Heinäkuun helteiden odottajat 2010...

...mitä sanoa sinulle Thelma. En voi muuta kuin kuvitella kuinka pahalta sinusta tuntuu. Voimia sulle.



Itselläni on vuoto nyt loppunut. En oo tehny testiä vielä. Pitäis käydä ostamassa. Vasta tammikuun lopulla pitäis kuulema mennä terveyskeskukseen testiin. Silloinhan saattais olla vaikka jo uudestaan raskaana. Ei me varmaan nyt yrittämällä yritetä, mutta ei myöskään käytetä ehkäisyä.

Tänään oli ensimmäinen päivä töissä sairasloman jälkeen. Muutamat tuli kyselee et mitä mä oikeen töissä teen niin kun kerroin tilanteen, rupesin itkemään. Noloa itkeä työ kavereiden edessä. Onneksi sain nopeasti kasattua itseni ja muuten meni ihan hyvin.

Nyt täytyy mennä nukkumaan.. herätys viideltä. Loman jälkeen nuo herätykset tuntuu niin kauheilta, mutta onneksi niihin pian tottuu.

Thelma, on täysin ymmärrettävää tuntea suuren surun lisäksi myös valtavaa kiukkua ja katkeruutta. Olen usealla km:n kokeneella kuullut olleen juuri samoja tuntoja. Ja ne kannattaa tuntea, etteivät jää jotenkin tukahtuneina möyrimään sisuksiin. Itse tunsin enempi ”vaan” surua ja tuskaa. Ja on mahtavaa, että pystyt tänne vuodattamaan tuntojasi ja ajatuksiasi, varsinkin jos niistä on muuten toistaiseksi vaikea puhua kellekään miehesi lisäksi. Sitä varten me täällä olemme:) Ja kun täällä taatusti ymmärretään, etenkin kun vielä saman kokeneita valitettavasti löytyy:(



Kovin kurjaa, että mieltäsi on vielä lisää pahoittanut joidenkin ihmisten kommentit km:sta. Vaan, eivät he varmaan sinänsä pahaa tarkoita, eivät tiedä ehkä miten lohduttaisivat ja ajattelemattomasti sitten tulee sanottua tympeitä ”perustotuuksia”. Mutta ymmärrän niin sun ajatuksesi esim tuosta ”km:n tarkoituksesta”. Ajattelin itsekseni jo ennen kuin sen sanoiksi puit, miten kaameaa kärsiä pari kuukautta liki tauotonta pahoinvointia - ja kaikki aivan turhaan! Itse en onneksi joutunut kertomaan keskenmenostani kuin yhdelle ystävälle, kun kenellekään muulle ei oltu uskallettu raskaudestakaan kertoa. Tältä ystävältä sain tosi kauniin ja lohduttavan viestin – mutta hän onkin itse kokenut km:n (rv 16) ja tietää tasan tarkkaan mitä toinen silloin käy sielussaan läpi!



Uskomattoman suorituksen teit ajamalla 400km siinä kunnossa ja tilassa! En olisi varmaan itse pystynyt..



Tosi hyvä minusta, että neuvolassa suosittelivat kuitenkin pitämään sen jo varatun lääkäriajan. Voit tosiaan kysyä mieltäsi askarruttavista asioista, kun nyt on ajatukset hieman selkeemmät kuin silloin päivystystilanteessa. Ja saat kovasti tarvitsemaasi sairaslomaa. Nykyään muuten ei välttämättä enää anneta suositusta tuosta yhden kierron väliin jättämisestä, jos kohtu tyhjäksi todettu, testi negaa ja vuoto loppunut. Jos kohdun limakalvo tai keho muuten ei ole tarpeeksi vahvistunut, niin uusi raskaus ei lääkäreiden mukaan tällöin ala. Niin, ja mikäli kolme peräkkäistä keskenmenoa takana, pääsee tutkimuksiin (kun tuossa pohdit mahdollista keskenmenojesi yhteyttä toinen toisiinsa).



