Lapsen kavein äidistä asiaa - mitä tekisitte?
Kiva! Lapsi on leikkinyt kaverinsa kanssa kolmannen, ei ihan niin hyvän kaverin kanssa. Tämä kaveri on sellainen, että ei osaa tunnistaa tippaakaan omia tunteitaan, ottaa pellen roolin ja suostuu kaikkeen, esim. olemaan aina rosvo rosvo ja poliisi-leikissä, ja antaa sitoa itsensä "vangiksi" köysillä jne. ja sellaista kaikkea mikä näyttää aikuisen silmään pahalta. Lapsi aina vaan nauraa ja sanoo että on kivaa, ja kaverit tietenkin uskovat sen koska ovat pieniä eivätkä tunnista asioita.
No, otin yhteyttä lapsen äitiin, ja kyselin että onko asia oikeasti lapsesta ok vai pitäisikö puuttua. Äiti sanoi että ilmankos lapsi on oireillut. Äiti otti yhteyttä lasten opettajaan, keskustelivat asiallisesti, ja lapset sopivat asian, ottivat esille myös sen että PITÄÄ SANOA jos joku leikki ei tunnu kivalta. Eli lasten osalta asia ok.
MUTTA nyt tämä äiti kiukuttelee minulle, ei suostu keskustelemaan kanssani kuulemma siksi kun otin asian esille VÄÄRÄLLÄ TAVALLA!!! Voi hyvänen aika! Minun olisi kuulemma parempi pysyä pois yhdestä meidän yhteisestä "tapaamisringistä" (en nyt voi sitä yksilöidä), koska ryhmän toiminta on sekaisin tämän asian esille ottamisen vuoksi. Ja hänen lapsensa notkuu meillä kaiket iltapäivät, syö välipalaa meidän piikkiin jne. Kyllä pitää sanoa että tökkii tosi paljon. Kuitenkin tuntuu pahalta estää lastaan tulemasta meille vain siksi että hänen äitinsä on mäntti.
Olen ihan sekaisin, olen nyt pyöritellyt tätä asiaa päässäni vuorokauden enkä pääse eteenpäin. Mitä tekisitte tässä tilanteessa? Miten pääsen asiasta yli?
Kommentit (61)
Ettei vaan sekin olisi yksi kiusaamisen muoto. Ei me tulla teille koska sulla ei ole tarpeeksi hienoja leluja ja koska teillä kotona sua ei voi kiusata yhtä hyvin.
yritän! Minustakin hänen toimintansa on todella erikoista. Mutta yritän tosiaan suhtautua neutraalisti tuohon lapseenkin, hänen(kin) edustaan olen yrittänyt huolehtia vaikkakin nähtävästi aika huonolla menestyksellä :( Eniten minua pännii se, että jos minä en olisi huomannut tuota asiaa niin ei sitä kukaan muukaan olisi huomannut, koska eivät oleskele kolmestaan kuin koulussa tai meillä. Touhu siis jatkuisi entisellään. Ja nyt minusta on tehty se pahis, jonka olisi pitänyt ottaa huomioon kaikea mahdollista puuttumisessaan, vaikka yritin vain saada aikaan jonkinlaista keskusteluyhteyttä tämän kaverin äitiin. Minun puolestani voisivat mennä välillä muuallekin, mutta kun toisen näistä kavereista äiti on iltapäivisin töissä eli sinne ei voi mennä, ja tämän kolmannen kaverin luo nämä kaksi muuta eivät halua mennä.
päästäisittekö tuon idiootin äidin lasta kotiinne. Nimittelin siis tässä harmistuksessani idiootiksi äitiä, joka ei puhu minun kanssani, mutta päästää hänet kyllä meille esim. syömään välipalaa meidän piikkiin. Itse en kyllä voisi noin tehdä! ap
mutta en kyllä ryhdy pakottamaankaan omaa lastani sinne menemään. Käy kyllä muiden kavereiden luona, mutta tuossa on jotain ettei sinne halua. Ei myöskään tämä toinen kaveri, joka asuu kolmatta paljon lähempänä.
tapahtuneesta. Todennäköisesti poikkeaisi melkoisesti ap:n kertomuksesta. Ap:n kielenkäyttö, mm. toisen lapsen vähättely, nimittely ym. antavat kyllä valitettavasti vahvasti viitteitä siihen suuntaan, ettei ap välttämättä ole toiminut ihan hyvässä hengessä. Itselläkin on ollut lasten kavereiden vanhempien kanssa joskus näkemyseroja lapsiin liittyvistä toimintatavoista,säännöistä jne. Mutta ei ole koskaan tullut mieleenkään alkaa nimitellä ketään.
päästäisittekö tuon idiootin äidin lasta kotiinne. Nimittelin siis tässä harmistuksessani idiootiksi äitiä, joka ei puhu minun kanssani, mutta päästää hänet kyllä meille esim. syömään välipalaa meidän piikkiin. Itse en kyllä voisi noin tehdä! ap
Kaipa hänkin haluaa pitää erillään aikuisten kiistan ja lasten leikit - kuten sinäkin.
