Milloinhan heikkomieliset tai muuten vajaat saavat samat oikeudet kuin terveet ja älykkäät?

Perustelusi ansiosta aloin kannattamaan samansuuruista palkkaa ammatista riippumatta. Kiitos en ollutkaan ajatellut tuota siltä kantilta. Olen onnekas paskiainen.

ymmärrystä siitä, että elämä on arpapeliä ja tuon köyhän, vammaisen tai muuten ongelmaisen tuntemattoman tilalla voisi yhtä hyvin olla SINÄ. Ja pelilauta saattaa hetkessä kääntyä niin, että se olet juuri sinä. Lisäksi se osoittaisi empatiaa ja inhimillisyyttä. Valitettavasti tämä yhteiskunta on rakennettu niin, raha on osin edellytys sille elämänlaadulle ja onnellisuudelle.

Yhteiskunta on juuri niin vahva tai heikko kuin sen heikoin lenkki. Siksi.

Miksi ihmeessä ihmisillä, joiden vastuun, koulutuksen, osaamisen, lahjakkuuden jne määrä poikkeaa toisistaan merkittävästi, pitäisi olla samat oikeudet maalliseen mammonaan? Kysehän on kuitenkin vain rahasta, ei elämänlaadusta tai onnellisuudesta!

Sehän perustui juuri siihen, että kaikille sama ja jokainen tekee osuutensa kapasiteettinsa mukaan. Kerrotko miksi se epäonnistui? Miksi kommunistiset yhteiskunnat oli köyhiä ja kaikilla meni huonosti verrattuna kapitalismin köyhiin?



Ei se vaan toimi. Miksi kukaan yrittäisi enemmän tai parempaan, jos siitä ei saa henkilökohtaista hyötyä?

Ilmeisesti se ei toimi käytännössä. Teoriassa loistava paketti. Ihminen on ahne ja itsekäs.

Ajatelkaapa näin: Antaisitko skitsofreenikolle ydinaseen?

Hienoa asiaa koetetaan punamaalata. Vähän sama kuin puhuisin perussuomalaisista ja natseista.. Asiatonta touhua.

Kukaan EI OLE heikkomielinen tai vajaa! Tuollaiset nimitykset pitäisi jokaisen ymmärtää jo tänä maailmanaikana jättää pois. Itse asiaan: Monet lievästi kehitysvammaiset tekevät sellaista työtä, joka jokatapauksessa jonkun olisi tehtävä. Tietenkin heille kuuluu/kuuluisi sama palkka kuin kenelle tahansa. Realismia on kuitenkin se, että useimmat kehitysvammaiset eivät ihan "tavalliseen" tuottavaan työhön kykene. Mutta kyllä työtoimintakeskuksessa työskentelevienkin pitäisi saada kunnon korvaus tekemästään työstä. He tekevät hienoja tuotteita myytäväksi, mutta eivät saa niistä mitään itselleen. Idealsmi ja hieno maailma olisi se, jossa jokainen saisi työstään saman kunnollisen palkan. Mutta kommunismista voi tehdä taas ihan uuden aloituksen.

Hänellä on taito hallussa. Näin minäkin sen ymmärsin.

sairaille, vammaisille, köyhille ja hölmöille ainoa mahdollisuus rikastua.

Entäs jos ajateltaisiin niin, että koulutusten pituudet olisivat lähellä toisiaan ja siten myös palkat olisivat samat. Yliopistotutkinnon suorittajat usein venyvät vuositolkulla opiston kirjoilla turhaan.Voitaisiin vaatia tehokkaampaa opiskelua ja samalla poistaa kaikki turha sieltä opetuksesta. Toisaalta taas joihinkin tutkintoihin voisi lisätä jotain. En ole ihan varma mitä siistijän koulutus sisältää, mutta olettaisin että sinne voisi lisätä vuorovaikutustaitoja, kieliopintoja ym tarpeellista. Näin saataisiin koulutussysteemi, jossa kaikki ammatit olisivat yhtä arvostettuja ja jokainen voisi valita sen mikä kiinnostaa. Palkka olisi sitten tietenkin kaikille sama. Palkka olisi kohtuullinen, vaikkapa tuollaista opettajan palkan tasoa. Sillä palkallahan tosiaan jo saa kaiken mitä tarvitsee.

joka opiskelee useamman (5-6?) vuotta perustutkintoa, sitten siihen harjoittelut, erikoistumiset, väittely... eli varmaan menee ainakin 10 vuotta täyspäiväistä opiskelua/harjoittelua ennen kuin kukaan voi alkaa kutsua itseänsä aivo- tai muuksikaan kirurgiksi. Eikä tämä riitä, kirurgien täytyy pysyä kehityksessä mukana eli opiskelua riittää varmasti koko työuran ajaksi.

Motivoisiko SINUA tehdä äärimmäisen vastuullista, tarkkaa ja valtavan opiskelun takana olevaa työtä että saisit sitten sen max n. 3000 e/kk?

Sitten otetaan toiseksi esimerkiksi lyhyistä koulutuksisa vaikkapa laitoshuoltaja, jonka koulutus kestää 2 vuotta. Monellako vuodella tätä pitäisi venyttää että olisi oikeus siihen kohtuulliseen palkkaan? Kuka jaksaisi opiskella 5 vuotta että valmistuisi laitoshuoltajaksi?