Inna, toivotaan todella, että sun vuodot jo alkais loppumaan. Lääkkeellisessä ehkä tosiaan tilanne jotenkin hankalampi, mene ja tiedä. Joillakin se ei edes ole auttanut ja sitten lopulta vielä kaavintaan on käynyt tie. Itsellä tuo spontaani ainakin näytti vuotavan kerralla oikein saavista kaataen, runsaat 6 tuntia ja homma selvä. Sen jälkeen suht normaalia menkkavuotoa joitakin päiviä ja viikon kuluttua loppui vuoto kokonaan. Mutta mitä tuohon kehon muuhun reagointiin ja oireisiin tulee, niin niitä sitten onkin riittänyt riesaksi asti, kuten tässä olenkin teille jo kirjoitellut.



Itsellä vähän sekavat tunnelmat just ton edellä maitun oirejutun takia. Menkkoja ei ole näet kuulunut, nyt normikierrosta jo yli viikon myöhässä. Vaan ehkäpä yhä tuon km:n vaikutusta. Eka km:n jälkeinen kiertokin venyi (mikä ei sinänsä yllättänyt yhtään). Mutta nyt pe tuli ohut veriviiru valkkarin joukossa ja yleensä menkat alkavat siitä kuuden, max 12 tunnin kuluttua. Vaan eivätpä alkaneet.. Jälleen su sama juttu, hienoinen veriviiru. Nyt sitten vaan ihmetellään taas, että mistä nyt tuulee. Raskauteen viittaavia oireita kyllä olis juu runsaastikin, mutta en nyt oikein osaa niistä piitata, kun keho ollut niin sekaisin ja oireileva toista kuukautta. Ei huvittais turhaan testata..



Pilvilinna

Pilvilinna valvoo vielä silloin kun minä herään ;) . No ei oikeesti ihan niin :) .



Olen kyllä kanssa erittäin tyytyväinen Thelma terkkarisi neuvoon pitää se aika. Ihanaa välittämistä ja ajattelemista. Ihmiset eivät tosiaankaan varmaan tahalaan pahaa tarkoita, joskus "pääsee" vain sammakoita suusta, kun ei tiedä mitä sanoa. Itse kokenut tämän ainakin yhden lapsettoman pariskunnan kohdalla, että tahtomasti on tullut jollakin sellaisella sanomalla loukattua, joka ei sellaiseksi ole tarkoitettu/eikä sellaisen jolla lapsia on korvissa sille kuulosta, mutta kolahtaa sitten tällaiseen lasta yrittäneeseen lapsettomaan ihmiseen kovasti. Onneksi niistä on puhumalla selvitty, kun toinen on sanonut, että nyt kyllä tuntui pahalle tuo mitä sanoit.



Niin mulla tosiaa alkoi se vuoto spontaanina, mutta sitä avitettiin/nopeutettiin lääkkein - enpä tiedä sitten oliko hyvä vai ei. Toissa iltana/yönä ei vuotanut lainkaan ja eilen päivällä taas hulvahteli ihan yllättäen ja reilusti, mutta jos se nyt sitten olisi ohitse ? ! Kun tälle aamua ja eilen illalla ei taas vuotoa tullut lainkaan. Inhottavaa. Olisi jo ohitse. Jotenkin kaipaisi sellaista normaali olotilaa kaikin puolin itselleen.



Pilvilinna, entäs jos kuitenkin teillä olisi tärpännyt ? Mitä sanoo sisäinen ääni?



Mutta nyt on pakko aloittaa työt :) . Palataan ja pidetään pakkaspäivää :) Inna

...ja eveys tsemppiä työpäiviin ! Inna

Täällähän on melkein ympärivuorokautinen päivystys, Pilvilinna myöhäisessä iltavuorossa ja Inna aamuvuorossa.



Kävin neuvolassa aamusta ja se oli kyl ihan hyvä juttu. Kävin ekaks terkan luona juttelemassa. Terkka oli tosi empaattinen ja samalla positiivisen toiveikas mun suhteen. Sit kävin lääkärillä myöskin vaan juttelemassa, kun tarvetta tutkimukselle ei ollut. Sain sairauslomaa ensi viikon loppuun asti, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että rupean ensi viikolla vähitellen valmistelemaan työjuttuja kotona omaan tahtiin ja sit seuraavalla viikolla aloitan opettamisen.



