Siä joka hoidit vanhemmat sisarukset pitkään kotona (ainakin 3 v asti). Miten...?

Meillä meni nelivuotiaana isompi osa-aikaiseen hoitoon ja nyt aloittaa sitten vauvakin (2,5-vuotias).

Meillä tulee hoito menemään aikanaan niin, että vanhempi on noin 4,5 v. ja nuorempi 2,5 v. Sisarusryhmä on toiveissa.

Eka oli tosi sosiaalinen tapaus ja olis sopinut hoitoon jo 1,5-vuotiaana, mutta sai siis olla kotona vielä toisen mokoman, kun pikkusisarus syntyi. Sit löinkin tällä perustein lukkoon kaikki tekemiset niin, että pienempi on 1,5, kun menevät hoitoon ja minä töihin. Nuorempi vaan ei ollut samanlainen sosiaalinen vaan takertuva ja hyvin epäsosiaalinen. Kadutti kovasti, mutta nyt vuotta myöhemmin meillä menee jo ihan hyvin. Silti mietin yhä keinoja elättää itseni ja perheeni jollain muulla konstilla kuin säännöllisellä päivätyöllä. Sais sitten lapset jäädä taas kotiin

Tästä syystä hoidon aloitus meni aika kivasti, nuorempi sai selkeästi turvaa isoveljestä. Isommalle taas hoidon alku oli selvästi helpompaa, eli ei varmaan ihan turhaan suositella "ihannetapauksessa" 3 v. kotihoitoa.



Aikaa lastemme hoidon aloituksesta on kyllä jo yli kaksi vuotta nyt.

Vanhin 6v suoraan eskariin ja 4½v ja 2v perhepäivähoitoon. 4½v oli infektioastma, josta johtuen halusin myös hänet pienempään ryhmään. Molemmat sopeutui tosi hyvin. Kaverina oli sisarukset 5v ja 3v.



Terv. lto joka ei koskaan laittaisi omaa alle 3v pk:iin

vanhempi oli 5 v ja nuorempi 2 v 6 kk kun menivät päiväkotiin.

Sain paikan pienestä päiväkodista jossa on vain yksi lapsiryhmä, joten samassa ryhmässä ovat.

Aloitus sujui ihmeen kivuttomasti, kertaakaan ei ole tarvinnut lapsia jättää itkemään tarhaan =D

Kotona joskus purnaavat (varsinkin lomien jälkeen) että tarhassa on tylsää kun äiti ei ole siellä.



Toisaalta olen tyytyväinen tilanteeseen mutta toisaalta harmittaa kun pienempi joutui niin nuorena päiväkotiin.