Muistakaa myös tämä kun pohditte sikainfluenssaa
Kysymys: Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?
Vastaus: Kristittyjen keskuudessa on huomattavasti epäselvyyttä siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Joidenkin mielestä kuolemaa seuraa unenomainen vaihe viimeiseen tuomioon saakka, jonka jälkeen itse kunkin kohtalona on passitus taivaaseen tai helvettiin. Toiset uskovat että kuoleman hetkellä ihmiset välittömästi tuomitaan ja lähetetään iankaikkiseen määränpäähänsä. Toiset taas väittävät, että ihmisten kuollessa heidän sielunsa/henkensä lähetetään tilapäiseen taivaaseen tai tuonelaan odottamaan lopullista ylösnousemusta ja tuomiota ja siirtyvän vasta niiden jälkeen iankaikkiseen määränpäähänsä. Mitä Raamattu tarkkaan ottaen kertoo meille tapahtuvan kuoleman jälkeen?
Ensinnä, Raamattu kertoo meille, että jossain vaiheessa kuolinhetken jälkeen ihmisen sielu/henki viedään taivaaseen, koska hänen syntinsä on annettu anteeksi ja hän on hyväksynyt Kristuksen pelastajakseen (Joh. 3:16, 18, 36). Uskoville kuoleman jälkeinen olotila on muuttamista pois ruumiista kotiin Herran luokse (2. Kor. 5:6-8; Fil. 1:23). Toisaalta tietyt raamatunkohdat (1. Kor. 15:50-54; 1 Tess. 4:13-17) kuvailevat, kuinka uskovat nousevat kuolleista ja saavat kirkastetun kehon. Jos uskovat menevät Kristuksen luokse välittömästi kuoleman jälkeen, mikä tarkoitus on silloin ylösnousemuksella? Onkin ilmeistä, että uskovan sielu/henki siirtyy heti Kristuksen tykö ja fyysinen keho pysyy haudassa. Uskovien ylösnousemuksessa fyysinen keho nousee ylös ja se kirkastetaan. Sen jälkeen se liittyy sieluun/henkeen. Tämä uudistettu ja kirkastettu keho-sielu-henki on uskovan maja iankaikkisesti uudessa taivaassa ja uudessa maassa (Ilm. 21-22).
Toiseksi, uskosta osattomille kuoleman jälkeinen olotila merkitsee ikuista rangaistusta. Samoin kuin uskovien kohdalla, uskottomat ilmeisesti lähetetään välittömästi tilapäiseen paikkaan odottamaan lopullista ylösnousemusta, tuomiota ja iankaikkista kohtaloa. Luukas 16:22-23 kuvaa rikkaan miehen kärsimyksiä heti kuoleman jälkeen. Ilmestyskirja 20:11-15 kuvaa uskottomien ylösnousemusta ja tuomitsemista suuren valkean tuomioistuimen edessä. Sen jälkeen heidät heitetään tuliseen järveen. Niinpä uskottomia ei lähetetä välittömästi helvettiin (tuliseen järveen) kuoleman jälkeen, vaan väliaikaiseen tuomion ja rangaistuksen paikkaan. Vaikkakaan uskottomia ei heti lähetetä tuliseen järveen, heidän tilapäinenkään kohtalonsa kuoleman jälkeen ei ole miellyttävä. Rikas mies huusi: ” Näissä liekeissä on kauhea olla” (Luukas 16:24).
Näyttää siis siltä, että ihminen majailee kuoleman jälkeen ”väliaikaisessa” taivaassa tai tuonelassa. Ihmisen lopullinen määränpää ei muutu, mutta sen tarkka ”sijainti” muuttuu. Lopussa uskovat lähetetään uuteen taivaaseen ja uuteen maahan (Ilm. 21:1). Jossakin vaiheessa kuoleman jälkeen uskosta osattomat heitetään tuliseen järveen (Ilm. 20:11-15). Jompikumpi näistä on jokaisen ihmisen lopullinen, ikuinen määränpää. Se perustuu täysin siihen, oliko ihminen eläessään turvautunut yksin Jeesukseen Kristukseen syntiensä sovittajana vai ei (Matt. 24:46; Joh. 3:36).
Kommentit (27)
milloin on vääryys sydämmessä.