Lääkärikin sanoi, että kolmen keskenmenon jälkeen ruvetaan tutkimaan tarkemmin. Mutta laittoi jo nyt lähetteen labraan perusjuttujen varmistamiseksi, kun sanoi, että esim. sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ja kilppariongelmat voivat aiheuttaa toistuvia keskenmenoja. En kuitenkaan usko, että niistä on kyse, kun olen ihan perusterve.



Lääkäri suositteli myös yhden kierron väliin jättämistä. Kun kysyin, voisiko raskautuminen suoraan keskenmenon jälkeen olla syy uuteen keskenmenoon, niin vastaus oli ei. Kuulemma jos kohdun limakalvo ei ole toipunut keskenmenosta, ongelmia on uuden hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisessä, mutta ei siis voi aiheuttaa keskenmenoa enää sellaisilla viikoilla kuin millä olin. Molemmat niin terkka kuin lääkärikin totesivat, että toivottavasti tavataan vielä toisissa merkeissä. Sitä minäkin niin kovasti toivon.



Niin hullu sitä ihminen on, että vaikka näin pahalta tuntuu (sekoitus surua, vihaa ja katkeruutta), mietin jo uutta raskautta. En olisi uskonut, että halu saada oma lapsi on niin voimakas ja keskenmenojen jälkeen vaan voimistuu, että voisin lähteä tähän ruljanssiin heti uudestaan. Voi kuitenkin olla pääkopan kannalta hyvä jättää yksi kierto väliin. Voin vain kuvitella, millaista huoli ja pelko on seuraavassa raskaudessa. Mun pitää ehkä säästää, että voin käydä joka viikko ultrassa varmistamassa, että kaikki on hyvin.



Toivotaan, että Pilvilinnalla on jo tärpännyt ja meillä muilla tärppää pian uudestaan. Ja että saadaan kaikki tarpeeksi tarrasukkia matkaan.



Thelma

...oikein hyvälle Thelma tuo sinun lääkärikäynti ja keskustelut siellä. Ja onneksi sait sairaslomaa. Oikein hyvä. Mitenkähän ne täällä meillä raski peräti sen yhden päivän kirjoittaa sen vuotopäivän lisäksi. Huhhuh ku jälkeen ajattelee, mutta toisaalta olisihan sitä varmaan saanut lisää jos olisi käynyt pyytämässä.



Itse miettinyt kanssa sitä, että mikä on huoli seuraavassa raskaudessa sitten, mutta ei kai se auta murehtia, täytyy vain luottaa luontoon. Ja vaikka joka viikko ultrassa kävisikin, niin ei se auta sitä pientä ihmiselämän alkua siellä mukana pysymässä.



Mulla on vähän jännät fiilikset muuten - kuume ja halu vauvaan on ,mutta pelko mitä tapahtuu seuraavassa raskaudessa vähän laannuttaa sitä - mietin uskallanko ? jaksanko ? haluanko ? uudestaan sitä kaikkea enää kokea sen verta raskas syksy on ollut. Ikään kuin päinvastoin kuin Thelmalla - kun kuitenkin noita lapsia jo on. Toisalta pelottaa mikä nyt itsessä on "vikana" kun ei onnistu - onko tosiaan joku sairaus tai muu taustalla vai onko se vain tämä ikä ?



Soittelin muuten terkalle ja kysyin tästä ihmeellisestä vuodosta mikä alkoi uudelleen sen parin päivän tauon jälkeen ja terkka mietti jopa, jotta voisiko nää olla sitten jo menkat ? ? Kun kuitenkin kohta kuukauden olen enemmän ja vähemmän vuotanut ja 15 päivä - 20 päivä välillå sitä materiaalia tuli enenmään ja vähemmän. Kysyin sitten mitä voisi sitten olla se klöntti mikä tuli niin tuumasi, että niitä voi tulla menkoissa keskenmenonjälkeen vielä. Mene ja tiedä sitten. Mutta jos nyt ei loppuviikkoon vuoto hellitä niin täytyy ottaa uudestaan yhteyttä - tiiä mikä siellä sitten vuotaa.