Mutta hyvä, että ajattelet niin, ettei se lapsi ole syyllinen tilanteeseen.
Voisitko vielä kerran jutella sen äidin kanssa. Kysy kauniisti, miksi hän hermostui.
Itselläni on erityislapsi (jolla as-dg), ja tiedän monta äitiä, joka on suuttunut verisesti, kun on kuullut ekat epäilyt lastensa ongelmista. En nyt sano, että tuolla lapsesi kaverilla on mitään isompaa ongelmaa, mutta sanon, että äideillä ON omituisia puolustusreaktioita. Ja vanha sananlasku sanoo, että "sanansaattajat ammutaan" eli että huoli omasta lapsesta projisoidaan usein siihen, joka ekana esittää epäilyjä ongelmien olemassaolosta.
Tsemppiä, toimit kuitenkin oikein.
että nettipalstoilla keskustellaan "hieman" eri hengessä kuin elävässä elämässä. Tuskin ap on tuota äitiä suoraan haukkunut idiootiksi - tai jos on, niin olisi kyllä outoa että ihmettelisi mistä tämä on suuttunut...
Jos lapsen äiti ei päästä lasta teille niin lapsi jää kokonaan ilman kavereita. Vaikka tokko nämä teidän kiusaajalapset olisivat suuri menetys?
mutta en kyllä ryhdy pakottamaankaan omaa lastani sinne menemään. Käy kyllä muiden kavereiden luona, mutta tuossa on jotain ettei sinne halua. Ei myöskään tämä toinen kaveri, joka asuu kolmatta paljon lähempänä.
Jos pitää toista idioottina ja itse on vain aina oikeassa ja ne minun lapset niin on vaikea niin kohteliaasti ja huomaavaisesti puhua ettei se voisi loukata.
että nettipalstoilla keskustellaan "hieman" eri hengessä kuin elävässä elämässä. Tuskin ap on tuota äitiä suoraan haukkunut idiootiksi - tai jos on, niin olisi kyllä outoa että ihmettelisi mistä tämä on suuttunut...
silloin en pitänyt äitiä idioottina, pidin häntä suorastaan jonkinasteisena kaverinani. Idiootti-asenne on tullut jälkeenpäin tämän murjottamisen myötä. Eli aika vaikea olisi sellaisen asenteen tulla esiin joka on muodostunut myöhemmin. En millään olisi voinut kuvitella että hän reagoi noin, koska muista asioista hänen kanssaan on aikaisemmin voinut puhua.
ei itse nimittele lasten kavereiden vanhempia keskustelupalstoilla. Mutta ap:n teksti on ainoa mistä voin tehdä tulkinnan tapahtuneesta ja jos tekstin taso on tuollaista, on myös tulkinta sen mukaista. Itse asiallisena ihmisenä en sorru kyllä toisten nimittelyyn edes nimettömänä varsinkaan, jos oikeasti haluan saada rakentavaa palutetta/mielipiteitä ulkopuolisilta.
noinkin olen yrittänyt ajatella, että varmaankin hän tarvitsee jonkun syntipukin. Mutta enpä kyllä taida ottaa enäää yhteyttä missään asiassa, kun kerran tällaiselle tielle on lähdetty...
jos on kovin neutraali, asia ei kiinnosta ketään. Surullista sinänsä...
Ei se hänen vikansa tai hänen lapsensan vika ole että teidän muitten mukelot ovat kiusaajia.
noinkin olen yrittänyt ajatella, että varmaankin hän tarvitsee jonkun syntipukin. Mutta enpä kyllä taida ottaa enäää yhteyttä missään asiassa, kun kerran tällaiselle tielle on lähdetty...
