Oisko asianajajia paikalla? neuvoa syytteestä...

vaan se jota lyötiin, valehtelee vammoistaan! ja kärsimyksistään.

Sen, joka syytteen nostaa, on pystyttävä näyttämään oikeudessa väitteensä toteen.



Kipua ja henkistä kärsimystä on vaikea mennä väittämään vääräksi: meistä jokainen kokee ja tuntee asioita eri tavalla.



Vammat pitää pystyä näyttämään toteen ja niihin yleensä vaaditaan lääkärinlausunto.



Olen itse nostanut syytteen pahoinpidellyksi joutumisesta eli on pirun hyvä kokemus asiasta.

Asianosaiset eivät vanno valaa oikeudenkäynnissä. Sen, joka syytteen nostaa, on pystyttävä näyttämään oikeudessa väitteensä toteen.

Asianosaisia ovat paitsi syytetty, todistaja myös asianomistaja. Eli on väärin sanoa, etteivät asianosaiset vanno valaa oikeudenkäynnissä. Todistaja vannoo valan (jos kuuluu kirkkoon) tai antaa todistajan vakuutuksen. Asianomistaja ei vanno valaa eikä anna vakuutusta, mutta hänellä on siitä huolimatta totuudessapysymisvelvollisuus. Syytetty saa puhua mitä lystää tai olla puhumatta.

Jos olet niin veikkaan, että olet narsisti ja mennyt liian pitkälle. Olet pahoinpidellyt ja henkisesti alistanut kumppaniasi pitkää.

Nyt hänen mitta tuli täyteen ja sinä joudut vastuuseen teoistasi.

Kaltaisesi kyllä tiedetään.

Sen, joka syytteen nostaa, on pystyttävä näyttämään oikeudessa väitteensä toteen.

Olen itse nostanut syytteen pahoinpidellyksi joutumisesta eli on pirun hyvä kokemus asiasta.

yksityisoikeudellisessa asiassa. Syyttäjä voi yhtyä asianosaisen syytteeseen.



Tällainen tapaus oli minun kohdallani; pahoinpitely ei sattunut julkisella paikalla.

kunhan nyt koitan auttaa kaveriani. eli kahdelle naiselle tuli riitaa ja toinen sitten koitti lähteä tilanteesta pois, tämä toinen seurasi vaan perässä ja jatkoi riitaa, tuli ihan naamaan kiinni ja toinen tökkäsi sitten sitä kun oli niin lähellä.



Nyt tämä tökätty valehtelee että sillä oli silmät mustana 2vkoo, mikä ei tod. pidä paikkaansa ja vaatii tältä "lyöjältä" 2000€ korvauksia.



T: ap joka näki tilanteen.

Aika heikoilla on tuo "pahoinpidelty". Ilmeisetsi ei ole lääkärintodistusta vammoista samalta ajalta? Ja syytetyllä on todistaja (=sinä). Tuskin menee edes oikeuteen tuolla pohjalla. Tönäisy on tietysti väärin, mutta tuossa se varmasti ei ole mitenkään ylimitoitettu reaktio.

kunhan nyt koitan auttaa kaveriani. eli kahdelle naiselle tuli riitaa ja toinen sitten koitti lähteä tilanteesta pois, tämä toinen seurasi vaan perässä ja jatkoi riitaa, tuli ihan naamaan kiinni ja toinen tökkäsi sitten sitä kun oli niin lähellä. Nyt tämä tökätty valehtelee että sillä oli silmät mustana 2vkoo, mikä ei tod. pidä paikkaansa ja vaatii tältä "lyöjältä" 2000€ korvauksia. T: ap joka näki tilanteen.

Ensi kuussa on. Lääkärissä tämä nainen kävi. Ja lekuri oli todennut että nenä oli vähän vinossa. Mutta silmät sillä ei kyllä ollut mustana olleskaan. Näin sitä sen kahden vkon aikana useita kertoja.



Ja tää koko juttu lähti siitä että tämä nainen sanoi tämän lyöjän pikku velille(10v.) että vetää sen pojan äitiä turpaan. Sisko tietty siitä suivaantu ja meni kysymään asiasta. Aikas naurettavaa minusta...



T. ap

Kaikki nuo ovat sallittuja.

tutkinnan aikana niin paljon kuin haluaa! Vasta oikeudessa, valan vannottuaan on "pakko" puhua totta.

Olen tatuoitu jätkä!

Mutta sen verran ollut nuoruudessa asioiden kanssa tekemisissä, että tiedän kyllä mistä puhun...

oikeassa. eihän tuo reilua ole mutta lain mukaan näin.





tv itsekin oikeudessa ollut

15 luku (24.7.1998/563)

Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan

1 § (24.7.1998/563)

Perätön lausuma tuomioistuimessa

Jos



1) todistaja tai asiantuntija tuomioistuimessa,



2) asianosainen tuomioistuimessa totuusvakuutuksen nojalla kuulusteltaessa tai



3) muu henkilö tuomioistuimessa valan tai vakuutuksen nojalla



antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.