Mukavaa pakkaspäivää



Tässä taas töiden lomassa nyt on mentävä.... Inna

Juu, täällä sitä taas ”iltavuorolainen” paikalla..:) Olen kyllä toivoton yökukkuja ja illan virkku, varsinkin kun nyt vielä lomalla ollaan ja leppoisammin sujuu aamut sun muut, niin ei väliä vaikka vähän valvoilee..



Aivan ihanalta ihmiseltä kuulostaa Thelma sun neuvolaterkka, tosi välittävä. Ja hyvä, että lääkäri laittoi jo muutamiin tutkimuksiinkin, vaikka epäilit noiden arvojen olevankin kunnossa, eikä syy sieltä löytyne. Mutta onpahan sitten nekin jo tehty ja poissuljettu. Ja kivasti sait saikkuakin, pääset sitten rauhassa toipumaan.



Inna, voi tosiaan olla, että siellä jo sulla ekat menkat ois alkaneet. Toisinaan kuulemma lääkärikin joutuu ”arpomaan”, että josko jo menkat ois kyseessä, kun km-vuoto loppunut ja menkat alkaneet miltei putkeen. Mutta ei kyllä yhtään kivaa tuollainen kuukauden mittainen vuotelu!



Eveykselle piti kans toivotella tsemppiä työssä oloon ja siellä noitten kyselyiden kestämiseen:( Mutta hienoa, että sulla tuo vuoto sentään jo loppunut.



Täällä ei edelleenkään tietoa vuodosta.. Selkää on tänäänkin jomotellut ja tuntunut ”väsyneeltä” (selkä siis..). Päätä särkee, rinnat turpeat ja kipeät, viluttaa, nälättää, huonoa oloa, ummetusta, närästystä, vihlaisuja, nenä tukossa, hajut käy kuonoon, karmea turvotus etenkin iltaisin, suonenvetoa (mulla ei ikinä normisti, mutta raskaana on ollut..) ja niin edelleen ja niin edelleen. Kyllä näitä piisaa.. Mutta silti mua hämmentää se kuukausi sitten ollut vastaava tilanne, jolloin se täti vaan sieltä jostain kopsutteli paikalle. Paitsi, että silloin ei vetänyt suonta jalasta, heh.. Mutta onpahan lomalla tekemistä, kun pitää koko ajan ravata vessassa tarkastamassa limojen laatua..:)



Pitää vielä tähän loppuun todeta, että tää on kyllä aivan älyttömän ihana porukka!! Mikä onni, että satuin tällaiseen ajelehtimaan. Toivottavasti jaksettaisiin kirjoitella, vaikka tilanteet vaihtelevatkin, siis ainakin tällä hetkellä. Ideaaliahan olisi, että kohtapuoliin me kaikki oltaisiin turvallisesti pieniin päin ja kirjoiteltaisiin vain leppoisasti raskautemme soljuvasta etenemisestä.. No, tää ihan vihoviimeisin kohta ei tässä porukassa taida sitten väen vängälläkään enää toteutua..



Pilvilinna

Mä toivon myös, että tää porukkaa jaksaa kirjoitella. On tää paljon mukavampaa pienellä porukalla kirjoitella, kun on kirjoittelijat tulleet tutuksi ja kirjoittelu on enemmän keskustelua kuin pelkkää oman navan raportointia.



Kyllä nuo Pilvilinnan oireet aika lupaavilta kuulostavat. Toivotaan, että olis tärpännyt. Joo, aika epärealistiselta tuo Pilvilinnan visio meidän kaikkien leppoisasti solujvasta raskaudesta kuulostaa. Jos ei varsinaista huolta olisikaan, niin aiemmat kokemukset pitää huolen siitä, että murehdittavaa riittää tulevienkin raskauksien aikana.



