eroaisitteko?1
jos mies aina haukkuisi ämmäksi, sykisi naamalle, kävisi käsiksi? en itekään oe mikään enkeli, todellakaan. meillä on vammainen lapsi ja pieni vauva.... aina kun ei ole raivona on ihana ja rakastava. ihana isä.
Kommentit (14)
Mutta todennäköissti lähtisin kävelemään, riippuu millaien itse olet hänelle...
haukkuminen haittaisi mutta kasiksi kayminen ja kasvoille sylkeminen kuulostaa sen verran pahalta ettei noinkaan voi jatkaa.
haukkuminen haittaisi mutta kasiksi kayminen ja kasvoille sylkeminen kuulostaa sen verran pahalta ettei noinkaan voi jatkaa.
on jatkunut pitkin yhdessäoloamme. välillä vähemmän, väliä enemmän. nyt on taas ollut enemmän. nythän tuo meinas kun tulin kotiin että on itse laittanut vuokrakämppähakemuksia ja ei näytä sormuskaan olevan sormessa.... kysyi saako olla siihen asti kun löytää .kämpän. rankkaa tulee... kuinkakohan jaksan.... :(
ap
Kertoisitko, että mitä tuo käsiksi käyminen tarkoittaa? Kehen ja miten?
lujasti käsivarsiin, ppuristaa niin että tulee mustelmat. mies mua.
Eroa ehdottomasti. Ota vaikka valokuvat vielä mustelmistasi (jos niitä nyt on) ja mielellään käy vielä lääkärillä.
toivottavasti et tee samoin hänelle. Eroaminen on joskus se paras vaihtoehto. Näillä faktoilla, suosittelen.
häntä avokämmennellä poskelle, aina sen jälkeen kun hän on satuttanut, en koskaan ensin.
jotka pysyvät huonon aviomiehen kanssa yhdessä, koska se on hyvä isä. Miten SUN tarpeet ja SUN elämä?
jotka pysyvät huonon aviomiehen kanssa yhdessä, koska se on hyvä isä. Miten SUN tarpeet ja SUN elämä?
EI OLE!!!!
Ihminen joka käy käsiksi lastensa äitiin ei voi olla hyvä isä. Missä lapset on tällöin? Jos he näkevät/ kuulevat, se jättää jälkensä myös lapsiin.
kysymys, että "Ok sinua on kiusattu, mutta MITÄ SINÄ teit ?" Sitähän me ei tässä olla ihan todenmukaisesti varmaan kuultu.
Miltäköhän miehesi kertomus kuulostaisi ?
Ehdottomasti kannattaa mennä yhdessä ja nimenomaan yhdessä vaikka seurakuntien perheneuvottelukeskukseen perheneuvojalle tai perheterapeutille hakemaan apua riitatilanteissa käyttäytymiseen. Ja jatkaa käyntejä kunnes ongelma on ohi. Omalla miehelläni oli samaa käytöstä, vaikka muuten oli oikein hyvä ihminen. Liikaa yritettiin kotikonstein ratkaista ongelmaa (muutama terapeuttikäyntikin tehtiin), tuloksetta. Välillä oli vuodenkin tauko raivareiden välillä, mutta sitten taas räjähti. Luulen että myös mieheni tästä itse kärsi ja lopulta ero sitten 10 vuoden avioliiton jälkeen tulikin.
Ihana isä on eri kuin ihana aviomies. Sinäkin tarvitset rakkautta ja arvostusta. Mielestäni vastasit jo itsellesi tuossa kirjoituksessasi.