Synnärin huonekaveri + miehensä, todella imelää...
Synnytin tässä pari kuukautta sitten vauvan, kolmannen lapsemme. Synnytyksen jälkeen minut pistettiin huoneeseen, jossa eräs esikoisen synnyttänyt äiti pussaili miestään. Siis suudelma oli menossa kun minut sinne kärrättiin. Sama meno jatkui koko sen ajan kun siellä olin. Tuo mies ei poistunut vaimonsa ja tyttärensä rinnalta kuin iltamyöhään ja silloinkin vasta kun hoitajat olivat pari kertaa sanoneet että pitäisi lähteä...
Tuo mies lauloi monta kertaa vaimolleen ja vastasyntyneelle tyttärelleen, ei niin nuotilleen ja itseäni ärsytti kovasti. Olisin halunnut levätä rauhassa ja heidän laulantahetket ja rakkaudentunnustukset estivät tämän. Mies vähän väliä jankutti vaimolleen että "olet niin kaunis, olet kauneimmillasi nyt, juuri synnyttäneenä" "tyttäremme on täydellinen, hän on meidän rakkautemme hedelmämme". Juuri tuollaisin sanoin. Mies toi vaimolleen lahjoja ja asetteli tyynyä tämän selän taakse hyvin.
Tämä huonekaveri sitten pomppi minullekin näyttämässä upeita korujaan joita miehensä toi jne. Mies toi myös uusia kukkia jatkuvasti. Siis todellakin meni överiksi. Mutta tämä huonekaveri vaan hymyili ja pussaili miestään. Heillä vauva oli siinä vähän kuin sivuroolissa.
Itse yritin keskittyä lepäämään ja hoitamaan pikkuistani, mutta tuntui kuin olisin ollut kuokkavieraana jossain hääsviitissä tms. Todella kiusallista.
Kommentit (57)
näitähän maailmaan mahtuu! Mulla oli viimeksi huonekaverina nainen,joka ei koskaan sulkenut verhojaan.Siellä se istui päivät yläosattomissa ja rasvasi rintojaan!Lisäksi soitti erittäin äänekkäitä puheluita,joissa kertoi yksityiskohtaisesti synnytyksestään..siis uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.
tämäkin viesti oli juuri sellainen johon pyritään mm lasten nimenhaukkumisviesteillä... että moneen osuus ja uppoaa ja tulee kränää ja paha mieli mahdollsiimman usealle...
siis provo minusta selkeesti. koska kuka oikeasti valittaa jos naapurikaverin mies hellii ja välittää vaimostaan, joka on juuri synnyttänyt. monia pahempia huonekavereita olen kuullut olevan joten jos ei pahempaa valitettavaa keksi, niin valitetaan sitten sellaisestahuomekamusta, joka on onnellinen miehensä kanssa vauvastaan.
ja vielä huomaa että se aloittaja on useamman kerran vastannut itselleen ja ällötellyt tuota miestä ja tapahtumaa, vaikka tosiasiassa ei siinä mitään ällöä ole. ehkä hieman outoa että se nainen esittelee sit niitä lahjoja huonekaverille mut muuten okei..
ja viel toisesta viestistä: jos joku on peiton alla, niin tuskin se on seksin takia siel, vaan ehkä läheisyyden yms. meilläkin mies pötkötti mun vieres, ku oli hänkin väsynyt, mutta halusi olla perheensä kanssa.
Onko semmosta? Eikö sulle kerrota että olet rakas?
Olisit pyytänyt voisiko möyhiä sunkin tyynyä!
Nipo
Mutta toisaalta itse en ole saanut mieheltä edes kukkia saati muita lahjoja tai huomionosoituksia vauvojen syntymän jälkeen. Jotain siltä väliltä olis kiva varsinkin ekoina päivinä kun mieli on herkkänä muutenkin ja synnytyskivut hyvin mielessä. Olis kiva kun joku paijais ja kehuis miten hienosti kestin ja miten kaunis vauva meillä on.
