G: Mihin saavutukseesi olet erityisen tyytyväinen?

pian kymmenen vuotta ja meillä on kolme lasta, olemme molemmat n.25-vuotiaita..

Sekä esikoisen (vaikean erityislapsen) vuosia kestäneet tutkimukset, eikä tarkkaa dignoosia ole vieläkään, mutta päivä kerralaan koitetaan jaksaa eteenpäin! =)

Tein monta vuotta töitä että sain autetuksi yhden elämän raiteilleen, mutta se onnistui. Jos minua ei olisi, tämä ihminen olisi vailla tulevaisuutta: joko mielenterveyspotilas tai jo kuollut.

Minulle ei lapset ole saavutus, koska ne ovat tulleet, kun olleet tullakseen.



Omaisuus (no, ei nyt "omaisuus", mutta velattomuus ja hyvin toimeentuleminen) ovat tulleet ilman ponnistuksia, eikä siksi ole "saavutus".



Myös yliopisto oli lastenleikkiä, eikä sekään ollut ponnistus.



Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä 20v, eikä tämä ole ponnistuksia vaatinut.



Mutta yksi asia oli minulle vaikea, ja se on minulle tämä saavutus: inhosin peruskoulua enemmän kuin yksikään toinen ihminen. Silti sain sen käytyä kunnialla läpi hammasta purren, koska ymmärsin, että se vaikuttaa loppuelämääni. Tämä siis olkoon minun suurin saavutukseni.

Lapset voi olla saavutus siten, että on ne yleensäkin saanut ja sitten onnistunut hoitamaan ja kasvattamaan.



Kyllä ihmistaimen kasvattaminen ihan saavutuksesta käy varsinkin jos onnistuu.

Jos lapsi on helppo, ei se ole saavutus, että hänet saa kasvatettua ihmiseksi. Mutta jos kyseessä on vaikeampi tapaus, niin sitten kasvattaminen voidaan lukea saavutukseksi.

26 vaimikäseoli

Lapset voi olla saavutus siten, että on ne yleensäkin saanut ja sitten onnistunut hoitamaan ja kasvattamaan. Kyllä ihmistaimen kasvattaminen ihan saavutuksesta käy varsinkin jos onnistuu.