Muistakaa myös tämä kun pohditte sikainfluenssaa
Kysymys: Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?
Vastaus: Kristittyjen keskuudessa on huomattavasti epäselvyyttä siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Joidenkin mielestä kuolemaa seuraa unenomainen vaihe viimeiseen tuomioon saakka, jonka jälkeen itse kunkin kohtalona on passitus taivaaseen tai helvettiin. Toiset uskovat että kuoleman hetkellä ihmiset välittömästi tuomitaan ja lähetetään iankaikkiseen määränpäähänsä. Toiset taas väittävät, että ihmisten kuollessa heidän sielunsa/henkensä lähetetään tilapäiseen taivaaseen tai tuonelaan odottamaan lopullista ylösnousemusta ja tuomiota ja siirtyvän vasta niiden jälkeen iankaikkiseen määränpäähänsä. Mitä Raamattu tarkkaan ottaen kertoo meille tapahtuvan kuoleman jälkeen?
Ensinnä, Raamattu kertoo meille, että jossain vaiheessa kuolinhetken jälkeen ihmisen sielu/henki viedään taivaaseen, koska hänen syntinsä on annettu anteeksi ja hän on hyväksynyt Kristuksen pelastajakseen (Joh. 3:16, 18, 36). Uskoville kuoleman jälkeinen olotila on muuttamista pois ruumiista kotiin Herran luokse (2. Kor. 5:6-8; Fil. 1:23). Toisaalta tietyt raamatunkohdat (1. Kor. 15:50-54; 1 Tess. 4:13-17) kuvailevat, kuinka uskovat nousevat kuolleista ja saavat kirkastetun kehon. Jos uskovat menevät Kristuksen luokse välittömästi kuoleman jälkeen, mikä tarkoitus on silloin ylösnousemuksella? Onkin ilmeistä, että uskovan sielu/henki siirtyy heti Kristuksen tykö ja fyysinen keho pysyy haudassa. Uskovien ylösnousemuksessa fyysinen keho nousee ylös ja se kirkastetaan. Sen jälkeen se liittyy sieluun/henkeen. Tämä uudistettu ja kirkastettu keho-sielu-henki on uskovan maja iankaikkisesti uudessa taivaassa ja uudessa maassa (Ilm. 21-22).
Toiseksi, uskosta osattomille kuoleman jälkeinen olotila merkitsee ikuista rangaistusta. Samoin kuin uskovien kohdalla, uskottomat ilmeisesti lähetetään välittömästi tilapäiseen paikkaan odottamaan lopullista ylösnousemusta, tuomiota ja iankaikkista kohtaloa. Luukas 16:22-23 kuvaa rikkaan miehen kärsimyksiä heti kuoleman jälkeen. Ilmestyskirja 20:11-15 kuvaa uskottomien ylösnousemusta ja tuomitsemista suuren valkean tuomioistuimen edessä. Sen jälkeen heidät heitetään tuliseen järveen. Niinpä uskottomia ei lähetetä välittömästi helvettiin (tuliseen järveen) kuoleman jälkeen, vaan väliaikaiseen tuomion ja rangaistuksen paikkaan. Vaikkakaan uskottomia ei heti lähetetä tuliseen järveen, heidän tilapäinenkään kohtalonsa kuoleman jälkeen ei ole miellyttävä. Rikas mies huusi: ” Näissä liekeissä on kauhea olla” (Luukas 16:24).
Näyttää siis siltä, että ihminen majailee kuoleman jälkeen ”väliaikaisessa” taivaassa tai tuonelassa. Ihmisen lopullinen määränpää ei muutu, mutta sen tarkka ”sijainti” muuttuu. Lopussa uskovat lähetetään uuteen taivaaseen ja uuteen maahan (Ilm. 21:1). Jossakin vaiheessa kuoleman jälkeen uskosta osattomat heitetään tuliseen järveen (Ilm. 20:11-15). Jompikumpi näistä on jokaisen ihmisen lopullinen, ikuinen määränpää. Se perustuu täysin siihen, oliko ihminen eläessään turvautunut yksin Jeesukseen Kristukseen syntiensä sovittajana vai ei (Matt. 24:46; Joh. 3:36).
