Tunnetko ketään persoonallisuushäiriöistä?Miten häiriö ilmenee?

Tottakai hammaslääkäri katsoo näin. Televisiotakin katsellessa kaikkien suuta aukovien hampaat pitää analysoida t. Hammaslääkäri

Itse olen elokuussa menossa oikeuteen lapsen tapaamisoikeuksia selvittelemään, sillä narskulle ei riitä mikään. Ole narskun kanssa tiukka, älä jousta. Kirjaa kaikki sanomiset, tapaamiset ym. ylös. Lue Markku Salon kirja "varo narsistia". Ole tapaamisissa tiukka ja ehdota minimiä. Narsku tulee vaatimaan maksimia ja sossut ehdottavat poikkeuksetta kompromissia. Jos olet jo valmiiksi ollut reilu, tulee lopputulos olemaan narskulle enemmän kuin hyvä. Sinua ei todennäköisesti tulla uskomaan. Ei sossussa, perheneuvolassa tai missään muuallakaan. Valitettavasti narsismi on nykyään niin muotikäsite, että ajattelevat sinun vain temmanneen termin jostain eronneen naisen raivolla. Älä koskaa usko yhtäkään narsistin väitettä, ota aina selvää asioista muualta. Varaudu kaikkeen. Pidä läheisesi lähelläsi ja kerro heille kaikki, jos et tähän mennessä ole vielä puhunut. Tulet tarvitsemaan liittolaisia. Millaisissa väleissä olet miehesi ystävien ja vanhempien kanssa? Varaudu siihen, että miehelläsi on uusi nainen melkein heti. Varaudu siihen, että stalkkaa ja seuraa menemisiäsi. Myös lasten menemisiä. Kun eron yhteydessä hankit sairaslomaa, yritä saada se jostain muusta syystä. Itse varasin selkäkivun takia lääkärin ja kerroin, etten voi ottaa saikkua hermoromahduksen vuoksi, sillä se näyttäisi pahalta. Käytä yksityistä lääkäriasemaa, jota et normaalisti käyttäisi. Mitä pienempiä lapset ovat, sitä parempi on erota ja varmemmin saat huoltajuuden.Lähde heti.



Itse pakkasin muutaman kuukauden tavaraa salaa vanhempieni tykö, esim. astioita ja lakanoita, jotka olivat minun, mutta joista olisi noussut haloo. Otin takaisin kaappeihin varastoon laittamiani epäkurantteja astioita jne. Ostin ruokakaupassa käydessäni Yhteisillä rahoilla (sillä kaikki rahamme(myös minun)olivat hänen rahojaan ja vahti niiden käyttöä, jätti minut rahallisesti täysin tyhjänpäälle)valmiiksi ylimääräisiä talouspapereita, mausteita, kuivatavaraa,pesuaineita jne. Vein vanhemmilleni tavaraa piiloon. Otin puutarhasta niitä taimia, mitä mukaani halusin(mm. lahjaksi saamiani)ja vein ne tosiaan sinne vanhemmilleni. Käy läpi kaikki tavarat ja jaa sellaiset mitä voit (esim. varastossa olevat). Jaa tärkeät paperit, vaihda salasanasi, ota kopiot kaikista papereista, joita saatat tarvita. Pelasta valokuvat. Ota talteen hänen palkkakuittinsa, asianajajasi tarvitsee sitä. Hanki asunto, älä kerro sitä hänelle. Muuttopäivänä hanki paikalle mahdollisimman paljon porukkaa. Äläkä tosiaan kerro koska muutat. Jos tarvitsee kertoa, kerro väärä muuttopäivä.

Olet varmaankin valmistautunut tosi pitkän, kun puutarhan taimet ja kaikki huomioitu.

,mutta tiedän, että hän on kasvanut täysin rakkaudettomassa perheessä, vanhemmat uusperheellisiä alkoholisteja molemmat, asuivat milloin missäkin vuokramökissä tai -asunnossa.



Rakastuin mieheeni siltikin, koska oli niin komea ja osasi kylläkin välittää tosi paljon. Keskittyi kovastikin perheeseen ja oli lastenkin tukena. Synnytyksiin ei tullut mukaan, mutta muuten.

