Mitä vastata esimiehen kommenttiin tunteellisuudesta?
Joka kerta jos esimiehelleni antaa jotain negatiivista palautetta, vaikkakin rakentavasti, hän kuittaa asian että 'kun nyt suhtaudut niin tunteellisesti tähän asiaan'. Siis voi hemmetti, sekö on hyvä argumentti olla ottamatta asiasta onkeen, koska olen nainen ja kaikki kritiikki siis 'tunnetta'. Jotenkin tuntuu siltä että jos olisinkin 200-kg/190 cm parrakas hevarimies, hän ei vastaisi näin kritiikkiä saadessaan. En ole oikein keksinyt mitään nasevaa tähän vastaan mutta pikku hiljaa alkaa ottaa pannuun. Ideoita?
Kommentit (12)
* Ja täällä töissäkö ei saa tuntea mitään?
* Minulla on oikeus (ja syy) tuntea näin.
* En pidä siitä, että vähättelet tunteitani.
* No, suodata sitten ne tunteet tästä mielipiteestäni ja anna kommenttisi varsinaiseen asiaan.
* Tämä asia nyt ei vaan toimi, ja koska siihen ei haluta puuttua, niin se väkisinkin alkaa ärsyttää. Mutta tosiasia on, että tämä epäkohta aiheuttaa tätä ja tätä.
millä sanoilla annat palautteesi? Jos vaikka osaisimme tulkata sen mieskielelle. (Oletko jollain erityisen miesvaltaisella alalla?)
...mutta paljon on parantumattakin. Olet oikeassa siinä että tärkeintä on se mitä palautteen johdosta tapahtuu tai tapahtuuko mitään, mutta silti kyllä minusta on väliä sillä miten palautteeseen sanallisesti suhtautuu. Joka kerta tulee sellainen piiloviesti että 'olet tunteellinen höpsö nainen ja valitat ihan turhasta'. On se minusta aika merkityksellistä työilmapiirin ja yleisen kommunikoinnin kannalta.
Ap
Itse asiassa pointti on se että en todellakaan ole tunteellinen vaan puhun tyyliin tekstissä olevista asioista jotka täytyy muotoilla uudestaan, en siis itke tai valita että 'musta tuntuu pahalta'. Niin, ja toisaalta onhan töissä varmaan oikeus myös tuntea jotain toisten tekojen seurauksena että ei kai ne tunteet aina pahastakaan ole. Tosta pidin: suodata tunteeni ja...jne.
Ap
olen naisvaltaisella alalla. Tuossa yllä esimerkki, eli saatan vain puhua tekstistä jossa on muokattavaa. Tai: koin omituiseksi sen että minua ei kutsuttu yhteen palaveriin vaikka siihen asti olin ollut järjestelemässä palaverissa käsiteltäviä asioita. Taisin käyttää sanaa 'omituinen menettelytapa' ja perustelin sen sillä että uskon että minulla olisi ollut asiaan annettavaa ja koska muuten olin ollut järjestämässä asiaa.
Ap
että käyttäydyt ihan järkevästi ja epätunteellisesti, mutta jos pomollasi on ennakkoasenne, että olet kuitenkin vain tunteellinen, voi olla, että asia pitäisi ilmaista poikkeuksellisen "miesmäisesti" tai jotenkin muuten eri tavalla.
Olen muuten törmännyt ihan vastaavaan tilanteeseen: En meinannut päästä palaveriin, joka olisi ollut minun tehtävälleni olennainen. En tiedä osaisinko edes neuvoa kovin hyvin, sillä minäkään en saanut pomoani tuolloin tajuamaan asiaani kovin hyvin. Sittemmin uskon oppineeni kuitenkin jotain.
t. 4
koin omituiseksi sen että minua ei kutsuttu yhteen palaveriin vaikka siihen asti olin ollut järjestelemässä palaverissa käsiteltäviä asioita.
Vastaisin että sillä, että ihmettelen minun jättämistäni pois itseäni koskevasta palaverista ole mitään tekemistä minkään "tunteellisuuden" takia, ja että haluaisin että minulle kerrotaan suoraan jos minut on poistettu projektista.
Ok, olet varmasti ihan oikeassa. Uskon myös että esität asiat ihan asiallisesta, se tulee jo ilmi kirjoituksesta mutta.. voisiko seuraavan kerran sanoa vaikkapa napakammin mutta nätisti samalla äänen sävyllä
"ei tässä minun mielestä ole tunteiden kanssa mitään tekemistä vaan tekstiä on hyvä viilata siihen ja siihen suuntaan ettei ihmisille jää käsitystä että... ." Ilmoittaa siis selkeästi että hän ajautui harhateille..
Ehkä hänellä on vain paha tapa lausua tuollaista, vaikkakin todennäköisesti se on jollain lailla opeteltu, "puolivittuileva" tapa ottaa kritiikkiä vastaan. Sillähän tavallaan mitätöidään toisen sanoma, ja vaihdetaan aihe palautteenantajan persoonaan.
Jos kyseessä ei olisi pomo sanoisin ehkä, että tunnut itse ottavan asiat usein tunteellisesti, koska aiheesta riippumatta käytät tuota sanontaa, mutta koska kyseessä on pomo, koittaisin vain sulattaa kommentit, ehkä hieman kulmia kohottaen.
Sinua ei tarvita palaveriin, koska et päätä asioista, olet tehnyt pohjatyösi tarpeeksi hyvin ja sinua ei pidetä ehkä samanarvoisena kuin muita kokoukseen tulijoita. Tunteelliseksi sanominen tarkoittaa, että otat asioita henkilökohtaisesti ja liian joustamattomasti.
Purskahda hysteeriseen itkuun, juokse kompuroiden ulos huoneesta ja lukitse itsesi tunniksi vessaan.
Jos pomolla on huumorintajua, arvostaa kylla ironiaa.
Mutta muuttuuko tilanne palautteen ansiosta? Paraneeko tilanne - kai sillä on väliä, ei sanoilla..