Miten joku VOI elää ilman liikuntaa?

helpottaa niskavaivat liikunnan avulla!

Pitää vaan löytää sopiva liikunnan muoto, kaikki lajit eivät sovi selkä- tai niskavaivaisille, mutta esim. kuntosalitreeni usein auttaa kun lihakset vahvistuu, samoin jooga ja venyttelyt tekevät useimmiten hyvää ja monet muut lajit myös helpottavat juminiskoja

näytän huomattavasti ikäistäni nuoremmalta:) Ei siis ylipainoa, ei ryppyjä, hyvät hiukset, sopusuhtainen kroppa jne. Verenpaine aina liian alhainen, verensokeri samoin, niskat kramppaa töiden takia eikä varmasti helpota liikunnalla. Uiminen olis kivaa mutta pahentaa niskakipuja.

Saat vilkaista ainakin pari kertaa ennenkuin minusta arvaat liikkkumattomuuden:d

11

Mieluummin kärsin silloin tällöin rasitusvammoista kuin vietän eläkepäiväni sairaana. En ole aivan himourheilija joten esim vähenän juoksemista huomattavasti jos jalat oireilee ja käyn vaikka uimassa tia spinnussa.



Kireä? Kyllä, mutta vähemmän kireä kun olen liikkunut.

elin vuoden sillai etten käyny lenkillä. istuin kotona vain ja söin

Ihan hyvin olen elellyt ilman liikuntaa. Käyn toki kaksi kertaa päivässä tunnin kävelylenkillä koiran kanssa, mut se ei ole liikuntaa, vaan ulkoilua.



Mua haittaa liikuntahysteriassa se, että siinä on menneet puurot ja vellit sekaisin, ja unohdetaan et urheilu- ja liikuntabisneksessä on taustalla satoja yrityksiä ja isot rahat, eikä siinä pääpointti ole niinkään tavallisen ihmisen parempi fyysinen kunto.

Työ ja pienet lapset + miehen vuorotyö tekevät sen, että yhtään ylimääräistä aikaa tai energiaa ei ole. Hyvä kun jaksan laittaa lapsille ruuat ja pestä pyykit. Univelat painaa, kaikki kotihommat retuperällä, ei, en lähde lenkille. Raahaisin lapsia mukana ja pyörtyisin univajeeni vuoksi. Ehkä joskus sitten kun perusfysiikka edes pelaa.

En todellakaan jaksaisi työtä ja kodin pyörutystä ja lasten kanssa peuhaamista, jos en huolehtisi kunnostani. Voi mikä ajatuskin. Unettomuus on minullekin tuttu vaiva nuoruudesta, kun kävin aika usein juhlimassa enkä harrastanut liikuntaa.

Liikunta on todella tärkeä jaksamisen ja energian kannalta, siis ihan avainasia.

Töissä pitää olla klo 8, sitä ennen lapsi hoitoon. Töistä pääsen klo 16 ja lapsi hoidosta ja kaupan kautta kotiin. Kotona noin 17.30. Sitten ruokaa, siivousta, pyykinpesua ym. Sitten onkin lapsen nukkumaanmenorumba ja lapsi nukkumassa viimeistään klo 20. Sittenkö pitäisi lähteä liikkumaan/lenkille ja jättää alla kouluikäinen yksin?



Olen varmaan tosi tyhmä mutta en van saa tuonne aikatauluun mahtumaan liikuntaa. Lastenvahtimahdollisuutta ei ole.

osta kotiin säädettävät käsipainot ja jumppamatto, jumppadvd:t löytyvät kirjastosta jos et niitä halua omaksi ostaa. Tai youtubestakin löytyy erilaisia jumppia. Sitten vaan illalla kun lapsi nukkuu niin olkkariin jumppailemaan, ei tarvita lapsenvahtia eikä ole huono sää esteenä eikä tule kalliiksi. 40min - 1h mielellään 4 kertaa viikossa on hyvä, kolmekin kertaa riittää jos saat myös reilusti hyötyliikuntaa

Töissä pitää olla klo 8, sitä ennen lapsi hoitoon. Töistä pääsen klo 16 ja lapsi hoidosta ja kaupan kautta kotiin. Kotona noin 17.30. Sitten ruokaa, siivousta, pyykinpesua ym. Sitten onkin lapsen nukkumaanmenorumba ja lapsi nukkumassa viimeistään klo 20. Sittenkö pitäisi lähteä liikkumaan/lenkille ja jättää alla kouluikäinen yksin?