Kiva! Lapsi on leikkinyt kaverinsa kanssa kolmannen, ei ihan niin hyvän kaverin kanssa. Tämä kaveri on sellainen, että ei osaa tunnistaa tippaakaan omia tunteitaan, ottaa pellen roolin ja suostuu kaikkeen, esim. olemaan aina rosvo rosvo ja poliisi-leikissä, ja antaa sitoa itsensä "vangiksi" köysillä jne. ja sellaista kaikkea mikä näyttää aikuisen silmään pahalta. Lapsi aina vaan nauraa ja sanoo että on kivaa, ja kaverit tietenkin uskovat sen koska ovat pieniä eivätkä tunnista asioita. No, otin yhteyttä lapsen äitiin, ja kyselin että onko asia oikeasti lapsesta ok vai pitäisikö puuttua.
annat lapsesi kiusata muita vaikka se näyttää sinusta itsestäsikin pahalta etkä puutu siihen ihan automaattisesti? Ensin sinun täytyy kysyä kiusatun vanhemmilta ennen kuin voit sanoa lapsellesi että muille ei olla ilkeitä?
Kiva! Lapsi on leikkinyt kaverinsa kanssa kolmannen, ei ihan niin hyvän kaverin kanssa. Tämä kaveri on sellainen, että ei osaa tunnistaa tippaakaan omia tunteitaan, ottaa pellen roolin ja suostuu kaikkeen, esim. olemaan aina rosvo rosvo ja poliisi-leikissä, ja antaa sitoa itsensä "vangiksi" köysillä jne. ja sellaista kaikkea mikä näyttää aikuisen silmään pahalta. Lapsi aina vaan nauraa ja sanoo että on kivaa, ja kaverit tietenkin uskovat sen koska ovat pieniä eivätkä tunnista asioita. No, otin yhteyttä lapsen äitiin, ja kyselin että onko asia oikeasti lapsesta ok vai pitäisikö puuttua.
yksinkertaisesti aina johdettavissa jonkun yksittäisen henkilön "syyksi", vai voiko jossain tapauksissa olla kyse myös vuorovaikutuksellisesta kokonaisuudesta?
Jos lapsi ei osaa sanoa mikä tuntuu itsestä ikävältä, esimerkiksi se, että on aina rosvo leikissä, niin mistä muut voivat tietää että kaveri kokee itsensä kiusatuksi? Ymmärrän hyvin, että satuttaminen ja haukkuminen yms. ovat asioita, mistä kiusaaja ja syyllinen ovat helposti löydettävissä eikä "uhri" ole vastuussa siitä mitä hänelle tehdään.
Mutta tapauksissa, missä "kiusattu" itse ei osaa pitää lainkaan kiinno rajoistaan ja mukautuu kaikkeen miellyttääkseen, eikö myös hänellä ole osavastuu tilanteiden kehittymisessä itselle epämieluisiksi? Tutkimuksissa on havaittu, että turvattomalla kiintymyssuhtella, mikä usein näyttäytyy miellyttämishaluina tai kyvyttömyytenä puolustaa omia rajojaan, on korrelaatiota kiusaamiseksi joutumisen kanssa. (ei kuitenkaan kaikissa kiusaamistapauksissa - tilastollisesti kuitenkin kiusatuissa on keskimäärin enemmän lapsia, joiden kiintymyssuhde ei ole turvallinen).
kiusatuksi tulemista? Entä jos suostuu köytettäväksi(ilman että se sattuu) - onko se kiusaamista?
että sen yhden ja saman ottaminen aina alistetuksi ei ole kivaa vaan täytyisi olla tasapuolinen vaikka joku väkisin aina näyttäisikin väkinäisen iloista naamaa kun joutuu muiden kohteeksi.
Voihan olla, että joku antaa potkia itseään perseelle mutta kyllä muiden silti tulisi hoksata että ei ole yleisesti ottaen okei potkia muita perseelle.
kiusatuksi tulemista? Entä jos suostuu köytettäväksi(ilman että se sattuu) - onko se kiusaamista?
olen miettinyt ihan samaa. Minunkin lapseni ovat olleet sekä kiusattuja että kiusaajia, ja mielestäni raja on hyvin häilyvä ja tapauskohtainen. Ja jos lapsi ei itse tunnista rajojaan, niin miten ne voisi joku muu LAPSI hänen puolestaan tunnistaa?!?
Kyseisessä perheessä on paljon lapsia, äiti tekee koko ajan töitä (kotona), isä ei äidin sanojen mukaan kanna juurikaan vastuuta arjesta... joten kysymys voi hyvin olla juuri tuosta miellyttämisestä. Kiitos!!! ap
Ymmärtäisin niin, että ap ei viittaa idiootilla lapseen vaan äitiin.