Kiitos Vauva-foorumille

Luulin eläväni poikkeuksellisen onnellista, tasapainoista ja rikasta elämää. Kiitos kuitenkin kaikille av-mammoille ja palstan ihanille uroille, että avasitte silmäni. Nyt tiedän olevani epäonnistunut luuseri, sekä äitinä, että puolisona. Ja myös ihmisenä yleensä.



1. Itsekkäästi ajattelin että jaksamiseni ja mielenterveyteni on arvokkaampi asia kuin täysimetys. Maidontulohan on vain korvien välistä kiinni. Tuskin kuulun siihen promilleen, jolla maitoa ei tule jostain "oikeasta" syystä. Anteeksi lapseni, äidin itsekkyyden vuoksi sinusta tulee sairaalloinen, sekä todennäköisesti myös köyhä ja kipeä, sillä kuten täällä on todettu, hyvätuloiset ja -osaiset ovat yleensä parempia imettäjiä. Niin että nyt tiedän olevani myös vähävarainen ja sosiaalisesti vähintäänkin epäilyttävää luokkaa.



2. Olen hirveä ihminen, nostanhan joskus lapseni viereemme nukkumaan. Jos en tukehduta häntä ruhollani, todennäköisesti hän vaurioituu isänsä polttamien savukkeiden myrkyistä.



3. Yritän epätoivoisesti olla hyvä ihminen ja pilaankin lapseni herkän ihon kestovaipoilla. Viimeistelen tämän rääkkäyksen vielä käyttämällä toisinaan kertakäyttövaippoja.



4. Ja ainiin, lapsi sai muutenkin surkean alun elämälleen, kun ei saanut syntyä luonnollisesti. Äiti oli jälleen kerran itsekäs ja suostui lääkärien suosittelemaan keisarinleikkaukseen. Kyllähän luonnollinen tapa on aina paras, vaikka sitten tultaisiin kylki edellä tähän maailmaan.



5. Olen kuvottava epähygieeninen sika. Vessassakäydessäni käytän useimmiten sivistymättömästi pelkkää paperia. Inhottaa ajatellakin, kuinka saastainen olen.



6. Eikä epähygieenisyyteni rajoitu tähän: Omistan myös iljettävän luonnontilaisen majavan! Kyllä, ihan oikeasti! Mieheni varmaankin kärsii tilanteesta suunnattomasti, muttei vain kehtaa siitä sanoa. Sääliksi käyvät myös ne gynekologit ja kätilöt, jotka joutuivat vastenmielistä tuheroani tutkimaan raskauden aikana.



7. Olen seksuaalisesti abnormaali, sillä en pidä siitä, että perseeseeni tungetaan ylipäätään mitään. Taaskin olen tietenkin itsekäs, enkä tarpeeksi kärsivällinen. Nyt tiedän, että ajanmyötä siihen tottuu ja saattaa jopa tuntua hyvältä. Mieheni on myös kummajainen, kun häntä ei anaaliseksi kiinnosta. Varmaan joku pervo tms. Tai mitä todennäköisimmin käy ruokatunnilla panemassa jotain toista perseeseen.



8. Olen myös ymmärtänyt viimein olla olematta typerä ja sinisilmäinen. Mieheni ei tietenkään rakasta minua oikeasti, vaan pysyy rinnallani velvollisuudesta. Kukaan ei oikeasti rakasta pienitissistä saati isoperseistä naista. Tai varsinkaan halua tätä seksuaalisessa mielessä. Varmaankin hän yleensä ajattelee muita naisia minua pannessaan.



9. Aion laittaa lapseni hoitoon kun äitiysloma loppuu.



10. Joskus tietämättömyyteni syvimmissä syövereissä ajattelin myös ostavani lapselleni joskus Kuoma- merkkiset talvikengät *lyö itseään napakasti poskelle*



Soittakaa nyt joku jo oikeasti lastensuojeluviranomaisille ja estäkää minua pilaamasta tämän ihmistaimen elämää! Avioliittoa ei varmaan kannata yrittää enää pelastaa, itsehän olen mieheni saanut tuntemaan vastenmielisyyttä minua kohtaan laiminlyömällä intiimihygienian ja painonhallinnan. Enhän ole toki niin tyhmä ja naivi, että uskoisin hänen rakkaudentunnustuksiaan, ulkonäkökehuja jne.



Anteeksi myös kaikille, jotka joudutte tuheroani ja raskausläskejäni katsomaan uimahalleissa, en varmaankaan ansaite elää.