Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitä neuvoja olisit halunnut synnytyksestä

Vierailija
11.10.2009 |

tai mitä olisit halunnut tietää ennen muttet tiennyt?

Täällä kyelee nuori ensisynnyttäjä:)

Tai sairaala-ajasta?

Kommentit (30)

Vierailija
1/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

tyhmänä luulin, että apua kyllä riittää. Puol päivää sai itkee

Vierailija
2/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta ainakin minulla ekan synnytyksen ongelmakohta oli kyvyttömyys rentoutua. Olin koko synnytyksen ajan melkein paniikissa kivusta, mikä vain lisäsi kipua ja kurjaa oloa.



Toiseen synnytykseen pystyin sitten valmistautumaan eri lailla. Rentoutumisella oli iso merkitys. Pystyin hallitsemaan aika hyvin kipua hengityksen ja rauhallisena pysymisen ansiosta. Tämä synnytys olikin paljon helpompi kuin ensimmäinen. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ap

Vierailija
4/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mua jotenkin hirvittää sen repeäminen:( vaikkei se varmasti ole pahin, mutta kuitenkin.... Saako sitä pyytää että leikataan?



ap

Vierailija
5/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos näyttää että kiristää liikaa.

Vierailija
6/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tai siis ei se itse leikkaaminen satu, mutta paraneminen voi olla hidasta. Minä en pystynyt ollenkaan istumaan 2 viikkoon, kun haava oli niin kipeä.



Luonnollinen repeäminen on joskus parempi vaihtoehto.



3

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

että ekaa pykätessäni joku olisi voinut sanoa että älä jää makaamaan vaan liiku, liiku, liiku, pyörittele lantiota jne. Tai saattoihan joku sanoakin mutta en vaan tajunnu kun vaan panikoin kivusta kyljelläni.

Vierailija
8/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo tiedän että täällä on se V****u keskustelu asiasta, mutta haluaisin asiallisemman vastauksen:D Ja jos repeää, voiko olla vaarallista ja tuleeko pahempaa jälkeä kuin leikkaamisesta? Ja ihan mielenkiinnosta kyselen, ei se alakerta muutenkaan mikään kaunein paikka ole;D Mites sitten imetys? Ohjataanko siinä jotenkin, ja voiko/pitääkö siihen mitenkään valmistautua?



hmm.. ja mullahan näitä kysymyksiä olisi vaikka miljoona.. mutten usko että kukaan jaksaa vastata kaikkiin:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ottaa paras ystävä itseni ja mieheni:D tueksi synnytysaliin? Pelkään jääväni yksin jos mies pyörtyy, ja tämä ei ole vitsi, vaan on sitä herkempää sorttia. Saanko edes ottaa kahta henkilöä? Ja jotenkin mietin kanssa sitä, että voiko se alkaa nolottamaan siellä, kun aika "intiimejä" juttuja kuitenkin on, vai voiko sitä edes ajatella siinä tilassa? Eniten kuitenkin se yksin jääminen pelotta:/



ap

Vierailija
10/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että vaikka supistuksia tulee 5 min. välein niin sekään ei välttämättä vielä tarkoita sitä, että vauva syntyy tunnin kuluttua. Että synnytys voi olla hyvinkin piiiiiiiiiiiiiitkä.

En halua peloitella mutta tämän neuvon olisin halunut itse kuulla. Joillakin tietysti käy päinvastoin. Että lapsi syntyy jo matkalla sairaalaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että vaikka supistuksia tulee 5 min. välein niin sekään ei välttämättä vielä tarkoita sitä, että vauva syntyy tunnin kuluttua. Että synnytys voi olla hyvinkin piiiiiiiiiiiiiitkä.

Supistuksia tuli vain 10 minuutin välein ja kätilö kielsi tulemasta sairaalaan. Menin kuitenkin ja 2 tunnin kuluttua tyttö oli maailmassa.

Vierailija
12/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse muistan, että päällimmäisenä ajatuksenani oli vain, että tehkää miulle mitä vain, vaikka tappakaa mutta mä haluan tän lapsen täältä ulos saamari soikoon. Ja sattui p****leesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

perhevalmennus voisi olla hyvä paikka kysellä näitä asioita :) Siellä kaikki on yhtä uunona ja samat jutut pyörii mielessä.



Väliliha leikataan yleensä, jos on vaara revetä pahasti. Näin repeämä on hallitumpi, luonnostaan jos repeää voi pahimmillaan revetä peräsuoleen asti (toki harvinaista, älä panikoidu). Paranee ihan hyvin, tikit sulavat itsestään. Pari viikkoa alakerta hellänä ja kaipaa suihkuttelua usein. Itse suihkautin myös Lipolan Intime öljysuihketta, kun paranemisvaiheessa vähän kiristi.