Niin syntyy uutta pääomaa, josta voidaan rahoittaa ihmisarvoinen elämä niillekin, joille on vähemmän suotu. Ehdottamasi kaltainen sosialismi ei kannusta ketään tekemään tai tavoittelemaan mitään, ja yhteiskunta näivettyisi.



Terveisin mielenterveyspotilas.

Siksi koska ne vammaiset ja vähemmän älykkäät eivät pysty antamaan työnantajalle samaa panosta mitä normaali ihminen...tulisi aika kalliiksi työnantajalle!

Miksi ihmeessä ihmisillä, joiden vastuun, koulutuksen, osaamisen, lahjakkuuden jne määrä poikkeaa toisistaan merkittävästi, pitäisi olla samat oikeudet maalliseen mammonaan? Kysehän on kuitenkin vain rahasta, ei elämänlaadusta tai onnellisuudesta!



Jos joku tekee töitä päivystäen ympäri vuorokauden, on kouluttautunut vuosikausia, on alansa erityisasiantuntija, onko hän todellakin ansainnut saman palkan, kuin ihminen, joka tekee töitä liukuhihnan ääressä, ei ole käynyt vapaaehtoisesti päivääkään koulussa, on haaskannut elämänsä juopotteluun tms? Tällä logiikalla kukaan ei viitsisi ottaa mitään vastuuta tai opiskella hetkeäkään. Kun siitä ei saisi mitään palkkiota.



Kysehän ei ole todellakaan siitä, että kaikki liukuhihnatyöntekijät tms. olisivat jotenkin onnettomalla tavalla heikkolahjaisia tai mielenterveysongelmaisia. Suuri osa huonopalkkaisista, vaatimatonta työtä tekevistä ihmisistä on itse valinnut elämänkulkunsa.



Solidaarisuutta siis EI löydy tuossa määrin, ainakaan täältä. Itse arvostan ahkeruutta ja viisautta, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että heikompiosaisten (esim. vammaisten tai mt-ongelmaisten) elintaso pitää turvata tietylle tasolle.

muttei ole. Se johtuu ihmisistä jotka eivät rakasta, eivät arvosta eivätkä kunnioita heikko-osaisia.



Minä itse henkilökohtaisesti en arvosta enkä kunnioita tuntemattomiea ihmisiä. Pysykää poissa silmistäni. Jos Suomessa tulisi samansuuruinen palkka ammatista riippumatta tai jos se tasattaisiin verotuksella samansuuruiseksi. Joutuisin valitettavasti älykkäänä normaalina ihmisenä vaihtamaan valtiota. Minusta on hyvä että löytyy rikkaita ja köyhiä. Eikä minua säälitä lainkaan muiden köyhyys. Kaikki eivät saa hyviä kortteja elämässään.

Ammatti on aina kutsumus. Arvostan lääkäreitä ja siivoojia yhtäpaljon. Molemmille samansuuruinen palkka ja koulutus ilmaiseksi sillä kyse on kutsumuksesta.

Ammatti on aina kutsumus. Arvostan lääkäreitä ja siivoojia yhtäpaljon. Molemmille samansuuruinen palkka ja koulutus ilmaiseksi sillä kyse on kutsumuksesta.

Solidaarisuutta siis EI löydy tuossa määrin, ainakaan täältä. Itse arvostan ahkeruutta ja viisautta, mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että heikompiosaisten (esim. vammaisten tai mt-ongelmaisten) elintaso pitää turvata tietylle tasolle.

Ei kuulosta reilulta. Miten tuolla pärjää?

jos se mitataan sillä onko kaikilla omakotitalo!!

Ammatti on aina kutsumus. Arvostan lääkäreitä ja siivoojia yhtäpaljon. Molemmille samansuuruinen palkka ja koulutus ilmaiseksi sillä kyse on kutsumuksesta.

Minä itse henkilökohtaisesti en arvosta enkä kunnioita tuntemattomiea ihmisiä. Pysykää poissa silmistäni.

kyllä täytyy ihmisellä olla vaikea elämä, jos ei voi sietää edes NÄHDÄ ketään, jota ei jo valmiiksi tunne! Kauheaa ajatellakin. Luulen, että on varmasti tahoja sinunkin kaltaistesi auttamiseksi ihmisarvoiseen elämään. Kaikilla ei tosiaan ole "hyviä kortteja" elämässään, sinulla epäilemättä yhdet raskaimmista lähtökohdista...

kohdallenne. Olet täysin terve, hyvin palkattu työ ja perhe.



Sitten vammaudut liikenteessä, saat aivoverenvuodon tai jotakin muuta äkillistä tapahtuu. Pahimmassa tapauksessa menetät kaiken. Terveyden pysyvästi, työn ja perheen. Sen lisäksi joudut taloudellisiin vaikeuksiin koska et pysty enää ylläpitämään entistä elämäntyyliäsi. Menetät myös kotisi, muutat vuokralle tai palvelutaloon ja elät purkkiruoalla.



Mielenterveydesongelmaisilla on usein pahoja taloudellisia vaikeuksia, jotka vievät voimat niin ettei niitä itsensä tervehdyttämiseen riitä. En yhtään ihmettele joidenkin ratkaisua päättää elämänsä näissä tilanteissa.



Minusta jonkinlainen peruspalkka kaikille olisi järkevä systeemi. Turvaisi vammautuneen, mielenterveysongelmaisen tai syntyessään vammaisen ihmisen toimeentulon ja jonkinlaisen ihmisarvoisen elämän.