Tykkäätkö tehdä asioita ex tempore vai pitääkö sinun tietää tulevista hyvissä ajoin?

jos suunnittelen jotain pitkälle niin yleensä aina ne menee loppupelissä pieleen.

Ja syy tähän on että silloin harvoin kuin meille kokoonnutaan niin tahdon että on kivaa syötävää ja kivan näköistä ja on saanut jo pitkään etukäteen hösätä ja miettiä kuka pääsee tulemaan ja kuka ei :)



Mutta fiiliksen mukaan voin kyllä lähteä leffaan/ravintolassa käymään nopeallakin mietinnällä.

Tahdon valmistautua rauhassa.

mutta veikkaan että ystäviltäni ei. Tällä varoitusajalla tuskin saisin ketään meille.

Sen täytyy varautua etukäteen henkisesti. Mun ei niinkään.

Mutta ei mun kavereitani voi kutsua tunnin varoitusajalla, eivät ne silloin pääse tulemaan.



Ja tietysti kivointa on jos on hyvin aikaa valmistella, siis monta päivää niin että ehdin tehdä menyyn, käydä ostoksilla jne.

Jos joku kauempana asuva on soittanut ja sanonut, että liikkuvat täälläpäin ja tahtoisivat tulla käymään, niin en ole voinut sanoa, etteikö sopisi. Sitten on vaan vähän rakemmat ja pikaisemmat järjestelyt. Varta vasten en lähtisi mitään pippaloita noin äkisti järkkäämään, vaan suunnittelisin esim. viikon päähän!

Mun pitää tietää kaikki asiat hyvissä ajoin. Mä saan ihan hepulin, jos pitäisi ex tempore lähteä jonnekin kylään tai jos meille olisi tulossa yllätysvieraita. Silti valmistautuminen voi mulla jäädä viime tippaan, mutta pääasia on, että tiedän, milloin mitäkin tapahtuu. Inhoan yllätyksiä. Mun 20-vuotias poika on ihan samanlainen.