Onko kaikkien mielestä omat lapset todella söpöjä/kauniita?
Yleensä sanotaan, että vanhemmat pitävät omia lapsiaan kaikista kauneimpina. Tuli vaan mieleen, että koska kaikki lapset ei vaan yksinkertaisesti ole niin hirveän nättejä, niin tiedostavatko heidän vanhempansa sen? Mä esim. yllätyin kun mun äitini sanoi esikoiseni olleen hieman erikoisen näköinen vauvana. Mun mielestä se oli ihan ylisöpö. Nykyäänkin lapseni ovat tosi tosi kauniita (nykyään myös ulkopuolisilta kuulee sitä:D). Onko kaikkien muidenkin mielestä omat lapset söpöjä, vai tietääkö joku oman lapsensa olevan ihan keskiverron näköinen?
Kommentit (44)
Harvasta koululaisesta voi sanoa, että on kaunis. Kait lapsuus on muutakin, kuin vauva ja taapero aika, jolloin lapset on söpösiä.
Kuinka moni teini on kaunis?
Esikoinen on lutusen näköinen ja kuopus on hauskan näköinen.
Pojat on 6v. ja 8v. Harva enään tonikäisiä ihastelee.
poikkeuksellisen kauniita, mutta musta ne silti ovat ihan mielettömän söpöjä - koska se söpöys ei ole vain hiusten paksuutta, ripsien kaarevuutta, suun muodon kauneutta jne. vaan myös suloisen persoonan myötä tulevaa söpöä ilmeilyä ja ihanaa käytöstä.
Tästä paistoi niin omahyväisen äidin ääni läpi, että ihan rupesi puistattamaan. Viestissä ei ollut muuta kuin kehumista. Ensin lapsen ja sitten vanhempien.
Ei voi kateus enempää paistaa läpi.
Harvasta koululaisesta voi sanoa, että on kaunis. Kait lapsuus on muutakin, kuin vauva ja taapero aika, jolloin lapset on söpösiä.
Kuinka moni teini on kaunis?
Esikoinen on lutusen näköinen ja kuopus on hauskan näköinen.
Pojat on 6v. ja 8v. Harva enään tonikäisiä ihastelee.
Eikä siinä mitään. Eivät vanhempansakaan ole tod. mitään kauniita. Mutta nyt esiteininä on kyllä kaunis. Ja fiksu.
Vaan saattaahan se ulkomuoto taas aikuistuessa muuttua aivan tavalliseksi perssuomalaiseksi.
poikkeuksellisen kauniita, mutta musta ne silti ovat ihan mielettömän söpöjä - koska se söpöys ei ole vain hiusten paksuutta, ripsien kaarevuutta, suun muodon kauneutta jne. vaan myös suloisen persoonan myötä tulevaa söpöä ilmeilyä ja ihanaa käytöstä.
Eli ei sellasta universaalia kauneutta, vaan joku ihana ilme, joka muistuttaa jostain tilanteesta tai muuten vaan tuo hyvin tyypin persoonaa esille. Ne saa oman sydämen sulamaan :)
Toinen sitten onkin selvästi ruma vauva. Minun vauva se on ja kauneinta minulle, mutta muiden silmissä varmasti ruma.
Älä ikinä ikinä ikinä kerro tuota lapsellesi. Varman syömishäiriön aiheuttaisit.
Sen myönnän että nuorempi olisi vielä söpömpi jos olisi hiukan hoikempi. Nyt on tosin ideaali eli 0-käyrällä ja tykkään hoikista taaperoista niin kuin esikoinen oli. Mutta kuopuskin on silti muita sulosempi.
mutta en ole niinkään ajatellut erityisen kauniiksi,kun on poika :) söpö ehkä, suuret häikäisevän siniset silmät ja kihara kultatukka. Kiinnitin silmiinkin huomiota vasta, kun kassatädeistä lähtien alkoi kommenttia tulla. Onhan pojalla muutoinkin säännölliset piirteet ja suloisen palleroinen 10-kuinen :)
(vaikka joku täälläkin näemmä sanois, että vauvan pitää olla laiha...)