Mulla on tilanne aika ennallaan. Eilinen päivä oli aika kivuton, mutta yöllä heräsin sit kolmen aikaa melkoisiin kipuihin. Niiden kanssa kärvistelin sit tunnin verran ennen kuin särkylääke kunnolla auttoi. Vuoto on kohtuullista. Välillä menee jonkin aikaa, ettei tule juuri mitään ja välillä taas vuotaa vähän reilummin.



Sitä mä itse ihmettelen, että mulla on pääkoppa näin kasassa. Toki nuo viime päivinä vallalla olleet tunteet (suru, viha, katkeruus) ovat yhä läsnä, mut en ole niin musertunut, mitä olisin voinut kuvitella. Enkä mä tiedä, olenko ihan hullu, mutta nyt olen jo kallistunut siihen suuntaan, että olen valmis altistamaan itseni uuteen rääkkiin ja haluan aloittaa heti uuden yrityksen. Mulla on vaan sellainen olo, että pakko sitä on jossain vaiheessa onnistua.



Thelma

... tässä vielä ennen nukkumaan menoa kirjoittelen vain vähän .



Elikkäs erittäin samaa mieltä teidän kanssa tästä tutusta turvallisesta ihanasta porukasta kirjoitella ja rupatella.



Kyllä se tässä tosiaan on matkalla karissut se kuvitelma, että kun viivat siinä testissä näät niin vauva tulee... nämä meidänkin porukan kohtalot sen niin hyvin kertoo. Mutta jos joskus vielä raskaana on niin toivottavasti jossain vaiheessa kuitenkin saisi sitten nauttia siitä "huolettomasta" raskauden tilasta ja vaan nauttia vauvamahasta ja vauvasta.



Kumman äkkiä sen km: n jälkeen ne ajatukset kuitenkin aina tulevaan kääntyy ja "uuteen alkuun" tai ainakin ihmeen nopeaa sen itsekkin hyväksyi, että kävi niin kuin kävi - itse en ehkä ole kokenut vihaa enkä katkeruutta vaan vain surua. Ehkä nuo olemassa olevat lapset ovat tehneet sen ettei katkeruus tai viha ole pintaan tulleet. Syvällä sisällä minulla on pelko kuitenkin siitä mitä tapahtuu jos tulen raskaaksi - meneekö kaikki hyvin . Enkä tällä hetkellä tiedä haluaisinko sitä tai siihen tilanteeseen itseäni vielä saattaa toisaalta kauaa ei enää ole aikaa odotella, jonkun aikaa toki voi vältellä ja koettaa olla raskutumatta, mutta sekin on omanlaistaan värkkäämistä sitten. Olisi vain ollut niin kiva kun olisi sen pikkuviitosen saanut ja sitten se olisi siinä - samalla sairaalareissulla olisi voinut laittaa itselleen rusetit, kun olisi pikkuviitosta hakemassa ja sen jälkeen olisi huoli poissa ehkäisystä ja saisi nauttia lemmenelämästä ilman raskautumisen vaaraa ja hormoneja :) . Mutta katotaanpas nyt miten tämä menee.



Vuotaa edelleen - näyttää minusta menkkamaiselle vuodolle kyllä. Aika jännä, jos näin perään menkat tässä olisi. Ja en kyllä tullut nyt laittaneeksi päiviä millään tavalla ylös milloin ns. menkkavuoto alkoi tai muuta eli odotellaanpa sitten seuraavia menkkoja, jotta tietää missä vaiheessa kiertoa mennään. Pilvilinna tuli tuossa vaan mieleen, jotta oletko terveydenhuoltoalan ihmisiä ? Kyllä se Thelma kuule jossain vaiheessa varmasti tärppää ja hyvin menee ihan varmasti, ihana ku ajattelet noin positiivisesti itsekkin - se on tärkeintä koko hommassa ettei vaivu synkkyyteen ja epätoivoon.