Kommentit (27)
ei hän ole tiennyt olla uskovainen?
Kaikki lapset syntyvät uskovaisina, eli ovat Jumalan luomia, jo valmiiksi lunastettuja. Lapset siis pääsevät taivaaseen, tiesivätpä uskosta tai eivät.
jo pienet lapset kiroilevat yms.!
Oppivat vanhemmiltaan jne.
Ja vielä nämä kaikki helloveeni jutut ja noita yms...
Lapset pääsee taivaaseen,se on selviö, mutta voi tätä menoa nykysuomessa nimenomaan pienten lasten näkökulmasta....Voi sitä jonka kautta viettelykset tulevat...
Mun usko on hapuilevaa, eikä aina niin kunnioittavaa. Toivon, että se kelpaa. Pitäisi taas ryhdistäytyä tässä asiassa. Mitenhän paljon on "rajatapauksia" jotka ehkä pääsevät, ehkä eivät... :(
Olen aina uskonut, lapsesta saakka. En tiedä miksi, mutta lapsena olin aina puhunut vanhemmilleni "entisistä vanhemmista ja siskoista ja veljistä", joistakin jopa nimeltä. Olin myös kertonut asioita menneestä elämästäni sekä elämästä henkimaailmassa.
Vanhempani olivat kuitenkin sen verran kristinuskoisia, että opettivat minut vaikenemaan asioista. Muutaman vuoden iässä olinkin lopettanut nämä juttelut. Itse en muista noista ajoista mitään, mutta tosiaan, jälleensyntymä on ollut minulle aina selviö. Harmittaa, ettei kukaan kirjannut ylös puheitani.
Mitenhän paljon on "rajatapauksia" jotka ehkä pääsevät, ehkä eivät... :(
[/quote]
ei hän ole tiennyt olla uskovainen?
Kaikki lapset syntyvät uskovaisina, eli ovat Jumalan luomia, jo valmiiksi lunastettuja. Lapset siis pääsevät taivaaseen, tiesivätpä uskosta tai eivät.
Missä vaiheessa lapseni ei enää ole taivaskelpoinen?
ei hän ole tiennyt olla uskovainen?
Kaikki lapset syntyvät uskovaisina, eli ovat Jumalan luomia, jo valmiiksi lunastettuja. Lapset siis pääsevät taivaaseen, tiesivätpä uskosta tai eivät.
Missä vaiheessa lapseni ei enää ole taivaskelpoinen?
19-vuotiaana, ei mitään hätää. Vaan annas olla, kun perkele pärähtää 20-vuotissynttäreillä.
Oikeasti tämä homma on erittäin epälooginen. Miksi muka lapset olisivat taivaskelpoisia johonkin tiettyyn mystiseen ikään saakka? Eikä kukaan oikein tiedä, mikä se ikä on. Nämä herätyskristittyjen jorinat eivät kestä loogista tarkastelua.
kun osaat valita hyvästä ja pahasta tahallasi ja tarkoituksella pahan ja väärän!
tiettyä viattomuutta ja luottamusta. Ei he ole pohjimmiltaan pahoja, vaikka ehkä yrittävätkin esittää sellaista. Aikuiset taas, voivat olla ihan pohjimmiltaankin millaisia vaan. Se lapsen viattomuus katoaa aikanaan. Lapset ovat niin luottavaisia että varmasti hyväksyvät kuoltuaan Kristuksen pelastajakseen ihan avoimin sydämin :) Osa aikuisista taas ei hyväksyisi, vaikka mahdollisuus tarjotaan.