Mutta ihan tavallisen näköisiä siis. Mutta oman vauvan pienet varpaat ja pehmoinen iho ja tuoksu. Sitä on ihana nuuskutella ja silitellä, jokainen on varmaan omille vanhemmilleen se söpöin! Meidän kolmannella on aika höröt korvat ja sekin on musta tosi hassun söpöä, tosin tulee mieleen että miten sitten isompana suhtautuu...Tietty kun hiukset kasvaa niin korvat varmaan vähän peittyy.
hänen ulkonäköään. No, olihan vauva niin ylisöpö, etten koskaan ollut nähnytkään mitään niin ihanaa!;D Nyt neljän vuoden kuluttua kun katselee vauvakuvia niin hymyilyttää kun nyt vasta näkee, että tyttö oli paksuposkinen ja hörökorvainen pieni pötkylä, ei mikään vauvamalli :D Pidän lastani nätinpänä lapsena, mitä itse olin. En niin kovasti perusta omasta ulkonäöstänikään ja tytölläni on selkeästi minun piirteet hörökorvista varpaiden kautta nenän muotoon saakka :) Tyttö on monien muiden mielestä suloinen ja kaunis ja kehuvat kovin äidin näköiseksi, ehkä siksi minun on vaikea myöntää tytön olevan ''oikeasti'' kaunis. On tuo lapsukainen ollut kyllä mallinakin, tosin johtuen siitä että rakastaa kameraa ja on hyvin hymyileväinen ja iloinen kuvissa, ei siksi että olisi erityisen kaunis, mielestäni.
ja kyllä ne kaikki on mielestäni sekä vauvoina olleet että nykysin ihan ehdottomasti kauneimpia lapsia mitä tiedän :D
Varmaan myös kun tunnistaa tuttuja rakkaita piirteitä esim isäni silmät esikoisella, keskimmäisellä mieheni nenä, pienimmällä mummini ilmeitä jne.
enemmän kuin "keskiverto" mikä se sitten lieneekään.. En ole kyllä montaakaan "rumaa" lasta nähnyt, vastasyntyneitä senkin edestä! Vain keskimmäiseni on ollut oikeasti kaunis ja söpö vastasyntyneenä..
Kaippa ne söpöliinejä on, joka kauppareissulla joku kehuu, varsinkin silmiä =)
varmaan johtuu geeneistä, koska tunnistaa omia/tuttuja piirteitä, sehän on totta et oma lapsi on aina kaunein, vaan ulkompuolinen näkee 'onko oikeesti' :)
mutta voi ihme, kyllä rumia vauvoja ja lapsia on pilvin pimein, mutta ei kannata lapsen itsetuntoa mennä heti alkuunsa pilaamaan, se hoituu sit myöhemmin koulussa.
eli ei hänestä mikään kauneuskuningatar tule kyllä aikuisenakaan, mutta rakkain hän on silti. Isänsä nenän tyttö sai. Mielestäni hän ei ole koskaan ollut söpö enkä koeta pukea häntä sellasiin vaatteisiin, että olisi jotenkin nukkemainen. Aivan ihana, hellyyttävä ja rakastettava hän kyllä on.
Mutta tiedostan, että muutkin lapset ovat kauniita. Esim. naapurissamme on pikkutyttö, jolla on pitkät, kiharat vaaleat hiukset ja kauniit kasvot, hän on oikean prinsessan näköinen.
Omissa lapsissa viehättää ne tutut piirteet, joita heissä näkee, ja ne tekevät lapsista ihanampia kuin muut.
Eikä perustu vain omaan arvioon, on ehdotettu mm. vauvamalliksi alkamista, mutta emme suostu.
suklaasilmäistä poikaa, jotka ovat tietysti kauniita. Poikapuolella taas on äitinsä vihreät silmät, mutta komea siitäkin taitaa tulla.
Mutta en oleta, että minun lapseni olisivat suloisia muiden mielestä..
yksi lapsista ei vähääkään kaunis, mutta ei suurin osa muidenkaan lapsista ole sen kummemman näköisiä. Eikä tarvikaan. Eikä mullekaan ole tärkeää että lapset olisivat kauniita. Mieluummin vähän rumia kuin hirveen kauniita.