Täällä "pohjoissuomessa" on aika nasakka pakkanen, mittari näyttää -28 astetta ja yli kolmenkymmenen taisi huomiseksi luvata. Pitää lähtee ettii valmiiksi lämmintä vaatetta ylle, että tarkenee arkisen aherruksen huomenna aloittaa. Isommillakin lapsilla alkaa koulut loman jälkeen niin päästää kaikki kunnolla käsiksi "työntouhuun".



Mitähän kuuluu Memm!:lle ? Kirjoittelet varmaan odottajissa vai missä? Eveys on kanssa uppoutunut takaisin työntouhuunko ? Muuten mietin että pitäisikö meidän perustaa joku oma pikku piiri toisella nimellä vai vieläkö jatketaan tässä heinäkuisten kuumeilijoissa :) ... ihmiset varmaan ihmettelee ku tää heinäkuisten kuumeilijoiden ketju pysyy aina vaan kärjessä ;) . Hyvä me. Kauniita unia teille. Inna

Tänään on vaihteeksi vähän huonompi päivä niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Olo on kivuliaampi kuin eilen ja samalla tuntuu siltä, että flunssakin olis tulossa. Psyykkisesti olo on sellainen, että tekis mieli vaan vetäytyä peiton alle ja märehtiä itsesäälissä tämä päivä.



Vaikka keskenmeno suunnilleen samanlaisia ajatuksia herättää varmaan kaikissa, niin varmasti mietteisiin vaikuttaa myös se, onko lapsia ennestään. Ymmärränkin hyvin nuo Innan mietteet. Omalla kohdalla en edes mieti, olenko valmis itseäni pistämään itseäni uudelleen ja uudelleen siihen tilanteeseen, että yritän raskautua ja sitten pelkään keskenmenoa ja mahdollisesti sellaisen joudun läpi käymään taas. Tiedostan sen, että jos lapsen haluan, mun on pakko pistää itseni alttiiksi. Toki voi olla, että jos keskenmenot vaan toistuvat ja on todella työn takana saada ikinä lasta, voi se hyvinkin vaikuttaa meidän lapsimäärään. Mut ainakin sen ensimmäisen saamiseksi olen valmis tekemään mitä vaan. Onneksi ainakin tähän asti raskautuminen on ollut helppoa, toivottavasti niin on jatkossakin.



Mä mietin kanssa tota samaa, että perustettaisiinko jollain muulla nimellä uusi pino. Voishan se olla vaikka keskenmenon/keskenmenojen jälkeen uuteen yritykseen -pino. Sinne saattais eksyä joku muukin, joka on saman kokenut.

Täällä mä vielä oon mut ei oo kiva kirjotella, miten itelläni menee hyvin kun muut on toisessa tilanteessa, ei olis reilua! Kyl mä ajattelin kohta siirtyäkkin odottajien puolelle ja siellä saa sitten kertoa odottamisen tuomista iloista. Kuullosti hyvälle se teidän suunnittelema keskenmenon/keskenmenojen jälkeen uuteen yritykseen -pino :) Sinne tosiaan voisi sit eksyä muitakin kanssasisaria. Mutta mulla alkaa huomenna vk 11 ja sit ens vk.lla perus lääkärissä käyntiä ja sit ois sikiöseulontakin, se jännittää mut uskon et kaikki ok! :) Hyviä vointeja ja voimia uusiin yrityksiin, olen hengessä mukana! :)





Memm! 10+6

Täällä ollaan oltu vähän sekavin miettein loppiainen, eikä edes oikein huvittanut eilen näppäimistöön tarttua.. (mies jo luuli, että olen tosi kipeä..)



