Mun laihdutus ei tule koskaan onnistumaan :(
Mun läheisissä ei ole ihmistä joka pystyisi auttamaan tai kannustamaan mua. On todella tuskaisaa yrittää muutta elintapojaan kun lähimmäiset ihmiset viis veisaavat yrityksistä. Tai kannustavat lähinnä ihmeellisillä kommenteille :(
Yritin miehelle juuri puhua, että jos söisin vaikka jotain mietoa mieliala lääkettä niin laihduttaminenkin voisi onnistua paremmin. Kärsin pitkästä masennuksesta joka on pysynyt aisoissa ilman lääkettä, mutta mittari alkaa tulla täyteen.
Miten vois saada läheiset mukaan? Onko kellään vastaavaa tilannetta tai miten tästä pääsee yli?
Kommentit (28)
Ei syömällä laihdu. Ja syömättä ei elä. Toiset ei osaa kontrolloida syömistään. Mutta on eri asia syödä kohtuudella kuin syödä oikein. Jos kokee olevansa ruuan orja, ota yhteyttä ravintoneuvojaan. Selviää neuvolan tai kunnan/kaupungin palvelujen kautta.
Ja elämässä tulee olla liikuntaa. Vartalo kestää sairauksia ja pieniä kremppoja paremmin kun on fyysinen kunto hyvä. Liikkua pitää niin että on jokainen päivä 30-60 min fyysisessä rasituksessa. Tämän lisäksi on hyvä jos vahintään kaksi kertaa tekisi viikossa hikiliikuntaa noin tunnin verran/kerta.
Valittaa voi aina. Mutta se kuka sinua liikuttaa olet sinä itse. Ei kukaan muu. Jos sinulle pitää jokainen kerta sanoa että menepäs nyt lenkille. Kuka sellaista jaksaa? Miksi et aikuinen voi ihan itse lähteä ja ottaa tavaksi sen?
Ja kun vanhenemme, toimintamme hidastuvat. Ei enää ole laihdutus tai kiinteytys yhtä helppoa. Pelkkä kävely ei polta kymmeniä kiloja rasvaa. Tai tee mallin vartaloa. Vaan hikiliikunta ja sitä paljon.
oon vaan niin stressaantunut ainakin tällähetkellä, että kaipaisin tukea, mutta en saa sitä. Yksinhän tässä jokaisen on pärjättävä, mutta jos tällä hetkellä tekee vaan mieli kuolla pois niin onhan se vähän hankalaa ottaa itteensä niskasta kiinni ja ryhtyä laihduttamaan...
Ja minkäköhän takia ihmiset sitten syö mielialalääkkeitä tupakoinnin lopettamiseen? Eikö silloinkin vaan voi ottaa itseään niskasta kiinni?
Kiitos tsemppaajille! Olen ilmeisesti kuitenkin ainoa jolla ylipäätään on tällainen tilannne. Täytyy hakea tukea sitten muualta.
ap
Nostan todella hattua kaikille, jotka pystyvät tekemään pysyvän elämäntapamuutoksen (sitähän se laihduttaminen oikeasti on). Minä en pystyisi tarkkailemaan syömisiäni, välillä otan itseäni muutamaksi viikoksi niskasta kiinni, mutta sitten ei jaksa.
Tässä sulle muutamia vinkkejä, joilla saat ehkä uuden elämäsi alkuun:
- vaaka piiloon. Lisätty tai aloitettu liikunta kasvattaa lihasmassaa -> lisää painoa.
- kasviksia ja hedelmiä paljon. Varsinkin jos ei ole allergioita, pääsee nauttimaan ihanista herkuista.
- syö usein, mutta vähän. Kun on vatsa täynnä kuitua, protskua ja (treeniajankohdasta riippuen hitaasti tai nopeasti palavia) hiilareita, niin ei enää edes jaksa syödä herkkuja.
- kourallinen kaikkea, kasviksia 2, on hyvä lautasmalli. Rasvattomiin tuotteisiin voi siirtyä, mutta ei ole välttämätöntä.
- pureskele kunnolla. Monet paljon ja huonosti syövät ahmivat ruokansa. Jos syö hitaammin ja perusteellisemmin, ehtii jopa maistamaan, mitä syö ja vatsalaukku ehtii syömiseen mukaan, eli kertoo milloin olet täynnä.
- liikunta, monipuolista, arjen hyötyliikuntaa ja sellaista, josta todella pidät. Jos pidät tanssista, vaikka se kuluttaakin puolet vähemmän kuin hiihto, senkus tanssit. Kunhan olet itse iloinen.
- veden juonti on tärkeää (n. 2l päivässä), elimistö puhdistuu.
- herkkupäivä viikoittain, silloinkaan ei tarvitse mässäillä ylenpalttisesti. Kotitekoiset täysjyväsämpylä+broilerinjauhelihasta itse tehdyt hampurilaiset ovat nam, täyttäviä, ja suht terveellisiä. Vähärasvaiset popcornit sopivat myös mässäilyyn.
tässä muutamia niksejä. Toivottavasti onnistut laihdutuksessasi. Pitäisi itsekin ehkä aloittaa.. ;) Voit myös kokeilla jotain luontaistuotevalmisteita, sitten kun olet päässyt alkuun (esim. Tonalin), mutta näistä mulla ei ole kokemusta, niin en niitä uskalla suositella.
