Kumpi on eettisesti parempi ratkaisu:
Pitää vahinkolapsi, joka on saanut alkunsa yhdenyönjutusta, tilanteeseen täysin valmistautumattomana ja tulevan YH:na, vai tehdä abortti, koska katsoo ettei pysty turvaamaan lapselle sellaista elämää jonka tämä ansaitsisi. Eräs ystäväni valitsi ensimmäisen vaihtoehdon, nyt elää tukien varassa, lapsi on milloin missäkin hoidossa, vuoropäivähoidossa, isästä ei mitään tietoa. Toinen ystäväni valitsi vastaavassa tilanteessa abortin. Mietin vaan, kumpi lopulta on eettisesti kestävämpi vaihtoehto.
Kommentit (12)
että naiset eivät harrasta yhden yön juttuja. Pussien tyhjennystä varten on maksulliset naiset.
ihmiset ovat niin erilaisia. Joku pärjää yksinhuoltajana ihan hyvin ja lapsesta tulee onnellinen ja tasapainoinen. Toisella on elämänhallinta hukassa, päihdeongelmaa, mielenterveysongelmaa ja lapsesta kasvaa turvaton.
Jälikimmäisessä tapauksessa suosittelisin aborttia, mutta yleensä juuri nämä tyypit lisääntyvät eivätkä murehdi pikkujuttuja.
kyllä yh pystyy yhtä lailla antamaan lapselle turvallisen ja onnellisen lapsuuden, se on melko pitkälle omasta asenteesta kiinni! monet lapsiperheet saavat yhteiskunnalta tukea eikä se tee heitä "tuilla eläjäksi". toki yh-äidin elämään mahtuu ehkä hiukan enemmän kaipuuta, yksinäisyyttä ja vastuuta kuin perheellisen tai parillisen vanhemman elämään. itse pidin ns. vahinkolapsen, olen enemmän kuin onnekas koska tyttäreni sai kasvaa ja syntyä terveenä, lisäksi neuvolassa ja työpaikalla suhtauduttiin asiaan huolehtivasti (ei holhoavasti) ja tarjottiin ylimääräistä apua koska kiinteää tukiverkkoa ei ollut. mikäli olet tasapainoinen, terve ja raitis ihminen, suosittelen lämpimästi pientä ilopilleriä! itse en vaihtaisi päivääkään pois (tyttö reilun vuoden ikäinen)
voi vastata, vaan pitää intää ettei sellaista kysymystä saa olla olemassa (siis tuo eka kommentoija).
Minusta lapsella on ennen kaikkea oikeus syntyä toivottuna ja rakastettuna. Toki voi olla niin, että yh pärjää lapsen kanssa loistavasti, joten ei tuohon voi sanoa mitään jyrkkää sääntöä. Voihan parisuhdekin kariutua ja lapsi jäädä taas yksinhuoltajan kanssa... joten ei se raskauden aikainen parisuhdekaan mitään TAKAA.
Mutta siis en osaa pitää aborttia minään kauheana mörkönä. Itse en ole sellaista tehnyt, mutten silti moralisoi muiden tekoja. Kyllä ne aina tehdään aika pitkän harkinnan jälkeen, joten paha niihin on ulkopuolisten jeesustella, tilannetta täysin tuntematta.
että naiset eivät harrasta yhden yön juttuja. Pussien tyhjennystä varten on maksulliset naiset.
sinkkumiehet saa käydä tyytdyttämässä seksuaalisia tarpeitaan, mutta sinkkunaiset ei, vai?
tässä yhtälössä. Miksi ihminen on niin taula, ettei tajua seksiin liittyvää vastuuta? Oma hetkellinen nautinto on tärkeämpää kuin mahdollinen kokonaan uusi ihmiselämä ja sen laatu.
Mutta kun kerran vahinko on päässyt tapahtumaan niin silloin pitää punnita vakavasti omat resurssinsa. Pääsääntöisesti ajattelen, ettei vauvaa saa abortoida vanhempien erehdyksen vuoksi. Tässä olisi aikuiseksi kasvamisen paikka äidillä ja isällä: on aika kantaa vastuu teoistaan ja järjestää elämänsä niin, että voidaan huolehtia syntyvästä lapsesta.
Jos tämä ei mitenkään onnistu, niin sitten abortti on parempi vaihtoehto.
kysy että haluaisiko hän kuolla vai elää
että naiset eivät harrasta yhden yön juttuja. Pussien tyhjennystä varten on maksulliset naiset.
sinkkumiehet saa käydä tyytdyttämässä seksuaalisia tarpeitaan, mutta sinkkunaiset ei, vai?
heh!=)
Lapsi voi valvottaa ja vaikka olisi millainen unelmavauva, hän sitoo tavattomasti ja tekee niin vuodesta toiseen. Lisäksi hän todennäköisesti jossain vaiheessa kaipaa isäänsä. Jos ei ihan oikeasti ole valmis kaikkeen tähän, rahaa on niukasti ja turvaverkossa aukkoja, niin abortti on mielestäni parempi ratkaisu kuin rikkinäinen elämä. Ihan tarpeeksi saadaan lukea tarinoita ulkona harhailevista pikkulapsista, puhumattakaan kaikista niistä mitkä eivät koskaan tule ilmi.
ehdottomasti.piste.fi