Imetykseen ohjataan aika sairaalakohtaisesti, toisissa enemmän, toisissa vähemmän. Yleisesti ottaen neuvovat imetystä kädestä (tai siis nännistä) pitäen. Älä pahast äläkä säikähdä, kun synnytyksen jälkeen arkoja tissejäsi puristellaan. ei siihen oikeastaan voi valmistautua. Varaudu kuitenkin, että aluksi se sattuu. Maidon nousu pistelee ja juilii ja rinnan päät voi mennä rikki. Ne ikävyydet menee ohi pian!!!! Rinnat tottuvat TOSI nopeasti eli jatka vain sinnikkäästi. Ja maitohan yleensä nosee kunnolla vasta 3. päivänä synnytyksestä. Eli älä pety jos synnytyssalissa ei vielä maitoa suihkua.



Synnytyksen aikana kätilö kselee toiveita mm kivunlievityksestä ja voi silloin mainita ja kysyä tuosta väliliha asiasta!



Kuuntele kehoasi, se on paras neuvojasi synnytyssalissa. Ja sitten kätilöt :)

Vierailija
14/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

auttoi, ei tullut repeämiä muuta kuin pari pintanaarmua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä kun sanoit tuon "nääneistä pitäen":D Olisin voinut vähän olla ihmeissäni kun joku tulee yllättäen puristelemaan;D hehe



ap



Vierailija
16/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

näin jälkeen päin olen miettinyt, että olikohan kuitenkaan hyvä idea ottaa sitä miestä sinne mukaan. Mutta toisaalta ne hetket sen synnytyksen jälkeen, ensimmäiset minuutit vauvan kanssa ovat niin maagisia, että siltä kannalta on ihan hyväkin et mies on siellä. Jäähän siitä miehellekin aika vahvat muistot sitten.

En nimittäin ole nähnyt mieheni koskaan itkevän. Eikä ole muutenkaan helposti liikuttuvaa sorttia mutta aina jos muistelemme lapsen syntymää niin hänen silmänsä kostuvat hiukan ;)

Vierailija
17/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

voiko saliin ottaa kaksi tukihenkilöä, toinen voinee kyllä ainakin odottaa ulkopuolella. Mutta operaatio salin puolellakin saattaa siis olla tuntien mittainen.



Enkä usko, että ukkosi pyörtyy... hän ei yksinkertaisesti uskalla :) Tilanne on niin ainutkertainen ja upea hänellekin.



Ei siellä salissa nolostella, sä et pysty tekemään mitään sellaista, mitä ne kätilöt ei olis jo nähneet!!! Kakat pöydällä on ihan arkipäivää, huutaminen, itkeminen, rukoileminen, laulaminen, panikoiminen jne kuuluu synnytyssaliin.

Vierailija
18/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaan hoe niin rauhallisesti kuin pystyt matalaa vokaalia, aaaaa... on todettukin hyväksi keinoksi. Saa olla kovempikin ääni, kunhan et huuda ja kiroile, se ei auta kipuun.

Vierailija
19/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja epiduraalin jälkeen sitä oksto??? tai se tippa mikä pitää supistukset!! ettei synnytys veny turhaan 6h!! niin kuin minulla ja epiduraali ei enään auttanutnut!! ja sattu ihan v*sti, mut nyt jo toinen tulos...alla 2v erolla..

Vierailija
20/30 |
11.10.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

voiko saliin ottaa kaksi tukihenkilöä, toinen voinee kyllä ainakin odottaa ulkopuolella. Mutta operaatio salin puolellakin saattaa siis olla tuntien mittainen.

Enkä usko, että ukkosi pyörtyy... hän ei yksinkertaisesti uskalla :) Tilanne on niin ainutkertainen ja upea hänellekin.

Ei siellä salissa nolostella, sä et pysty tekemään mitään sellaista, mitä ne kätilöt ei olis jo nähneet!!! Kakat pöydällä on ihan arkipäivää, huutaminen, itkeminen, rukoileminen, laulaminen, panikoiminen jne kuuluu synnytyssaliin.


Minä nimittäin oksensin. Ajattelin silloin, että aika noloa mutta kätilö näytti olevan aika tottunut jo kaikenlaiseen.

Ai NIIN!

Sen mä olisin halunut tietää etukäteen, et jos ottaa epiduraalin niin silloin joutuu myös katetriin. Koska ei enää tunne sitä, kun pissarakko täyttyy!

Muistan jossakin vaiheessa kätilön patistaneen minua pissalle ja sanoneen, että täytyy varoa ettei se pissarakko räjähdä. Siis arvatkaa olinko sitten paniikissa koko ajan, et mitä jos se räjähtää! :(

Ja sen jälkeen jossakin vaiheessa laitettiin se katetri. Eipä siinä mitään, mut aika ilkeä tunne sitten kun se katetri otetaan pois ja pitää ikäänkuin opetella uudestaan pissaamaan...