Olen varmaan tosi tyhmä mutta en van saa tuonne aikatauluun mahtumaan liikuntaa. Lastenvahtimahdollisuutta ei ole.

Joka päivä vetäisen tunnin reippaan vaunulenkin, se riittää mainiosti. On ihanaa katsella luontoa eri vuodenaikoina ja nauttia raikkaasta meri-ilmasta. Kunto on hyvä, verenpaine alhainen, bmi 21. Kun lapset kasvavat, aion ruveta taas harrastamaan vaellusta ja pidempiä lenkkejä.



Joogaa voisin alkaa kyllä myös harrastamaan tai esim. Tai chi:tä tai jotain rauhallista. Tanssikin kyllä kiinnostaisi... Mutta ei missään nimessä mikään hiki päässä rehkiminen, ei sovi minulle. Haluan, että on "kivaa" liikkuessa.

Terveisin rv 33 joka unelmoi jaksavansa reissun lähikauppaan....

Täällä rv 35 joka menossa jumppaan!

vastata tähän pönttöön ketjuun, mutta tuo jumppaava rv 35;n kommentti oli kyllä niin idioottimainen, että on pakko! Ei ole sitten tullut mieleen, että voi olla sellainenkin raskaus että liikunta on kielletty!? Tai sellainen että ei vaikka pahoinvoinnin ja kipujen takia pysty liikkumaan?? Olin minäkin tosi tietävänä ensimmäisessä raskaudessa, painoa tuli vain kymmenen kiloa ja jaksoin liikkua koko ajan. Toisella kerralla makasin neljä kuukautta sängyssä pahoinvoinnin takia ja sen jälkeen oli jatkuvat supistelut ja liitoskivut ym. synnytykseen asti, että hyvä että jaksoin bussiin kävellä että pääsin töihin. Sairauslomalle jouduin jäämään aikaisessa vaiheessa ja painoa tuli ihan törkeästi. Ei se herkkua ollut! Ikään kuin kyse olisi vaan tahdonvoimasta tai siitä huvittaako :O

kuin liikuntaan. Jos syö terveellisesti ja liikkuu arjessa kohtuullisesti, yleensä pysyy pitkään terveenä ilman varsinaista hikiliikuntaakin.

joo, o´dottakaas sohvaperunat kun ikää alkaa tulla.. niin sitten teistä näkee ensi vilkaisulla että liikuntaa ei ole tullut harrastettua, verenpaine alkaa nousta, samoin verensokeri heittelee, niskat kramppaa jne. vikoja ja vaivoja on vaikka muille jakaa, ja kun sitten lääkärin viimmeisestä kehoituksesta raahaannutte liikunnan pariin, niin saatte todella rehkiä että kunnon saa nousemaan ja sitten vuosien liikumattomuus näkyy ja kauas.

Tämän ketjun perusteella liikuntaan hurahtaneet muistuttavat fanaattisia uskoon tulleita. Toisenlaista ajattelu- ja elämäntapaa on vaikea ymmärtää ja hyväksyä, toisinajattelijat on tuomittava tai yritettävä väkisin käännyttää. Ainakin tuodaan esiin millainen tuho meitä pian odottaa jos emme nyt muutu. Ap kysyy miten joku voi elää ilman liikuntaa? Toivottavasti et kuitenkaan ole lahtaamassa meitä, jotka ihan tyytyväisinä näin elämme.

ihan helposti meni, vaikka ennen sitä olin käynyt tanssitunneilla 3-4 viikossa ja pyöräillyt ja käynyt hikilenkeillä pari kertaa viikossa pitääkseni kunnon yllä.