Hän ei vain osaa puhua tunteistaan ollenkaan, mutta on silti hyvä ihminen. Tekee kaikkensa eteemme, mutta jotakin puuttuu? Miten voisin auttaa? Osaa kaikkea muuta, paitsi arkielämää. Ei ole kuitenkaan motoriikkaongelmia esim. ollenkaan, kun olen miettinyt esim. aspergeriä. Mitähän se voisi olla? Ei osaa siis kertoa tunteistaan tai keskustella, mutta ilmiselvästi välittää ja paljon ja on raksa-alalla erittäin arvostettu ja pätevä remonttireiska.

opin seuraavat ihmeelliset asiat maailmasta ja itsestäni: - ensinnäkin sen, että en voi tietää mitä muut ihmiset ajattelevat. Olin kotona oppinut niin perustellisesti tarkkailemaan koko ajan vanhempieni mielialoja, että se oli minulle 24/7 -moodi suhteessa kaikkiin maailman ihmisiin. Tätäkin on vaikea selittää, mutta elin maailmassa jossa ajatukset olivat ikäänkuin yhteisiä. En ollut psykoottinen ja kuvitellut että kukaan syöttäisi päähäni mitään ajatuksia tms. Mutta ajatukseni askartelivat koko ajan siinä mitä muut ihmiset ajattelivat, ja kuvittelin että omat käsitykseni muiden ajatuksista ovat automaattisesti totta, muu ei tullut mieleenikään. - tajusin että pelkäsin koko ajan aivan hemmetisti. Kun lakkasin ensin pelkäämästä ahdistuksen tunnetta, rupesin näkemään nyansseja ja käsitin minkälaisessa pelossa koko ajan elin. Se oli sellaista kauhua koko maailmaa kohtaan, enkä tavallaan päästänyt sitä tietoisuuteni. En antanut itseni tietää, vaikka jollain tasolla lyllä tiesinkin. Silti jos joku olisi kysynyt minulta oletko peloissasi, olisin hymyillyt hämmentyneenä ja sanonut en ja uskonut sen itsekin. - tajusin myös olevani täynnä vuosikausia padottua vihaa. Kun päästin sen tulemaan, sitä tuli ja tuli ja tuli. - opin, mitä tarkoittaa se että asioita tehdään siksi että halutaan nähdä lopputulos. Tämä on ollut ehkä riemukkain opetus. Tässäkään asiassa en tiennyt miten omituinen ajatusmaailmani oli. Tein KAIKKI asiat siksi että kuvittelin mieheni, vanhempieni, anoppini, naapurini, kassantädin jne. jne. niin toivovan. Minulla ei ollut päässäni konseptia minkäänlaisesta muusta olemisen tavasta. Nyt yhä enemmän tiskaan siksi että haluan syödä puhtaalta lautaselta. En siksi että anoppi toivoisi että tiskaan. Näin karrikoituna esimerkkinä.

En tiedä, millainen persoonallisuushäiriö lasteni isällä voisi olla,mutta tiedän, että hän on kasvanut täysin rakkaudettomassa perheessä, vanhemmat uusperheellisiä alkoholisteja molemmat, asuivat milloin missäkin vuokramökissä tai -asunnossa.

Rakastuin mieheeni siltikin, koska oli niin komea ja osasi kylläkin välittää tosi paljon. Keskittyi kovastikin perheeseen ja oli lastenkin tukena. Synnytyksiin ei tullut mukaan, mutta muuten.

Hän ei vain osaa puhua tunteistaan ollenkaan, mutta on silti hyvä ihminen. Tekee kaikkensa eteemme, mutta jotakin puuttuu? Miten voisin auttaa? Osaa kaikkea muuta, paitsi arkielämää. Ei ole kuitenkaan motoriikkaongelmia esim. ollenkaan, kun olen miettinyt esim. aspergeriä. Mitähän se voisi olla? Ei osaa siis kertoa tunteistaan tai keskustella, mutta ilmiselvästi välittää ja paljon ja on raksa-alalla erittäin arvostettu ja pätevä remonttireiska.

persoonallisuushäiriöt samaan kastiin! Kaikissa on omat piirteensä ja samaan ei voi niputtaa.