En pidä imelyydestä, enkä tykkäisi tuollaisesta, mitä ap kuvasi.
Mulle oli riittävästi kukat, miehen osallistuminen ja käynnit sairaalassa. Kävi ruokakärristä ruokatarjottimen, koska olin niin kipeä.
Ei se automaattisesti ole kateutta. Kaikkia ei vaan miellytä.
Kaikkia ei vaan miellytä.
Jätkämäisiä naisia ei miellytä. Ne haluaisi mieluummin lähteä synnäriltä suoraan vetään sidukkaa kuin että mies hellii.
Rouva synnytti pojan ja aamulla huoneeseen lappoi noin 20 nigerialaista seurakuntalaista, jotka aloittivat moniäänisen gospellaulun. Oli itseasiassa tosi hienoa, upeasti lauloivat. : D
Eräällä ystävälläni oli ollut huonetoverina nainen, joka oli tuuletellut epparihaavaansa varsin avoimesti.
Rouva synnytti pojan ja aamulla huoneeseen lappoi noin 20 nigerialaista seurakuntalaista, jotka aloittivat moniäänisen gospellaulun. Oli itseasiassa tosi hienoa, upeasti lauloivat. : D
Sulle olis varmaan mahdotonta löytää edes siedettävää huonetoveria ja arvatenkin olet autuaan tajuamaton omista ällttävistä tavoistasi, mitä harjoitit muiden riemuksi yhteishuoneesa. Olethan täydellinen.
Ekalla kerralla oli huonekavereina 15 vuotias teiniäiti ja reilusti yli nelikymppinen ensisynnyttäjä.
Teiniäiti leperteli lapselle kuin nukelle ja piirteli alusastioihin sydämen kuvia tyyliin Äiti-sydän-Veeti.
Tytön vanhemmat kävivät päivittäin ja oli selvää että heille lapsen hoitaminen painottuisi kun tyttökin ilmoitti heti että vauva ei kyllä nuku hänen huoneessaan jos se huutaa kauheesti.Vanhempi ensisynnyttäjä oli painanut paniikkinappia ja raskauden selvittyä ja oli ihan ylikierroksilla jatkuvasti. Vauva vähän itki niin hän juoksi paniikissa hakemaan hoitajia. Yltiöpäinen hyssytys ja vatkaus alkoi heti kun lapsi inahtikin.
Toisella kerralla oli huonekaverina muidu joka oli tullut lepolomalle synnärille. Siellä se makasi kuin ellun kana lakkaamassa varpaankynsiään ja ilmoitti ettei hänellä kyllä ollut mikään kiire kotiutua. Itse olin ihan täpinöissä ja toivoin nopeaa kotiuttamista. Tämä emäntä eleli kuin hotellissa. Jos lapsen isä tuli käymään hätisti hän miehen heti tiehensä. Mitä siihen tulee häiritsemään. Jokatapauksessa hän oli se av;n kuuluisa täydellinen äiti joka arvosteli muut maan rakoon ja itse teki niin ja näin aina oikein. Erityisesti näytti kismittävän kun minä pidin omat verhoni kiinni että saisin olla hänen jatkuvalta neuvomiselta rauhassa.
Toinen bööna oli varsinainen virtahepo. Kuorsasi meinaan kuin moottorisaha. Nukkui lähes vuorokaudet läpeensä ja hoitajat saivat olla herättelemässä että edes ruokki lapsensa. Ei meinaan itse herännyt itkuun. Muidu myös söi huonessa kuin sika kaukalossa. Että jostain ihmisestä voi lähteä niin kamala mussutus ruokaillessa..
Yritä nyt näitten sankarien kanssa levätä.
naista ei kiinnosta siirappi! Eikä ukkoni ole tod. tuollainen, mitä kuvasit! Nainen, joka jäänyt ilman huomiota lapsena, tarvitsee tuollaista tyynyjen pöyhiää!
