.

Jankkaamalla, huutamalla tai kitisemällä ei saa saada tahtoaan läpi.



Mutta neuvottelemalla, perustelemalla saattaa saada...



Teinien kanssa näin. Mutta pienessä mittakaavassa tämän opettelu täytyy alkaa jo pienenä.

mutta tarjoamalla heille turvallisia vaihtoehtoja. Käskemällä ja alistamalla ei saa kasvatettua hyvällä itsetunnolla varustettuja puolensa pitäviä aikuisia! Kenenkään ei kuulu "määrätä" perheessä, myös lapsilla on oikeus tehdä valintoja ja "helppoja päätöksiä". Voi esim. kysyä haluaako lapsi syödä iltapalaksi puuroa vai leipää, haluaako pukea siniset vai punaiset housut, haluaako pyöräillä vai mennä puistoon jne. Kun lapsi saa osallistua päätöksentekoon valitsemalla turvallisista vaihtoehdoista, uhma vähenee tai jää jopa kokonaan pois.

tässä perheessä vaan siitä että lapset kitisevät kuin uhmikset saadakseen tahtonsa läpi! Kuka sellaista jaksaa kuunnella?? MInusta ei ole normaalia! Mieluummin sitten "alistetut" lapset, ainakin heidän kanssaan on helppo tulla toimeen!

Minusta jossain on menty päin p:ä jos äiti tai isä ei saa mitään sanoa ilman että siitä kitistään.

Ja tuo nyt on ihan puppua että jokaisesta asiasta alettaisiin jatkuvasti neuvotella. Voipi olla että esim. 4 lapsen perheessä vanhemman on vain välillä pakko MÄÄRÄTÄ että perheeseen ei syntyisi totaalista kaaosta. Vai onko joku tosissaan sitä mieltä että jos perheessä on 4 lasta niin jokaiselta mussukalta pitää jatkuvasti kysellä "syötkö sinä kulti tänään puuroa vai muroja"?

juu itsetuntoa noilla tuttavaperheen lapsilla tosiaan onkin - liikaakin, että ovat jo pöyhkeitä ja itseään täynnä olevia. 8-v tytöllä vaikeuksia löytää kavereita, ilmankos kun haluaa pompottaa muita jatkuvasti. Siihenhän on tottunut kotonaankin, aikuisia myöten. Narsistisia luonteitahan tuolla tavoin luodaan:(.



Onko joku tosiaankin sitä mieltä, että tällainen on ok?



Ap

vaikka kauppaanmenoa on suunniteltu jo etukäteen, jää se reissu välistä jos pikku liisa-pirkko ei halua äidin lähtevän kauppaan! äiti sitten lupaa olla menemättä ja sanoo menevänsä myöhemmin. tästä syystä isä saa käydä kaupassa viikon ainoana vapaapäivänään ja silloinkin vain liisa-pirkon ollessa kaverilla kylässä!

vaikka kauppaanmenoa on suunniteltu jo etukäteen, jää se reissu välistä jos pikku liisa-pirkko ei halua äidin lähtevän kauppaan! äiti sitten lupaa olla menemättä ja sanoo menevänsä myöhemmin. tästä syystä isä saa käydä kaupassa viikon ainoana vapaapäivänään ja silloinkin vain liisa-pirkon ollessa kaverilla kylässä!

Naapurin tyttären talvikengät olivat jääneet pieniksi. Lähtivät kauppaan, mutta tulivat pois ilman uusia, koska tyttö ei suostunut sovittamaan kenkiä. Kun sitten olivat kotona, tyttö sanoi, että nyt hän voisi sovittaa – ja ei kun uudestaan kauppaan. Takaisin karkin ja kenkien kanssa.

Olin ulkona, joten näin koko episodin. Ei jeesus. Eskari-ikäisestä kyse.

Naapurin tyttären talvikengät olivat jääneet pieniksi. Lähtivät kauppaan, mutta tulivat pois ilman uusia, koska tyttö ei suostunut sovittamaan kenkiä. Kun sitten olivat kotona, tyttö sanoi, että nyt hän voisi sovittaa – ja ei kun uudestaan kauppaan. Takaisin karkin ja kenkien kanssa. Olin ulkona, joten näin koko episodin. Ei jeesus. Eskari-ikäisestä kyse.

Mutta miksiköhän se vaivaa sinua noin paljon? Onko sinua itseäsi kasvatettu tosi tiukassa kurissa tms.?

Toiset lapset ovat hyvin haastavia. He saavat kamalan raivokohtauksen pienimmästäkin asiasta ja näitä lapsia ei voi komentaa. He raivoavat vuosi vuoden jälkeen, vaikka heille pitäisi millaista koirakoulua. Koska kyse on joustamattomuudesta - he eivät kykene vaihtamaan itseään toiseen asentoon ja tekemään asioita toisella lailla.

Tämä tieto perustuu kirjaan Tulistuva lapsi.



Voin hyvin kuvitella, että kun perheessä on tuollainen raivotar, niin sitä alkaa antamaan periksi. Joka ikisestä asiasta ei viitsi nostaa mekkalaa, koska näiden lasten kanssa saa riidellä niin paljoa kuin jaksaa.



Tulistuva lapsi on hyvä kirja ja se opettaa, miten tällaisen lapsen kanssa toimitaan. Mutta jos vanhemmalla ei ole tätä tietoa, niin se varmaan menee periksiantamiseksi. Koska he ovat huomanneet, ettei käskyjä voi heille antaa.

kai siinä on usein kyse siitä, että jos aikuinen määrää, lapsi protestoi, ja lapsihan protestoi äänekkäästi. Ja tämä taas on monelle kauhistus ja pelkäävät muiden ajattelevan, ettei heillä osata kasvattaa, kun lapsi mölyää niin paljon... Ojasta allikkoon.



Meillä kyllä mölyä riittää :) Mutta jos joku juttu on johdonmukaisesti kielletty, niin kyllä se protestoinnin intensiivisyyskin siitä aikaa myöten heikkenee. Jos lapsi yleensä saa tahtonsa läpi, ja yhtäkkiä aletaan kieltää, on tiedossa kamalimmat huudot.