Miksi äiditkin ovat Suomessa niin lapsikielteisiä?

muuta kuin ruokaravintoloissa. Aina on lasten listalla vaan nakkeja ja ranskiksia tai lihapullia ja muusia, vaikka ravintola olisi melko hyväkin aikuisten listan perusteella. Tilaan lapsille usein pienennetyn aikuisten annoksen. Eihän lapsi muuten opi mitään uusia makuja, jos nakit tai lihapullat on aina se ravintolaruoka.

jotka aina muistavat pk-seudun joukkoliikenteessä valittaa siitä, että rattaiden kanssa saa matkustaa ilmaiseksi. Sehän on tunnetusti suuurin vääryys tässä maailmassa ja siitä kannattaa mainita joka kerran, kun näkee lapsiperheen bussissa.

en tiedä. Mutta minä en ainakaan tykkää toisten kakaroista. Toivon kohtaavani heitä mahdollisimman vähän.

Suomalainen äiti on yksinäinen ja arjesta selvityminen on rankkaa kovien paineiden alla. Paineita tulee mm. rahasta, aikatauluista, ulkopuolisten (todellisista tai kuvitelluista) odotuksista, omista haaveista ja periaatteista, arjen kuluttavuudesta...



Tietty kielteisyys kumpuaa mielestäni enimmäkseen väsymyksestä. Lapset ovat vaativia ja tarvitsevia olentoja, ja tyhjiin ammennetuilla äideillä ei aina tunnu olevan enää annettavaa.



Jos pääsee itse jonnekin ilman lapsiaan, ei haluaisi katsella siellä muiden "kiljuvia kakaroita". Tavallaan se on minusta tosi ymmärrettävää, vaikkei tällaisten väsyneiden ehdoilla voida tietenkään yhteiskunnassa toimia.



Huokaus. Tämä kirjoitus taitaa kertoa enemmän minusta itsestäni kuin äideistä ylipäätään, huomaan.

varmaan taustalla. Lapsikielteisyys on vain yksi kielteisyyden muoto. Jos ihmisellä on paha olla, hän kielteinen suhteessaan lapsiin, ihmisiin yleensä, eläimiin, yhteiskuntaan, you name it.

yksi syy on se, että iso osa lapsista on nykyisin niin helvetin huonosti kasvatettuja. Saavat hillua ja mekastaa ja riehua miten vaan missä vaan eikä vanhemmat edes yritä puuttua asiaan. Ei sellasta jaksa katella vaikka ois kuinka lapsirakas. Kaikelle on aikansa ja paikkansa, sille riehumisellekin, tai pitäisi olla.

sen takia olen lapsikielteinen monessa asiassa

En valita muiden "kakaroista", mutta jotain perää asiassa on. Ennen kuin minulla oli lapsia, ei lasten kiljuminen häirinnyt minua tippaakaan, hyvä jos huomasin. Nyt kun on oma lapsi, lapsen itku tuntuu ihan eri tavalla. Enää siihen ei pysty suhtautumaan välinpitämättömästi.



En silti valita, enkä toivottavasti alakaan. Pyrin ennemmin luomaan ympäristöä, jonne me kaikki olemme tervetulleita. Näin kaikilla on mukavampaa.

mutta tuo jonkun mainitsema HKL-asia jaksaa kyllä hämmästyttää vuodesta toiseen. Kun nyt HKL on päättänyt, että äiti saa vaunujen kanssa matkustaa ilmaiseksi, niin miksi siitä pitää leuhottaa joka käänteessä? Eivät nämä äidit matkusta pummilla, tämä on HKL:n linjaus! Ne ihmiset, jotka eivät sallisi toisille mitään hyvää, voivat sitten ottaa puhelimen käteen, ja valittaa suoraan HKL:ään. Toinen asia, mikä hämmästyttää, ovat ne ihmiset, jotka ovat sitä mieltä, että vaunuilla ei ylipäätään saisi tulla bussiin! Tämä on vielä vaikeampi käsittää. Milläs ne pienten lasten äidit sitten liikkuvat paikasta toiseen, ajatuksen voimallako kenties?



Tää on sellainen asia, joka kerta toisensa jälkeen nostattaa mut raivoon, terv. lapseton ex-helsinkiläinen

ne siellä pyörivät muiden lapset muistuttavat siitä että itsekin ehkä pitäisi tai voisi sillä hetkellä olla lastensa kanssa. Tämä ikuinen äidin huono omatunto..

Ei tarvitse välittää muiden lapsista, mutta kyllä heille hymyillä voi. Ja pitää sietää, vaikka tuntisikin olevansa maailman tärkein olento maan päällä, sellainen, jota muiden pitäisi palvoa.

rakastaa kaikkia lapsia samoin kuin omiaan. Kaikki eivät valitettavasti koskaan kasva aikuisiksi tässä mielessä.

nykyään pitää istua hiljaa ja kiltisti. Eihän aikuisetkaan saa puhua joukkoliikenteessä kännykkään, kun siitä on ihan kampanjoita että ollaan hiljaa kun se puhe saattaa ärsyttää sitä vierustoveria.



