Väsynyt ja surullinen

Miten teillä on alunperin sovittu työnjako kotona? Älä yhtään katsele tuollaista ilkeilyä: seuraavan kerran kun ilkeilee lapsille, pakkaa muksut mukaan ja mene vaikka sukulaisille/kavereille joksikin aikaa.



Ja puhu läheisillesi tästä, anna kaikkien tietää. Tuo on henkistä väkivaltaa.

Tai mene itse ilmoittamatta pariksi päiväksi äidillesi lapsien kanssa.



Miksi mies äyskii? Onko työstressiä? Laittakaa lapset isovanhemmille yhdeksi yöksi ja menkää miehen kanssa kahdestaan syömään ja jutelkaa asioista. Tekee hyvää olla toisinaan vain kaksin. Ja pidä itsekin yksi vapaailta niin että mies hoitaa itse lapset ja ruoanlaitot. Kyllä vaihtuu nopeasti ääni kellossa, takaan sen. Voit sitten kotiin tullessa sanoa, että jos olisin ilkeä niin huomauttaisin että likaiset astiat eivät ole koneessa/sotku on hirveä/pyykkejä ei ole laitettu kuivamaan tai muuta vastaavaa. Silloin ehkä mieskin tajuaa ettei kivalta tunnu.

Olen ehdottanut useasti, että veisimme lapset edes yhdeksi yöksi yökylään, ei kiinnostanut... enää en edes jaksa ehdottaa. Kyllä mies tekee ruokaa, minun ruokani kun eivät maistu millekkään.. Imuroikin usein, yleensä "siivoaa minun jälkiäni", eli minä olen imuroinut huolimattomasti... että näin.

harvinaisen veemäinen äijä. Mä varmaan ottaisin muksut kainaloon seuraavan kerran, kun se jotain avautuis joko mulle tai lapsille, ja sanoisin, että lähden vanhemmilleni/kaverille/mihin vaan ja palaamme, kun hän osaa käyttäytyä. Uskomaton sika!!

Olen ehdottanut useasti, että veisimme lapset edes yhdeksi yöksi yökylään, ei kiinnostanut... enää en edes jaksa ehdottaa. Kyllä mies tekee ruokaa, minun ruokani kun eivät maistu millekkään.. Imuroikin usein, yleensä "siivoaa minun jälkiäni", eli minä olen imuroinut huolimattomasti... että näin.

täällä kirjoittelee.... Isämme nimitteli meitä ties miksi. Mielenvikainenhan tuollainen aikuinen on joka lapsiaan kutsuu aivokuolleiksi. Oikeasti. Lähde lasten kanssa johonkin, miehen on nyt tehtävä ongelmilleen oikeasti jotain, tai sitten otat eron. Lapset kärsivät tuossa todella paljon, saavat elämänmittaiset traumat ja huonon itsetunnon.

Siellä ulkopuolisen avulla voi käsitellä ongelmia. Meillä ainakin on ollut apua.

Kuulostaa kyllä, ettei kaikki ole kohdallaan teidän perheessä, miehesi käytös ei ole normaalia. Meillä kiisteltiin jatkuvasti, kun mies halusi mennä metsälle hirvi tai lintumetsälle ja minä välillä kielsin, koska halusin, että olisi välillä kotona vauvan ja minun kanssa ja että minäkin pääsen käymään jossakin! Ja kun mökötys ja kiukkuilu alkoi, niin sanoin suorat sanat, että jos tämä ei muutu, niin lähdemme vauvan kanssa toiseen osoitteeseen tai kysyn neuvoa perheneuvolasta, että jos halutaan olla yhdessä niin tämä ei voi jatkua näin. Keskustelimme ja osittain meni jakeluun, mutta vastoittain näytti, että taas alkaa mökötys(ei puhu minulle vain vauvalle ym.) kun ei lintumetälle päässyt... Tsemppiä sinulle, ota johonkin auttavaan ihmiseen yhteyttä ja kysy apua, jos et saa miestä normalisoitumaan, älä jää yksin lasten kanssa miettimään asiaa.

omia lapsiaan... jotenkin tuntuu että ei kaikki kunnossa kun mies yrittää tehdä sinusta huonoa haukkumalla ja tiuskimalla, ettei vain olisi jo toinen jalka hänellä jo jonkun muun ovella... jokatapauksess nyt yhteys perheneuvolaan. Siellä pääsee keskustelemaan ulkopuolisen kanssa. Tsemppiä perheellenne!

ettei vain olisi jo toinen jalka hänellä jo jonkun muun ovella...

Kun itselläni oli aikoinaan sivusuhde, käyttäydyin hieman samantyylisesti kuin miehesi. Lapsia en tosin haukkunut, mutta muuten "oireet" täsmää.

haukkuu noilla sanoilla. Vaikka ei vaimoakaan sen enempää saisi haukkua. Onko turhautunut jostain? Ikävä kyllä tulee kans mieleen joku sivusuhde joka hermostuttaa. Tai sitten työstressi tms..