Mitä edellä 1 momentissa säädetään, on voimassa myös kuultaessa henkilöä pääkäsittelyssä hänen henkilökohtaisesti läsnä olematta käyttäen videoneuvottelua, puhelinta tai muuta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 34 a §:ssä tarkoitettua teknistä tiedonvälitystapaa. (16.5.2003/361)



2 § (24.7.1998/563)

Perätön lausuma viranomaismenettelyssä

Jos



1) joku valan tai vakuutuksen nojalla oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä,



2) muu kuin rikoksesta epäilty rikosasian esitutkinnassa henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa tai



3) muu kuin poliisilain (493/1995) 38 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asemassa oleva poliisitutkinnassa tai siihen rinnastettavassa viranomaismenettelyssä henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa



antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.



Oikeushenkilön lakimääräinen edustaja, jota esitutkinnassa kuulustellaan tämän oikeushenkilön rangaistusvastuuta selvitettäessä, rinnastetaan rikoksesta epäiltyyn.



3 § (24.7.1998/563)

Törkeä perätön lausuma tuomioistuimessa

Jos 1 §:ssä tarkoitetussa perättömässä lausumassa



1) aiheutetaan vakava vaara, että tuomioistuin tuomitsee syyttömän vankeuteen tai muuhun ankaraan seuraamukseen tai jonkun huomattavasti ankarampaan seuraamukseen kuin mihin hänet muutoin tuomittaisiin tai että tuomioistuin varsin todennäköisesti tekee asianosaiselle muuten erityisen tuntuvaa vahinkoa aiheuttavan väärän päätöksen,



2) totuudenvastaisuus tai salaaminen koskee erityisen merkityksellistä seikkaa tai



3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti



ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.



4 § (24.7.1998/563)

Tuottamuksellinen perätön lausuma

Joka



1) todistajana tai asiantuntijana tuomioistuimessa tai



2) totuusvakuutuksen, valan tai vakuutuksen nojalla tuomioistuimessa tai oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä



huolimattomuudesta antaa väärän tiedon asiassa tai salaa siihen kuuluvan seikan, on tuomittava tuottamuksellisesta perättömästä lausumasta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.



5 § (24.7.1998/563)

Yritetty yllytys perättömään lausumaan

Joka yrittää taivuttaa toista 1–3 §:ssä tarkoitettuun rikokseen, on tuomittava yritetystä yllytyksestä perättömään lausumaan sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.



6 § (24.7.1998/563)

Väärä ilmianto

Joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein, on tuomittava väärästä ilmiannosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.



7 § (24.7.1998/563)

Todistusaineiston vääristeleminen

Joka saadakseen syyttömän tuomituksi rangaistukseen tai muuten toista vahingoittaakseen kätkee, hävittää, turmelee, muuntaa tai muuten vääristää tuomioistuimessa tai rikosasian esitutkinnassa todisteena tarpeellisen esineen, asiakirjan tai muun todisteen, jolla hänen tietensä on merkitystä asiassa, on tuomittava todistusaineiston vääristelemisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.



Todistusaineiston vääristelemisestä tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa antaa perättömäksi tai vääristellyksi tietämänsä todisteen käytettäväksi tai itse käyttää sitä harhauttavalla tavalla tuomioistuimessa tai rikosasian esitutkinnassa.



8 § (24.7.1998/563)

Törkeä todistusaineiston vääristeleminen

Jos todistusaineiston vääristelemisessä



1) aiheutetaan vakava vaara, että syytön tuomitaan vankeuteen tai muuhun ankaraan seuraamukseen,



2) rikoksen kohteena on erityisen merkityksellinen todiste tai



3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti



ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä todistusaineiston vääristelemisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

mennä nimikkeet sitten sekasin.



Eli syytetty ei valehtele vaan se valehtelee joka tässä on se..."uhri".



T: ap

Vasta oikeudessa, valan vannottuaan on "pakko" puhua totta.

Syytetty ei lainkaan vanno valaa oikeudessa ja hän saa valehdella itse oikeusistunnossakin niin paljon kuin haluaa ilman, että siitä tulee rangaistusta. (Itse teosta voi siis toki tulla, mutta ei valehtelusta.)

Sen sijaan kantajan ja todistajien pitää puhua totta.

pahoinpitely on syyte. ja tämä lyöty nyt valehtelee vammoistaan ihan häikäilemättömästi.



T: ap

Syytetty saa valehdella, liioitella ja jättää asioita kertomatta tutkinnan aikana niin paljon kuin haluaa! Vasta oikeudessa, valan vannottuaan on "pakko" puhua totta.

että syytetty todellakin saa tehdä näin. Tämä juontaa siihen demokraattisen oikeusvaltion periaatteeseen, että kenenkään ei tarvitse todistaa omaa syyllisyyttään. Se on nimittäin viranomaisen, eli syyttäjän, tehtävä. Syyttäjän on näytettävä toteen, että syytetty on syyllistynyt rikokseen. Oikeus sitten punnitsee, riittääkö näyttö tuomitsemiseen. Joskus käy niin, ettei riitä.

Ja sen verran vielä korjaan kolmosta, että syytetyltä ei koskaan oteta valaa eikä vakuutusta. Syytetty saa siis puhua ihan mitä huvittaa myös oikeudessa. Hänellä on myös oikeus vaieta täysin.

En ole AA, mutta VT sentään.

jonkun sun kaverin äitiä uhataan lyödä, jolloin sun kaveri lähtee "selvittämään" asiaa ja vetää itse toista nassuun niin että nenä menee vinoon.



Itse en ainakaan haluaisi olla tekemisissä tuollaisen porukan kanssa...