Nyt olen puoli vuotta jumpannut joka päivä puolituntia ja käynyt lenkillä pari kertaa viikossa laihtuakseni. En edelleenkään pidä siitä, ei tule euforista oloa ja voisin hyvin olla ilmankin, mutta rkastan vaatteita ja haluan olla laiha.

takia (ainakin luulen, että johtuu masennuksesta) liikunnasta ei tule enää sitä hyvää oloa mitä ennen, joten on paljon vaikeampi motivoitua urheilemaan, kun se ei tunnu miltään. Tietysti siitä olisi silti hyötyä, mutta saisi siitä jotain iloakin olla.

näytän huomattavasti ikäistäni nuoremmalta:) Ei siis ylipainoa, ei ryppyjä, hyvät hiukset, sopusuhtainen kroppa jne. Verenpaine aina liian alhainen, verensokeri samoin, niskat kramppaa töiden takia eikä varmasti helpota liikunnalla. Uiminen olis kivaa mutta pahentaa niskakipuja. Saat vilkaista ainakin pari kertaa ennenkuin minusta arvaat liikkkumattomuuden:d 11

et voi luulla että olet yhtä hyvässä kunnossa kuin toinen 49-vuotias joka harrastaa liikuntaa säännöllisesti, on kenties harrastanut koko ikänsä liikuntaa?

Voi olla että NÄYTÄT nuoremmalta, mutta totuus on että sinun fyysinen kuntosi alkaa rappeutumaan ja ilman liikuntaa, olet muutaman vuoden päästä jo aika romuna. Liikunta pitää myös ihon hyvänä ja verisuonet kunnossa, auttaa vaihdevuosi vaivoihin ym.

Niskavaivoihinkin liikunta auttaa. Ei muuta kuin niska-selkä jumppaan vaan!

mnta vuotta ilman liikuntaa mutta kroppa oli kyllä sen näköinen. Nykyään treenaan säännöllisesti ja kunto on hyvä ja yleinen vireystila mkysö. Olenkin monesti herkutellut ajatuksella että kouluttautuisin personal tarineriksi ja saisin opastettua sohvaperunoita liikkumaan ja nauttimaan siitä. Tykkäisin varmaan hommasta ja olisi kiva saada ihmisille kerrottua, ettei se hyvä kunto ja keveämpi kroppa vaadi nälkäkuureja tai epämukavaa liikuntaa, vaan siitäkin voi nauttia.

ihan tarpeeksi, en vapaa ajalla enää lähde rehkimään, lojun mieluummin sohvalla.

vielä opiskeluiässä. Siis hei haloo, mäen IKINÄ voi olla ilman punttisalia ja lenkkeilyä, kuolen muuten.



Sitten tulivat kiireiset työt, avioliitto, nopeassa tahdissa kolme lasta ja muutaman vuoden sarja vastoinkäymisiä toinen toisensa perään ja päällekkäin, keskenmenosta kahden hometalon loukusta lähipiirin sairauksiin ja kuolemiin. Punttisali jäi. Pysyin juuri ja juuri järjissäni. Ulkoilutan koiria ja ehkä joskus vielä sinne punttisalillekin palaan.



Ehdottomille "ettex te tajua haloo-tyypeille terveisiä, että elämä ei aina mene niin kuin luulisi.

hyötyliikuntaa mutta sitä nämä fanaatikot eivät tunnu arvostavan. Kun kantaa esim 1800 n 18kg harkkoa 25m ylämäkeen saa varmasti tarpeeksi liikuntaa! Tuota ei tietenkään jatku ikuisesti, yhden talon rakentamiseen menee vuosi (2 siis rakennettu) mutta sillä selviää taas vähän aikaa. Mä saan ahdistuskohtauksen jumppasaleissa sisällä!



Ihoni on todella hyvä, väri heleä ja kosmetologikin sanoi että nahkassa on reilusti kollagenia luonnostaan kun on niin upeassa kunnossa (siis tää oli mun 2 kerta kosmetologilla koko elämässä). Vaihdevuodet on alkaneet mutta oireita ei ole joten sekään ei "pakota" liikkumaan. Toki kuntoni on huonompi kuin sellaisen joka jumppaa monta kertaa viikossa mutta joku täällä ihmettelikin että miksi ne liikunnasta "nauttivat" on sitten niin pirun kireitä? Mä olen mielummin keskivertokuntoinen, lupsakka ja onnellinen ihan tällaisenaan.



11 ja ??

ja pinnan kiristys