Lapsen kavein äidistä asiaa - mitä tekisitte?
Kiva! Lapsi on leikkinyt kaverinsa kanssa kolmannen, ei ihan niin hyvän kaverin kanssa. Tämä kaveri on sellainen, että ei osaa tunnistaa tippaakaan omia tunteitaan, ottaa pellen roolin ja suostuu kaikkeen, esim. olemaan aina rosvo rosvo ja poliisi-leikissä, ja antaa sitoa itsensä "vangiksi" köysillä jne. ja sellaista kaikkea mikä näyttää aikuisen silmään pahalta. Lapsi aina vaan nauraa ja sanoo että on kivaa, ja kaverit tietenkin uskovat sen koska ovat pieniä eivätkä tunnista asioita.
No, otin yhteyttä lapsen äitiin, ja kyselin että onko asia oikeasti lapsesta ok vai pitäisikö puuttua. Äiti sanoi että ilmankos lapsi on oireillut. Äiti otti yhteyttä lasten opettajaan, keskustelivat asiallisesti, ja lapset sopivat asian, ottivat esille myös sen että PITÄÄ SANOA jos joku leikki ei tunnu kivalta. Eli lasten osalta asia ok.
MUTTA nyt tämä äiti kiukuttelee minulle, ei suostu keskustelemaan kanssani kuulemma siksi kun otin asian esille VÄÄRÄLLÄ TAVALLA!!! Voi hyvänen aika! Minun olisi kuulemma parempi pysyä pois yhdestä meidän yhteisestä "tapaamisringistä" (en nyt voi sitä yksilöidä), koska ryhmän toiminta on sekaisin tämän asian esille ottamisen vuoksi. Ja hänen lapsensa notkuu meillä kaiket iltapäivät, syö välipalaa meidän piikkiin jne. Kyllä pitää sanoa että tökkii tosi paljon. Kuitenkin tuntuu pahalta estää lastaan tulemasta meille vain siksi että hänen äitinsä on mäntti.
Olen ihan sekaisin, olen nyt pyöritellyt tätä asiaa päässäni vuorokauden enkä pääse eteenpäin. Mitä tekisitte tässä tilanteessa? Miten pääsen asiasta yli?
Joillain ei vaan ole sosiaalista pelisilmää.