Tiedäthän sinäkin,mutta tunnetko enää?
Oletko paaduttanut omantuntosi ja sydämmesi?
En vain pysty enkä halua elää tuomitsevaa uskiselämää. Olen kokeillut ja oli erittäin ahdistavaa. Sitä paitsi, oletko itse paaduttanut omantuntosi ja sydämesi? Jos tarpeeksi itseäsi pöyhit, niin joudut myöntämään, että olet ihan yhtä paska kuin minäkin.
Näille näyttää jo kivet huutavan!
Jippii! Meidän herramme JEESUS on voittaja!
Jos tarpeeksi itseäsi pöyhit, niin joudut myöntämään, että olet ihan yhtä paska kuin minäkin.
Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
Sanokaa se!
Uskovat voitte vetää vitun päähänne ja olla hiljaa...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009103110517636_uu.shtml
Jeesushan kuoli, eikä oo sen koommin näkynyt. Kuollut se on.
_Perusteita sille, että Jeesuksen ylösnousemus on totta
1. Jeesus itse ennusti kuolemansa ja ylösnousemuksensa.
Matt. 16:21 "Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen piti menemän Jerusalemiin ja kärsimän paljon vanhimmilta ja ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös. "
Luuk. 21:19 -- ja antavat hänet pakanoille pilkattavaksi ja ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi, ja kolmantena päivänä hän on nouseva ylös."
Tavallisen ihmisen suusta tällainen puhe olisi ollut järjetöntä, ja jos näin ei todella olisi myös tapahtunut, kukaan ei olisi uskonut Jeesukseen hänen kuoltuaan.
2. Jeesuksen seuraajiensa todistus: Ylösnousemuksesta alkaen uskovilla oli yksimielinen, täysin vakuuttunut todistus Jeesuksen ylösnousemuksesta - ja seurakunta on historiallinen tosiasia
Tällaista ei tietenkään olisi ollut ilman syytä. Uusi Testamentti todistaa, että Jeesuksen kuoleman jälkeen seuraavajat olivat masentuneita ja peloissaan. Yhtäkkiä heidän asenteensa kuitenkin täysin muuttui.
Ensimmäisten vuosisatojen kirkkoisien kirjoitukset vahvistavat sen, mitä Uusi Testamentti kertoo seurakunnan ylösnousemususkosta.
3. Historialliset tosiasiat kuvattu yksityiskohtaisesti neljässä evankeliumissa:
- Jeesuksen historiallisuus.
- Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen liittyy runsaasti tarkasti määriteltyjä historiallisia faktoja, mm. seuraavat:
- Sinedrion
- Tuomion paikka ja ajankohta määritelty tarkasti.
- Hauta määritelty: nimeltä mainitun henkilön, Joosef Arimaterialaisen omistama hauta, jonka sijainti ja uutuus määritelty.
- Joosef Arimatialainen pyysi Jeesuksen ruumista Pilatukselta.
- Ylipapit Hannas ja Kaifas ja juutalaisten johtajat pyysivät Pilatukselta vartijoita.
- Haudan suulle asetettiin iso kivi, johon roomalaiset sotilaat laittiovat sinetin. Sen rikkominen tietäisi ankaraa rangaistusta.
4. Tyhjä hauta
Tyhjä hauta oli todistuskappale ylösnousemuksesta, kun sitä alettiin julistaa. Edes vastustaja eivät kiistäneet, etteikö hauta olisi ollut tyhjä - he vain yrittivät keksiä asialle selityksiä - esim. että ruumis oli varastettu.
4. Silminnäkijöiden todistukset: 500 yhtä aikaa.
Kirjalliset Uuden Testamentin dokumentit 30-40 vuotta sen jälkeen sisältävät silminnäkijöiden todistuksia. Keksityt asiat eivät yksinkertaisesti leviäisi, kun silminnäkijät ovat elossa ja keskeisissä asemissa seurakunnassa.
Tällaisten puheiden levittelijät pitäisi laittaa edesvastuuseen teoistaan. Voi vain kuvitella, millaista ahdistusta ne aiheuttavat ko. uskonnollisessa yhteisössä kasvavassa herkkämielisessä, jolla kehtaa olla epäilyksiä asiasta.