Lapsista lähtee ääntä. Ja pitääkin lähteä. Se joita tämä ärsytää, voisi itse pysyä siellä kotosalla.

rakastaa kaikkia lapsia samoin kuin omiaan. Kaikki eivät valitettavasti koskaan kasva aikuisiksi tässä mielessä.

nykyään pitää istua hiljaa ja kiltisti. Eihän aikuisetkaan saa puhua joukkoliikenteessä kännykkään, kun siitä on ihan kampanjoita että ollaan hiljaa kun se puhe saattaa ärsyttää sitä vierustoveria.

Lapsista lähtee ääntä. Ja pitääkin lähteä. Se joita tämä ärsytää, voisi itse pysyä siellä kotosalla.

samaa mä ihmettelen! Miksei muka sais puhua kännykkään julkisissa? Tuolla logiikallahan pitäisi paheksua myös ihmisten käymiä keskusteluja! Luin jostain, että ihmisiä ärsyttää kännykkäkeskustelujen kuuntelemisessa se, kun he eivät kuule langan toisessa päässä olevan sanomisia.

Mua ei ärsytä toisten puhuminen puhelimessa noin ylipäätään, mutta on niitä ärsyttäviä tapauksiakin joukossa. Se nyt vaan on kestettävä, jos haluaa muiden parissa oleskella.

T: #10

rakastaa kaikkia lapsia samoin kuin omiaan. Kaikki eivät valitettavasti koskaan kasva aikuisiksi tässä mielessä.

Kasvaako sitten sinun mielestäsi? Minä tiedän monta äitiä, jotka ovat täynnä omien lastensa erinomaisuutta mutta täysin kykenemättömiä näkemään itseään ja lapsiaan osana isompaa yhteisöä. On viisasta rakastaa kaikkia lapsia tasapuolisesti. Niitäkin joita on vaikea rakastaa, koska he tarvitsevat sitä eniten.

esim. hätätilanteessa pelastaa ensin omat lapsensa, ja vasta sitten ne muiden lapset. Se on ihan biologiaa, eikä tietenkään tarkoita etteikö voisi välittää muistakin lapsista.

Mitä höpö höpö

rakastaa kaikkia lapsia samoin kuin omiaan. Kaikki eivät valitettavasti koskaan kasva aikuisiksi tässä mielessä.

Kasvaako sitten sinun mielestäsi? Minä tiedän monta äitiä, jotka ovat täynnä omien lastensa erinomaisuutta mutta täysin kykenemättömiä näkemään itseään ja lapsiaan osana isompaa yhteisöä. On viisasta rakastaa kaikkia lapsia tasapuolisesti. Niitäkin joita on vaikea rakastaa, koska he tarvitsevat sitä eniten.

jotka aina muistavat pk-seudun joukkoliikenteessä valittaa siitä, että rattaiden kanssa saa matkustaa ilmaiseksi. Sehän on tunnetusti suuurin vääryys tässä maailmassa ja siitä kannattaa mainita joka kerran, kun näkee lapsiperheen bussissa.

ihemettelen, miksi tuosta bussi jutusta jaksetaan jauhaa. Tämä on hieno linjaus hkl:tä ja iso hatunnosto heille, sillä ei varmastikaan kukaan äiti rahoissa kieri ja tämä on kaikille suuri taloudellinen apu. - Ei meinaa tuo matkustaminen nykyään mitään halpaa ole.

rakastaa kaikkia lapsia samoin kuin omiaan. Kaikki eivät valitettavasti koskaan kasva aikuisiksi tässä mielessä.

Kasvaako sitten sinun mielestäsi? Minä tiedän monta äitiä, jotka ovat täynnä omien lastensa erinomaisuutta mutta täysin kykenemättömiä näkemään itseään ja lapsiaan osana isompaa yhteisöä. On viisasta rakastaa kaikkia lapsia tasapuolisesti. Niitäkin joita on vaikea rakastaa, koska he tarvitsevat sitä eniten.

että on lapsirakas! Toki pitää huolehtia lapsista, jos jollain on hätä, mutta ei kaikkia lapsia tosiaankaan tarvitse rakastaa!

sen kun käyt sänkyysi makaamaan. Moni meistä kuitenkin miettii miten elämä olisi hyvää meille itsellemme ja kaikille muille. Lapsirakkaus on tässä a ja o. Lapsuudessa rakennetaan tulevat onnelliset ihmiset ja myöskin ne masentuneet syrjäytyneet. Ja jälkimmäiset syntyvät juuri sillä asenteella että "ei mun tarvitse".