Kannattaa myös varmistaa, ettei tule huijanneeksi itseään syömisen ja liikkumisen suhteen. Itseään on hyvin, hyvin helppo huijata. Liian vähäinenkään syöminen ei laihduta. Mitä tulee vesijuoksuun, lihas painaa enemmän kuin läski, jonka vuoksi liikunnan radikaali lisääminen ei ensi alkuun vähennä painoa, vaan pikemminkin päinvastoin. Kun liikuntaa kovasti lisää, on myös näläntunne kovempi, josta päästään tähän itsensä huijaamiseen ruokapäiväkirjassa tms.
Masentaa, että paino vaan nousee, vaikka yritän vähentää syömistä.
Oli kova flunssa, joka kesti kolme viikkoa enkä vieläkään tunne makuja ja ole palautunut, mutta paino vain nousee. Jouluna tuskin söin jouluruokaa. 3 joulutorttua olen syönyt 1,5 viikon aikana.
En jaksa laihduttaa liikkumalla lisää. Sitä kokeilin elokuussa. Kävin vesijuoksussa joka päivä kuukauden ajan vaan ei paino laskenut yhtään.
Olen epätoivoinen. En tiedä mitä tekisin. Uudenvuodenlupauksena olen päättänyt vähentää syömistä ja syödä vain todella pieniä annoksia.
Tänään olen syönyt
2 pieni pyöreä näkkäriä erittäin vähällä juustolla
maitokahvia
klementiinejä
minimaalinen viipale kinkkua
Noin 3 rkl rosolliaJa tällaisilla annoksilla paino NOUSEE????
Mikset syönyt vaikka kahta keittoruokaa päivässä sen sijaan?
jätin toisen lämpimän aterian päivässä väliin.
Toinen lämmin ateria ja aamupala olivat määriltään kuten ennenkin, joskin tuon syödyn lämpimän aterian suhteen joskus tuli syötyä enemmän kuin ennen (muttei kuitenkaan kahden lämpimän aterian verran jaksa itseensä kerran ahtaa).
Käytännössä tuo hoitui niin, että kun kerran muksuille piti kuitenkin kokata ja kiusaus käy kovaksi, niin jätin sitten työpaikalla lounaat väliin.
Ittelläni on ollut joskus alakuloa ja kävin juttelemassa sillon. Se oli ikävää aikaa, sulla on masentuneena varmasti kamala olo. Hae lääkitys ja hoida ittesi mieleltä ensin kuntoon, sitten vasta kroppa.
Unohda se että sua pitäisi jonkun sukulaisen sparrata, ei ne jaksa! Eikä se ole kenenkään homma. Onhan se hyvä jos semmosen saisi, mutta jos ei moista ole tarjolla niin ei sitten.
Ittekin joskus olin miehelle kiukkunen kun lupas tsempata mutta kohta se unohtu. Ei patistanut lenkille vaikka oli luvannut. Jonkun aikaa mökötin sitä itsekseni mutta sitten vaan päätin että paskat, mää meen nyt.
Syömällä olen itse laihtunut. Syöhän ihmiset laihdutusryhmissäkin!!! Siinä pisteissäkin. Unohtakaa jokkut miniruuat, mutta syö hiukan järkevämmin kuin mitä eilen söit. Sitten annat kropalle aikaa tottua pienempään kalorimäärään ja taas parannat hiukan ruokailuasi. Suomeksi: jos syöt päivässä 2 kermamunkkia ja meetwurstipizzaa niin vaihda pullat sokerimunkkeihin ja pizzat kinkkupizzaan, kohta vaihdat munkit voipulliin ja pizzat kasvispizzaan..
Ei huippu-urheilijatkaan joka päivä 365 kertaa vuodessa liiku! Joten älä sinäkään. Täydellisen sohvaperunan ei kannata repiä itteensä liikkeelle liian usein.
Laihtuminen on sitä että syö vähemmän (siis kalorimääräsesti) ja liikkuu enempi -vaikka tekemällä 10 vatsalihasta jos ei ole niitä ennen tehnyt.
Liika on aina liikaa!!
Ei ihme että on nälkä jos ei SYÖ ja ei ihme jos ei jaksa jos liikkuu LIIKAA päivittäin.
Miettikää mitä teette NYT ja kannattaako liika yrittäminen. Jos on mieli maassa niin ei siitä laihduttamisestakaan mitään tule. Korjaa yksi asia kerralla.
Laihtuminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.
Ei vaakaa tartte minnekkään viedä! Se kertoo tuloksista ja niitä kyllä tulee -hitaasti mutta varmasti jos hommaan paneutuu eikä odota itseltään liikoja.
TEE järkevä tavoite, vaikka 5 kiloa kesäksi pois, saahan sen ylittää mutta 5 kiloa on parempi kuin se että tavottelet 20 kiloa ja petyt ravattua 3 kertaa päivässä vaa`alla. Ota vaikka perjantai punnituspäiväksi ja laita tulos ylös kalenteriin.
Ja kun olin palannut loppuun, alkoi laahustaminen ja ruikutus. Oma vikani kun en osannut sanoa ajoissa ei. Toisin sanoen en kantanut itse vastuuta siitä, mitkä ovat rajani. Menin äärilaidasta toiseen.
Mutta mitä tulee painonhallintaan, niin siinä on kyse vain ja ainoastaan siitä, mitä itse tekee. Muiden tekemiset eivät siihen vaikuta. On niin kovin helppoa sanoa, että syön koska mies syö, lapset syö, äiti syö, isä syö eikä kukaan sano minulle, että älä syö! Pöhköä touhua!!!