Onko kellään enää kunnon vanhanaikaista mummua lapsillaan

äitini, on 68 v. Ikävä kyllä ei asu kauhean lähellä. Itselläni ei ollut.

paitsi että se ei ole ollenkaan ruttuinen, vaan suht' sileäposkinen ja iloinen ihminen. Komentamiseen ei puutu, koska on sitä mieltä että me kasvatamme lapsemme, ei hän. Seuraa maailman menoa aktiivisesti. Myös vaari on aivan huippu.

äitini on kuollut, isääni ei kiinnosta, miehen äiti ei ole koskaan ollut kiinostunut yhdestäkään lapsenlapsestaan, kun ei ole aidosti kiinostunut edes omasta pojastaan!

on tuollaiset, eikä näy meilläkään kun pari kertaa vuodessa kiireen kanssa ja valittipa viellä minun kuulteni kun ei ole aikaa enään noille lapsille(serkuille)niinkuin ennen koska aloitti uuden työn ja on huono omatunto sen vuoksi!! Eipä itelläkään innosta enään käydä kylässä kun ei kerta kiinnosta, ei edes soitella ja kysellä lasten kuulumisia tai edes harvoin kyläillessäkään kysellä lasten kuulumisia. Meillä vauva kohta 3kk eikä vois sukulaisilla vähempää kiinnostaa!



Hyvin on pärjätty yksin tähänkin asti ja pakko pärjätä edelleenkin (lapset 5v,4v ja 3kk)!!!

Tyttärellä on kaksi mummoa ja kummallakin on aikaa lapselle. Ruttusia he eivät ole,toinen vielä työelämässä, toinen eläkkeellä.

Toinen on alkoholisti, mutta hoitaa silti lapsia joskus.



Toinenkin mummu hoitaa lapsia, mutta on minulle tosi etäinen ja vähän juntti.

Oma äitini on jotenkin niin omissa maailmoissaan, vaikka on vasta 69v. Ei jotenkin niin enää välitä. Mun siskon lapsia kyllä hoiteli, tosin välillä mielestäni vähän vastentahtoisesti. Nyt ei ole juuri kontaktia siskonkaan lapsiin. Kun suhde on ollut sitä mitä se on ollut, niin ei ne lapsenlapset sitten teineinä enää tule käymään.



Mun lapsia tapaa nykyään ehkä kerran kuussa jos sitäkään. En enää pyydä hoitoapua eivätkä sitä tarjoakaan. Kesällä oli kovasti puhetta että poika olisi saanut mennä sinne, vaan eipä kutsua koskaan kuulunut joten...



Anoppia kiinnosti vähän liikaakin kun lapset olivat pieniä, jopa siinä määrin että mua alkoi ihan ahdistaa! Anoppi kun on VAIN VAUVAihminen, ei LAPSI-ihminen:(. Eli mitä pienempi vauva sitä enemmän kiinnostusta. Olisi pitänyt antaa hoitoon jo pariviikkoisena.



Vaan eipä enää soittele koskaan, ei käy kylässä. Lapsemme ovat nyt 8-, 7- ja 3-vuotiaat. Ei kysele lasten kuulumisia eikä vie minnekään.



Kovasti olisin toivonut sellaista isovanhempaa lapselleni, joka olisi ottanut asiakseen viedä lapsen uimaan, kävelylle, opettanut kutomaan, pyöräilemään, sienestämään, marjastamaan, leffaan tms yms.



Anoppia tietysti kiinnostaa nyt vain miehen siskon poika, 1-vuotias. Ja kohta syntyy miehen veljelle kolmas lapsi, joten se vauva on tietysti sitten etusijalla.



Nyt meitä on sitten kaksi nääntyvää vanhempaa. Ei mitään tukea mistään suunnasta saa ja lapset eivät opi tuntemaan isovanhempiaan:(.

Meillä on mieheni mummo eli lapsille isomummo. Hän hakee hoidosta ja koulusta. Leipoo. Joulun alla tekee aina pipareita lapsenlapsenlasten kanssa. On vanha ja kurttunen, pieni ja hieman ylipainoinen. Lellii lapsia.



Oma äitini on lasteni kanssa mielellään. Mökkeilee. Lapset voivat olla siellä pidempääkin. Hän matkustelee paljon ja on omat harrastukset. Vaikka on lasten kanssa en sanoisi perinteiseksi mummoksi.



Anoppi on vielä työelämässä. Tekee paljon töitä. Matkustelee myös paljon. Ihana mummo lapsille, silloin harvoin kun on heidän kanssaan. Tekee ompeleita ja on opettanut kutomaan. Kun jää eläkkeelle niin on varmaan tuo vanhan ajan mummo. Kuhan oppii kokkaamaan...

mutta ennen saurastumistaan unelmamummo- pullantuoksuinen



omia lapsia 4 vuoden välein

ja lapsenlapsia 9