Minulla on todella huomaavainen mies.
naista ei kiinnosta siirappi! Eikä ukkoni ole tod. tuollainen, mitä kuvasit! Nainen, joka jäänyt ilman huomiota lapsena, tarvitsee tuollaista tyynyjen pöyhiää!
Minulla on todella huomaavainen mies.
Et edes lukenut, mitä kirjoitin. Mieheni on huomaavainen. Ei mikään ällö. Niinkuin oma ukkosi.
laulun kyllä jättää väliin, mutta muuten todella huomaavainen. Mutta me rakastammekin toisiamme ja toistemme läheisyyttä.
Et edes lukenut, mitä kirjoitin. Mieheni on huomaavainen. Ei mikään ällö. Niinkuin oma ukkosi.
Et ainakaan huomaavaiseksi sanonut miestäsi. Eikä taida ollakaan, muutenhan se olisi tullut jo ilmi edellisestä viestistäsi.
No voihan sen niinkin ilmaista;) No ihan paneskelulla alulle pantu mukula ihan niinkuin kaikki muutkin lapset:D
Olematta yhtään "jätkämäinen nainen", voin sanoa, etten pidä imelyydestä yhtään. Ja juuri imelältä kaikki tuo kuulostaa.
On ok sanoa vaimolle tms. kuinka kaunis hän on tai kuinka kaunis vauva on, tuoda kukkia, ehkä laulaa lurittaakin (kerran!), mutta tuossa on kyllä menty ihan liian pitkälle! Yök! Ja miksi lahjoja (siis yksi koru tms. mielestäni ok), eikö se lapsi ole kaikista parhain lahja?
Eiköhän oikeasti rakastuneille riitä ihan pelkkä silmiin katsominen, ja se on enemmän kuin tuhat sanaa.
Tunsin lievää kateutta ap:n tekstistä, mutta rajansa kaikella. En minäkään mitään "Kauniit ja Rohkeat" -siirappia haluaisi kuunnella vastasynnyttäneenä. Kukat on ihan jees ja miksei joku lahjakin (ei ole aikaisemmin käynyt edes mielessä) mutta sellanen tyynyn asettelu-hössötys ja "rakkauden hedelmä"-jutut ällöttää. Taisi olla aika tuore pari.
rakkaudenhedelmähn on kauniisti sanottu lapsesta. onhan niitä muitakin sanontoja: äpärä ynnämuuta ja se se vasta kaskahtaakin korvaan. hyi!
jos on kahden ihmisen rakastavaan suhteeseen syntynyt niin on rakkauden hedelmä parhaimmillaan se lapsonen. ja muutenkin mitä pahaa on hellyydessä ja sen osoittamisessa. siinä mielessä ei voi mennä kovinkaan helposti liian pitkälle, mutta väkivallassa voi ja aika äkkiä.
olin tikahtua nauruun. piti lukea miehellekin.
Minustakin peiton alla möyryäminen ja kiihkeät suudelmat eivät jaetuille vuodeosastoille sovi, mutta muuten en keksi AP:n kertomasta jutusta yhtään mitään paheksuttavaa. Kyllä mies liikuttuu isäksi tullessaan ja varmasti kertoo myös naiselle tunteistaan. Tunnemyrskyssään varmasti myös laulelee lapselleen, ja eihän se ole kiellettyä, hyvänen aika! Harvoin syytän kateutta, mutta nyt tuntuu siltä, että AP:tä vituttaa tämä asia siksi, että hänen oma miehensä ei ole kuvatunlainen. Miten muuten voisi löytää vikaa esim. korulahjoista tai tyynyn asettelusta?!
Vai enkö vain ymmärrä, koska oma mieheni on ulkomaalainen (tosin valkoinen ja länsimaalainen) ja voisi hyvinkin käyttäytyä noin vastaavassa tilanteessa?