DSM-IV listaa kymmenen persoonallisuushäiriötä, jotka jaetaan kolmeen ryhmään:[4]



Ryhmä A (oudon tai epätavallisen käyttäytymisen häiriöitä)



Epäluuloinen (paranoidinen) persoonallisuus

Eristäytyvä (skitsoidinen) persoonallisuus

Psykoosipiirteinen persoonallisuus



Ryhmä B (käytöksen dramaattisuutta, emotionaalista tai epävakautta)



Epäsosiaalinen persoonallisuus

Epävakaa persoonallisuus

Huomiohakuinen persoonallisuus

Narsistinen persoonallisuus



Ryhmä C (ahdistuneisuuden ja pelokkuuden oireita)



Estynyt persoonallisuus

Riippuvainen persoonallisuus

Pakko-oireinen persoonallisuushäiriö (vaativa persoonallisuushäiriö)

Jokaista heitä yhdistää se, että tilanteessa, jossa "normaali" tai normaalimpi olisi yhteistyökykyinen ja hakisi kompromissia - he heittäytyvät yhtä joustaviksi kuin ratakisko ja hakkaavat päätään seinään.



Ja kun yrität varovasti asiasta huomauttaa, saat heidät silmillesi. Heissä ei ole vikaa.



Yksi heistä sanoi kerran, että hänen mielessään hänessä itsessään ei ole kerrassaan mitään vikaa. Mutta hänen mielestään KAIKKI muut ihmiset ovat tyhmiä (paitsi hänen aviomiehensä ja pari ystävää). Jos vain muu maailma suvaitsisi muuttua, hänelläkin olisi helpompaa.

perfektionisti, vaadin itseltäni liikaa, kunnes romahdan.

Enkä todellakaan riivaa ketään.

On muuten tosiaan totta, että täällä persoonallisuushäiriöiset ovat demonisia riivaajia, kun oikeassa elämässä ylivoimainen enemmistö on suorittajia, itseltään vaatijoita ja lopulta romahtavia ylikilttejä.

pershäröistä voi tuntea, voin kertoa, että näistä yksi on äiti-tytär-pari...

Ja tunnen entisten koulujen ja harrastusten plus työpaikkojen kautta satoja ihmisiä, en tietenkään hyvin. Mutta olen "narskumagneetti", narsistiset (huom! ei kaikki pershäiriöisiksi asti) ihmiset kiinnittää muhun huomiota - joko hyvällä tai pahalla. Isäni on mt-häiriöinen ja meillä sisaruksilla on kaikilla ongelmaa, toisaalta vedotaan tasapainottomampiin ihmisiin.

Jokaista heitä yhdistää se, että tilanteessa, jossa "normaali" tai normaalimpi olisi yhteistyökykyinen ja hakisi kompromissia - he heittäytyvät yhtä joustaviksi kuin ratakisko ja hakkaavat päätään seinään.

Ja kun yrität varovasti asiasta huomauttaa, saat heidät silmillesi. Heissä ei ole vikaa.

Yksi heistä sanoi kerran, että hänen mielessään hänessä itsessään ei ole kerrassaan mitään vikaa. Mutta hänen mielestään KAIKKI muut ihmiset ovat tyhmiä (paitsi hänen aviomiehensä ja pari ystävää). Jos vain muu maailma suvaitsisi muuttua, hänelläkin olisi helpompaa.

Huh huh, siinäpä asiallinen psykiatri...

yksi riitantuu kaikkien kanssa ja näkee aina vikaa muissa

toisella myös ongelmia ihmissuhteissa. työssäkäynti hankalaa.

todettu tunne-elämältään epävakaa, rajatila.



Koko elämäni ahdistusta, masennusta, tyhjyyttä, kuoleman toiveita jo lapsena. Minäkuva sirpaleinen, aina huonompi kuin muut. En kestä paineita. Olen opiskellut paljon, silti työtön.



Hain nuoresta asti apua, en saanut. Äidiksi tultua oireet pahenivat. Sitten kun olet täysin pohjalla ja sulla lapsia, saatat ehkä saada apua! Muuten olet yksin, paitsi jos rahaa löytyy.



Nauru, viha ja masennus vuorottelevat koko ajan. Itsemurhayrityksiä, viiltelyä ja päihdeongelmaa ollut.



Koko elämäni ollut melko surullinen ja vastoinkäymisten täyttämä.



Useita eri lääkekokeiluja. Mielenterveystoimiston naispsykiatri sanoi, ettei minua voi auttaa! Sairaalassaoloaika oli parasta aikaa, mutta en voi enää mennä, koska lapset reagoivat vahvasti. Pieni kaupunki ja leimaantuminen pelottaa. Nyt jo minusta juorutaan.



Kiihkeät ihmissuhteet: vähättely ja ihannointi vuorottelevat. Riitaisuus.



Ja vielä vain pitäisi jaksaa täällä elää!