Lue keskustelun säännöt.
Masennusta, väsymystä vai mitähän tämä lie?
28.10.2009 |
Meidän lapset on nyt 11v kaksoset, 8v, 6v, 4v ja 2v. On vuoroteltu miehen kanssa kotona olossa niin, että minä oon ollut synnytyksen jälkeen vuoden verran kotona ja mies aina suht lähelle seuraavan laskettua aikaa. Nyt minä oon ollu vuoden töissä ja mieskin palaa kohta töihin ja nuorimmat menee hoitoon.
Jotenkin vaan tuntuu aina välillä haikealta kun ei enää ole vauvaa tulossa. Oli yhteinen päätös ja meillä on hyvä näin, silti välillä kaipaan vauvaa.
Oon jo pidempään miettiny missähän on vika, kun tuntuu, että ois elämänhalu kadonnut. Teen kyllä kaikkea kuten ennenkin, käyn töissä ja harrastuksissa ja touhuan lasten kanssa jne, mutta kaikkeen täytyy pakottaa itsensä. Koko ajan väsyttää ja vapaalla voisin nukkua vaikka koko päivän, jos se olisi mahdollista. Myös mieheni on tämän muutoksen minussa huomannut.
Kaks nuorinta heräilee vielä molemmat öisin. Kumpikaan ei enää öisin syö, mutta 2-6kertaa yössä heräävät ja kaipaavat silittelyä ym. ennen kun nukahtavat uusiks. On kokeiltu mm. unikouluja huonolla menestyksellä.
Kommentit (28)
Uusi vauva tuskin on nyt ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oon valitettavasti saanut huomata mieheni elämää viereltä seuratessa miten helposti lääkärit kirjoittelevat niitä reseptejä. kun menee valittelemaan että nyt vähän ahdistaa, niin heti tulee resepti. ekan kerran mieheni meni lääkäriin kun lopetti tupakanpolton ja tuli hurjat vieroitusoireet, no mitäs sieltä muuta tuli kuin mielialalääkeresepti. ja lääkäri vielä kertoi että pitää keskittyä mukaviin asioihin! sen jälkeen kaikki onkin mennyt aivan reisille, kun mies on keskittynyt niihin mukaviin asioihin! arkea hän ei jaksa ollenkaan elää, ja nyt voi lääkärin luvalla keskittyä mukaviin asioihin!
sen jälkeen on seurannut masennuslääkkeitä toisensa perään ja niistä mies tulee aivan raivohulluksi, on levoton, ei nuku, räjähtelee mulle ja lapsille milloin mistäkin naurettavista asioista. tuntuu kuin hän eläisi elämäänsä pikakelauksella silloin kun syö niitä lääkkeitä. kaikki muut ovat tyhmiä ja hitaita, vain hän itse on nopea, tehokas ja älykäs. sivuvaikutuksissa mainitaan ärtyneisyys jonka pitäisi mennä ohi, no kappas ei ole mennyt ohi kuin silloin kun on lopettanut lääkkeet. vuosia olen seurannut miehen alamäkeä ja ihmetellyt kun aina löytyy niitä lääkäreitä jotka mitään kyselemättä kirjoittelevat reseptejä. miehelläni todennäköisesti on aivan muita mielenterveyden häiriöitä, joita masennuslääkkeet vain pahentavat, ja vaikea lapsuus ja hullu äiti ahdistavat nyt kun on omia lapsia. mies tarvitsisi oikeasti terapiaa, mutta sitähän ei saa, sen sijaan niitä lääkkeitä kyllä, ja sitä meidän muun perheen vain tulee kestää, niitä lääkkeiden sivuvaikutuksia...
tarkoitan nyt sitä tässä, että jos lääkäri sanoo että olet masentunut kun olet kertonut että elämänhalu on mennyt, niin se tarkoittaa vain sitä, että lääkäri haluaa sinut pian ulos ovesta niin ettet tule ihan heti takaisin.
lukekaapa huviksenne netistä lääkkeiden selostukset, ne sivuvaikutukset. yksi niistä muuten on kohonnut itsemurhariski.
Voi olla yleistä uupumustakin, mikä tulee vasta jälkilöylynä kun elämä helpottaa.
Itselläni oli sama tilanne ja syyksi löytyi alhaiset estrogeeniarvot ja tosiaan se, että valvottuani monta vuotta, iski väsymys vasta sitten kun helpotti.
Mutta toki kannattaa hakea aina masennusdiagnoosi jokaiseen väsymykseen tai kummaan tunteeseen. Saa niitä pillereitä sitten hankittua jokaiseen mielialan mutkaan ja vastuuta omasta elämästä ei tarvitse enää ottaa kun voi heittäytyä sairaan rooliin. Ehkä eläkkeellekin pääsis aiemmin kun sillai söpösti masentuu ajoissa. Ei tarvis töissä käydä koko elämää.
Uusi vauva tuskin on nyt ratkaisu.
Ei se nyt voi olla normaalia väsymystä vaan hienosti diagnostisoitua masennusta. Se kuulostaakin hienommalta kuin univelka ja stressi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
30 ja 40-kriisistä. Ne koettiin kasvunaikana uuteen vaiheeseen.
Nykyään jo murkuille kirjoitetaan seronilia jos hiukan ahdistaa. Keski-ikäiset lappaa masennuslääkkeitä kuin karkkia, eivätkä pohdi miettimään, mitä oikeasti elämältään haluavat.
Itse asiassa minullekin kirjoitettiin resepti. Onneksi en hakenut lääkkeitä ja syönyt niitä. Syy huonoon oloon johtui niskalihasten jännityksestä. Eli jännitysniskasta.
eli hiukan asiaton kommentti. Väsymys ja stressi saattaa hyvinkin johtaa ajan kanssa masennukseen. En ymmärrä miksi täällä suhtaudutaan masennukseen kuin sen voisi ihminen itse päättää onko se sitä vai ei. Tiedän, että masennus sanaa käytetään väärin (kuten migreeniäkin), mutta ap:n tapauksessa ei olisi ihme vaikka olisi masennusta. Jos on monta vuotta valvonut niin masennuksen riski kasvaa.
Onko ihme, jos on tuossa tilanteessa väsymystä.. Uusi vauva tuskin on nyt ratkaisu.
hirviö, jota täytyy pelätä kuin ruttoa. Pitää muistaa, että niihin pitää sitoutua hetkeksi, että niistä on hyötyä ja irtautumiseen menee hetki aikaa, ne pitää ajaa hiljalleen alas.
Mutta ne eivät ole pelkkä apu, vähän kuin unilääkkeet, vaan tavallaan ensiaskel kuntoutumiseen.
Tuon yhden idiootin kaltaisten asenteiden ollessa ainoita "kyllä pitää jaksaa, sulla mitään ole" - on moni mennyt lopulliseen ratkaisuun asti, varsinkin tähän aikaan vuodesta. Kun tiedetään suomen itsemurhatilastot, niin tuollaista "höh, väsymystä vain" asennetta ei voi ymmärtää.