Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Meillä kotona äiti aina mollas isää.
12.10.2009 |
Haukkui ja arvosteli törkeästi, päivästä toiseen. Oli varmaan syytäkin, mutta lisäksi isä on vähän sellainen tohvelisankari, että kuunteli nöyränä äidin haukkumiset. Se oli kamalaa lapsille.
Mutta asiaan: nyt huomaan, että teen samaa omalle miehelleni. Arvostelu tulee kuin pakonomaisena impulssina selkärangasta, ja uskokaa mua kun sanon, että yritän päivittäin kaikkeni etten tekisi sitä. Lähden pois paikalta, hoen mantroja mielessäni, yritän purkaa paineita päiväkirjaan tai ystäville.. mutta mun sisällä asuu tosi tiukassa "kriittinen puoliso" jolla muka on oikeus arvostella toista lähes asiasta kun asiasta. Pahinta on se, että tietenkin aina välillä on syytäkin arvostella toista ja silloin mun on mahdotonta pitää suutani kiinni.
Miten auttaisitte minua purkamaan tämän tuhoisan ja inhottavan parisuhdemallin?
Kommentit (4)
Mun äiti on aina vähän mollannut, arvostellut ja haukkunut isää. Määräillyt jne ja isä on vain mukautunut, mokomakin! Onneksi mun mieheni ei ole yhtä mukautuvainen vaan pistää vastaan!!! Se on ollut mulle parasta lääkettä.
Kyllä mä toivon että isä olisi pistänyt vastaan äidillee. Olisi tehnyt hyvää äidille jos isä olisi joskus oikein lyönyt nyrkin pöytään ja sanonut vaikka "että nyt s****na riittää!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yöl, onneksi lapseni saavat erilaisen miehenmallin. Itse en anna yhdenkään miehen kävellä ylitseni, isäni teki sitä lapsuudessani äidilleni niin paljon että oksettaa.
Mieheni on mahtava ihminen, onneksi hänen kanssaan voi keskustella asioista ja hän arvostaa naisia. Mieheni isä on saman lainen, joten sieltä mallin saanut.
paitsi meillä se oli isä, joka valitti joka asiasta. Itse olen miettinyt terapiaa..mutta se on jäänyt vain mietteihin.
Alue: Aihe vapaa
ja pyytämään anteeksi mieheltä ja kertomaan, mistä tuo johtuu.