G: Onko sinulla rakastaja?

Asumme eri maissa, ei kumpikaan Suomessa ja tapaamme parin kolmen kuukauden välein. Mies on mua 8v nuorempi.



Kolmannen tapaamisemme (seksintäytteinen viikonloppu) jälkeen ihastuin mieheen, mutta ihastukseni lopahti, kun tajusin että hän ei ole sen kummemmin ihastunut. Jatkoimme kuitenkin yhteydenpitoa noin kerran viikossa ja 1,5 vuoden tapaamistauon jälkeen tapasimme taas. Silloin huomasin, että en ole todellakaan enää ihastunut, mutta voin hyvin pitää häntä rakastajana. Meitä yhdistää samanlainen seksimaku. Kemiaa on valtavasti, emme kumpikaan ole mustasukkaisia, haluamme kokeilla uusia juttuja ja molempia kiehtoo mm. n+2m kimppakivat. Sängyn ulkopuolella mies on oikeastaan aika tylsä tyyppi.. ;-) Mutta ihan mukava ja välittävä. Ja hän on rakastajan-tittelistään oikein ylpeä :-)



Olemme muuten molemmat sinkkuja, ja niin kauan kuin näin on, hän saa jatkaa rakastajanani :-)

Edellisen avioliiton aikana oli. Tarvitsin ja sain huomiota, ihailua ja hyvää seksiä ja samalla buustausta itsetunnolleni.



Syynä huono avioliitto. Olimme puolisoni kanssa kertakaikkiaan väärät ihmiset toisillemme, eikä välillämme ollut kemiaa, seksi huonoa suhteen alusta asti. Ei olisi pitänyt avioon mennä alkuunsakaan, mutta luulin, että puolison älyllinen kiinostavuus korvaa puuttuvan fyysisen elementin. No, ei korvannut, piti hakea sitä muualta.

Rakastuin tulisesti. Oma avioliitto perustuu järkisyihin, ei tunteeseen.

sen nimi on oma handu.

Meilläkin järkiavioliitto ja paljon aikaa vietetään erillään. Silti tai ehkä juuri siksi kotona on sopuisaa, lapset vaikuttavat onnellisilta ja seksiäkin on.



Rakastajan kanssa kuitenkin koen sellaista intohimon kuohua mitä mun ja mieheni suhteessa ei ole koskaan ollut. Aivan uskomatonta, vielä vuoden jälkeen tapaamisestamme hänen ei tarvitse kuin olla lähettyvillä niin alan täristä himosta...



Mieheni ei tiedä, enkä tiedä onko hänellä muita. En edes halua tietää. Kondomit käytössä ja molemmat tyytyväisiä, viihdymme myös toistemme kanssa ihan hyvin.



En suunnitellut elämästäni tällaista, mutta ei tässä toistaiseksi vikaa ole. Hiukan häiritsee, että rakastajanikin on perheellinen, toivottavasti emme tuhoa kenenkään toisen elämää jäämällä kiinni.