Nimittäin ke aamuna päätin ensihätään testailla kaapin perukoille jääneellä ovistestillä, sillä tiedän satavarmasti niiden näyttäneen joillekin myös raskauden. Ja plussaahaan se näytti ja aika jännät oli fiilikset. Vaan kauaa ei tarvinnut fiilistellä, sillä puoleltapäivin alkoivat yhtäkkiä selkä- ja alavatsajomottelut ja miltei heti perään vuoto. Kyllä oli mieli maassa ja pettynyt olo! Olin kuitenkin jo ehtinyt viime päivinä ja siinä aamusella vähän pohtia kaikenlaista.. Kukas tuosta nyt ihan varmaksi tietää mitä tuo oli, mutta oli mitä oli, niin ei ollut Pilvilinnan mietteet pilvissä ei.. :(



No, päätin sitten lähteä vähän tuulettamaan pääkoppaani ja mentiin lasten kanssa luistelutapahtumaan. Ja ihmeesti se sitten vähän auttoikin ja päätin vaan taas suunnata katseeni kohti uusia koitoksia. Luovutus kun ei vielä ole suunnitelmissa..



Memm, kiva kuulla sinusta ja että olet hengessä mukana tsemppaamassa meitä ”kovan onnen” mimmejä. Toivottavasti sun ensi viikon lääkäristä ja seulasta tulee vain hienon hienoja uutisia!



Niin ja tosi hyvä tuo idea km jälkeen uuteen yritykseen –pino. Kukas sen perustaa, Thelmako? Sähän tuossa taannoin pistit pystyyn sitä vähän saman sortin pinoa, joten olis jo vankkaa kokemusta.. ;o)



Inna taisi pohtia onko meikäläinen terv.hoitoalalla. Ihan hymyilytti, sillä en sitten vähääkään.. mutta mutta.. ihan lähellä on kyllä monia sen alan ihmisiä. Joten kaipa jotain väkisinkin tähänkin päänuppiin on tarttunut:)



Jaahas, taas kello rutkasti yli puolenyön. Ja ei edes väsytä ihmeemmin, vaikka tosi hässäkkää ollut koko päivä. Ylikierroksilla ehkä. Siellä te muut pinolaiset jo varmaan ootte pitkään vedelleet hirsiä.. Pitää kait munkin sitten seurata teidän hyvää esimerkkiä ja kömpiä vällyjen alle.



Kuulemisiin tytsyt,

Pilvilinna

Pilvilinna, kurjaa, että mietteet eivät nyt ole pilvissä. Ja harmi, että ehdit testata toiveita herättäneen plussan ennen vuodon alkamista.Kyllä meitä tässä nyt koetellaan.



Mulla on tilanne aika lailla sama kuin eilen. Ihan niin kipeä en ole ja eilen yltynyt vuotokin on vähän laantunut. Mieli on vähän maassa, vaikka kovasti odotankin, että pääsee uutta raskautta yrittämään.



Mä perustan meille uuden pinon. Täydentäkää sit omalta osaltanne esittelyjä sinne.



Thelma

Oon käynyt ahkerasti kyllä lukemassa juttujanne, mutta en oo saanu nyt aikaseks kirjoteltua. Tää mun useita kuukausia kestänyt uupumus (jota muuten luulin raskausoireeksi ensin) on jatkunut ja pahentunut. Tuntuu etten saa oikeen mitään tehtyä. Normaalit päivä askareet tuntuu ylivoimaisen raskailta. Syykin tähän väsymykseen on löytynyt. Mulla todettiin anemia. Nyt vaan sit hirmuset määrät rautaa syömään niin eiköhän se tästä ala sit pikku hiljaa helpottamaan.



Mulla on Innan tavoin myös mieli jo suuntautunut uuteen yritykseen pikku hiljaa. Tein eilen testin tarkistaakseni joko testi näyttäis negaa, mutta plussahan sieltä tuli. Vuoto loppui jo viikko sitten, mutta kestääköhän se sitten vaan jonkin aikaa että hormooni taso laskee?! Tuskin mä nyt näin pian uudestaan voisin raskaana ainakaan olla.



Ei voi kyllä muuta kuin ihmetellä, että kuinka meitä kaikkia on nyt koeteltu ikävästi viime aikoina, mutta jotenkin on lohduttavaa kun on muita samassa tilanteessa olevia niin voidaan yhdessä purkaa tuntojamme. Toivottavasti pian kaikki taas plussataan ja pikkuiset pysyy matkassa :)



Eveys