Lue keskustelun säännöt.
Lapsiperheen umpitylsä arki ahdistaa.
21.09.2009 |
Teki taas mieli jättää ostoskärryt keskelle automarketin käytävää kiljuvien kakaroiden ja heitä rahtaavien vanhempien sekaan.
Olis niin tehnyt mieli hypätä ensimmäiseen linja-autoon ja ajella keskustaan johonkin kaljakuppilaan istumaan iltaan tai edes kahvilaan, jossa saisi juoda kahvinsa rauhassa ilman jatkuvaa vikinää ja kitinää.
Luultavasti olisinkin jättänyt ne ostoskärryt ostoksineen käytävälle ja häipynyt jos olisin ollut yksin ostamassa ruokaa perheelle.
Nyt en viitsinyt kärryjä jättää, koska niissä oli myös vauva turvakaukalossa. Pakko oli palata tähän ahdistavaan vankilaan ja jatkaa taas illalla huomenna samalla tylsällä kaavalla elämää.
Kommentit (31)
kyllä mahtuu tähän junaan kaikenlaista porukkaa. Mun käy sun lapsia tosi paljon sääliksi. Jos ei aikuinen (kai sellainen olet) ihminen käsitä, että kun lapsia tulee, niin oma aika vähenee, niin voi voi. Mä käyn ehkä kerran viikossa lenkillä ja omaa aikaa on tosi vähän. En mä ota sitä niin raskaasti, tämä nyt on tällainen vaihe. Sut pitäis panna jonkun lapsettoman pariskunnan housuihin muutamaksi viikoksi, jos ei sittekään ääni kellossa muutu, niin lapset huostaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein lapset koska halusin kokeilla lapsiperheellisen elämää ja päästä yksiöstä isompaan asuntoon. Arvelin etten saa lapsia ja yhtäkkiä niitä vaan putkahti ja saattaa tulla lisääkin kun en viitsi ehkäistä.
Pitäähän jonkun tehtailla sijaisäitien lapset ja mahoille adoptiolapset.
Minulla oli tylsää ENNEN lapsia - kuka helvetti jakssa kuunnella loputtomiin kännisten jorinoita jossakin baareissa. Lasten kanssa on todella hauskaa jutella. :D
Aika hauskoja kommentteja täytyy myöntää. En nyt muista mikä se nimimerkki oli, mutta oliko se niin tylsää se elämä ilman lapsia ? Eiköse se ole vähintäänkin itsekästä hankkia lapsia vaan täyttämään aukkoa elämässä, kun ei ole mitään tekemistä.
Sitten taas sille toiselle nimimerkille joka kaipasi sinkkuaikoja. Kai sitä voi lapsellisenakin perheenä ihan yhtälailla harrastaa ja pitää hauskaa kuin lapsettomana. Ehkäpä se lapseton elämäsi oli vain niin yltiöpäistä reissaamista jatkuvasti, että nyt on sitten tilanne täysin muuttunut. Noh aina voi voittaa, mutta aina ei voita.
Mun mies on paljon töissä, enkä tosiaan viitsi kotona odottaa että se tulee kotiin. Lapset mukaan ja baanalle. Toki yksi ilta viikosta on varattu mun harrastuksille, mutta muina päivinä mennään mielen mukaan. Okei, tottakai lapset tarvitsevat ruuan ja päiväunet joka päivä samaan aikaan, mutta ei se sulje pois moniakaan menoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meillä on ainakin menty joka paikkaan, kyläilemään, kauppaan, kahville ja ravintolaan ihan lasten kanssa!
Huoltiksillakin on leikkipaikat, missä muksut telmii. Saan syödä, lukea päivän lehden ja juoda kupin teetä ihan rauhassa.
Kavereita voi kutsua kylään tai kyläillä itse. Yhdessä leikkiessä lapset viihtyy ja vanhemmilla on aikaa rupatella mielin määrin.
Jos kotiin juuttuu, se on ihan oma syysi, ei lasten!
Luuletko ettei muilla ole rankkaa, luuletko ettei muita väsytä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pieniä vaan sen hetken ja kohta ne ei enää kaipaa äitiä ja isää yhtään ja menee vaan omia menoja. Haluan ainakin olla lasten kanssa nyt koska se on mahdollista. Vaikka välillä on päiviä et kaipaa muuta mutta on ihanaa kun on oma perhe ja rakastava mies ja en ikänä vaihtais näitä siihen että saisin vielä kännissä kekkuloida ja bilettää baareissa, vaikka olen 20 vuotias. en kaipaa sitä yhtään. joskus voi rentoutua ja viettää miehen kans laatuaikaa. Kotona oon pitkät päivät lasten kanssa yksin kun mies on 12h töissä joka arkipäivä. rahaa ei ole yhtään ylimääräseen ja puhe kontaktit rajottuu kaupan kassaan ja puiston muihin äiteihin. Kerran viikossa pääsen yksin lenkille ja se siitä. päivääkään en vaihtais en etes miljoonasta. lapset on 1,2 vuotta ja 2kk
Tietyllä tavalla ymmärrän ap:ta. Minäkin haluaisin joskus olla täysin vastuuton, maata sängyssä koko päivän, syödä vaan sipsiä ja pitsaa ja hillua kaupungilla koko yön. Joku päivä se on taas mahdollista, mutta ei ihan lähi aikoina. Nykyään osaan jo rentoutua, jos olen jättänyt lapsen hoitoon, mutta kun hän oli pieni niin kyttäsin koko ajan puhelintani, jos jotain vaikka sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen eronnut ja omaa aikaa on taas yllinkyllin kun lapsi on isällään puolet ajasta;saa nukkua pitkään aamulla, kierrellä kauppakeskuksessa, käydä kuntosalilla, baarissa ym MUTTA yksi asia on ylitse muiden ja se on ikävä lasta, kun on poissa...että näin.Ei ole luonnollista joutua olemaan erossa lapsestaan. Nyt kun aloitti koulun, en puolet ajasta tiedä mitä koulupäivän aikana tapahtui. Jos saisin valita uudestaan, valitsisin kuitenkin ehjän perheen lapselleni. Mutten rakastanut exääni ja tässä on hinta siitä.
kun kerran vain kokeiluhalusta teit ne. nyt ilmeisestikään ei onnistunut tuo sun kokeilu.
kaikki voittaisivat tilanteessa: sinä saat vapautesi ja pääset baareihin, lapsesi saa rakastavammat kodit.
tee se.