lapsi haluis antaa kerhossa askarrellun isänpäivälahjan mulle eli äidille, ei etä-isälle
jota ei ees tunne kunnolla.. teenkö "väärin" jos otan lahjan vastaan? :/
Kommentit (3)
hän ei tunne ja siksi ehkä kokee erityisen vaikeaksi "muistaa" isänpäivänä samalla tavalla kuin muut tarhakaverit muistavat isejään. - Toisaalta äitienpäivä on sitten erikseen.
Sinuna minä käsittelisin nyt lapsen kanssa asiaa, sanaistaisin hänelle tunteita, jotka ovat varmasti hänelle itselleen nyt hankalia ja sekavia käsitellä. Kunnon juttelu erilaisista perhemalleista ja siitä, ettei kaikilla lapsilla (valitettavasti) ole läsnä olevaa toista vanhempaa. Korostat sitä, että isän kykenemättömyys tavata lastaan säännöllisesti ei johdu mitenkään lapsesta vaan isästä ja että tämä kuitenkin varmaan jollain tasolla rakastaa lasta. Sitten juttelette siitä, kuinka paljon muita tärkeitä ja rakkaita ihmisiä lapsella on elämässään...Etenkin, jos lapsella on läheisiä miespuolisia ihmisiä suvussa/lähipiirissä, nyt on aika muistaa heitä.
Voihan sen kortin tosiaan ohjata vaarille, enolle tai sedällekin. Jos otat kortin vastaan, korostat vain sitä, että lapsellasi ei muka tosiaan ole ketään muuta kuin sinä elämässään. Ei isää, eikä isähahmoa eikä muutenkaan läheistä miehenmallia. Toivottavasti näin ei oikeasti ole.
toisen vanhemman tehtävä on tukea toisen vanhemman vanhemmuutta. Laittaa lapsi toiselle isäin/äitienpäivänä, muistaa kortti, keksiä joululahjaa jne.
Sun hommas on nyt selittää isänpäivän (ja äitienpäivän!!) merkitys ja se, että muistaa voi myös isoisää. Toivottavasti teillä on edes läheisempi isoisä kuin isä.