2-vuotiaani tietää, että multaa ei kaiveta kukkaruukusta mutta omaa vapaata tahtoaan käyttäen hän valitsee pahan ja väärän. Ei kunnioita isäänsä eikä äitiäänsä.
kuinka tämä kaikki liittyy possuflunssaan? eikös se oo sama mihin sitä töllää vai ratkaiseeko se kuolin syy minne sielu menee ruumiista poistumisen jälkeen?
tiettyä viattomuutta ja luottamusta. Ei he ole pohjimmiltaan pahoja, vaikka ehkä yrittävätkin esittää sellaista. Aikuiset taas, voivat olla ihan pohjimmiltaankin millaisia vaan. Se lapsen viattomuus katoaa aikanaan. Lapset ovat niin luottavaisia että varmasti hyväksyvät kuoltuaan Kristuksen pelastajakseen ihan avoimin sydämin :) Osa aikuisista taas ei hyväksyisi, vaikka mahdollisuus tarjotaan.
Tiettyä viattomuutta ja luottamusta on kellä on.
2-vuotiaani tietää, että multaa ei kaiveta kukkaruukusta mutta omaa vapaata tahtoaan käyttäen hän valitsee pahan ja väärän. Ei kunnioita isäänsä eikä äitiäänsä.
kuinka tämä kaikki liittyy possuflunssaan? eikös se oo sama mihin sitä töllää vai ratkaiseeko se kuolin syy minne sielu menee ruumiista poistumisen jälkeen?
milloin on vääryys sydämmessä.
Tiedäthän sinäkin,mutta tunnetko enää?
Oletko paaduttanut omantuntosi ja sydämmesi?
tiettyä viattomuutta ja luottamusta. Ei he ole pohjimmiltaan pahoja, vaikka ehkä yrittävätkin esittää sellaista. Aikuiset taas, voivat olla ihan pohjimmiltaankin millaisia vaan. Se lapsen viattomuus katoaa aikanaan. Lapset ovat niin luottavaisia että varmasti hyväksyvät kuoltuaan Kristuksen pelastajakseen ihan avoimin sydämin :) Osa aikuisista taas ei hyväksyisi, vaikka mahdollisuus tarjotaan.
Tiettyä viattomuutta ja luottamusta on kellä on.
Mutta vaikka olet itse aikuinen ja teet syntiä, voit silti pelastua. Sinun pitää vain ottaa Jeesus Kristus sydämeesi ja rukoilet häneltä apua asioissa, jos siltä tuntuu että vaikeaa on yksin. Jumala kyllä auttaa sinua. Voit saavuttaa luottamuksen pelastukseen ja löytää uudestaan omatuntosi ja hyvän ja pyhän ja pyrkiä sitä kohti! :) Se, että tahtoa löytyy, riittää.
Miksei minun syntejäni sitten katsota läpi sormien? Teen minäkin kaiken pahan vain uteliaisuuttani enkä pahuuttani.
Mitenkäs se raamatun sana: "KAIKKI ovat syntiä tehneet." Tai: "Synnissä olen minä siinnyt."
Eivät lapset ole luonnostaan sen taivaskelpoisempia kuin aikuisetkaan. Kyllä, kun asioita tarkastellaan täysin kiihkotta, jokaisen synnin takaa löytyy jokin selitys. Vapaata tahtoa valita hyvän ja pahan välillä EI OLE.
Vapaa tahto valita oikein on uskovaisten oma keksintö. Kun uskotaan, että ihminen on vapaa valitsemaan Jeesuksen, saadaan kätevästi koko taivaaseenpääsy siirrettyä ihmisen omaksi meriitiksi. Ei ihme, että uskikset ovat niin tuomitsevia, kun hehän uskovat ITSE valinneensa Jeesuksen. "Nuo pahat ihmiset eivät valinneet Jeesusta pelastajakseen, kuten MINÄ tein."
Yäk, mitä farisealaisuutta.
ei hän ole tiennyt olla uskovainen?