Kertokaa minulle miksi olen tällainen?
Ja miten pääsen tästä eroon?!?
Miksi "kyttään" mitä ystäväni tekee, kenen kanssa hän on kyläillyt, soitellut jne..? Miksi ajattelen että onko hän nyt ollut enempi tuon kaverinsa kanssa tekemisissä kuin minun jne..? Sairastako? Jos menemme yhteisiin pippaloihin joskus, miksi minun pitää etsiä tämä tietty ystäväni "käsiini" ja nähdä kenen kanssa hän keskustelee jne..? Siis apua, olenko ihan sairas??! Haluan EROON tästä!!!!! Jostain nämä ärsyttävät ajatukset aina putkahtavat mieleeni ja saman tien ajattelen että mitä V****A se minulle kuuluu ja kävihän hän meilläkin jne...
Kommentit (30)
siihen saa ihan lääkkeitä lääkäristä.
Suosittelen hakemaan, sillä tuo on oikeasti todella raskasta. Ei liene maailman harvinaisin vika sulla kuitenkaan.
Ja ihan hyvä elämä kuitenkin onkin, vaikka omistankin tällaisen riesan.
Kolmoselle todellinen kiitos asiallisesta vastauksesta! En ole ajatellutkaan että siihen olisi lääkkeitä? Ennemmin mietin että mikä ihme saa nämä ajatukset tulemaan, voiko esim terapian kautta päästä tällaisesta eroon?
T. Ap
Enkä ole ihastunut häneen mitenkään erikoisella tavalla.
vähän kyllä joltain kieroutuneelta kateudelta...mieti mikä siinä kuviossa niin ärsyttää, voisiko olla kuitenkin kateutta kaikki?
Oletko kertonut hänelle jotain arkaluontoista, ja nyt pelkäät että hän puhuu sinun asioitasi selkäsi takana? Vähän tuo itsetunnosta kertoo.
En keksi, en. Mammonapuoli meillä mahtaa olla paremmin kuin kaverini perheessä. Molemmilla on miehet ja lapsia. Normaalikroppaisiakin olemme molemmat, tai oikeastaan urhelilullisia ja hoikkia. Juuri tällä hetkellä hänellä varmaankin synkkaa miehensä kanssa paremmin kuin minulla, mutta se on tosiaankin tällä hetkellä, mutta tämä ongelma on kestänyt pitkään. Ystävänä pidän hänestä paljon, sekä arvostan häntä ja hänen mielipiteitään. Samoja kiinnostuksen kohteita löytyy monia. Täh?!?
Ap
ja sulla on mitä ilmeisimmin huono itsetunto ja pelkäät kaverisi löytävän itseäsi parempaa seuraa.
Nimittäin tuntuu olevan niin että niitä ystäviä on minulla enemmän kuin hänellä. Mistäs totuutta tietäisin, ei niitä ole laskettu ( =D ) eikä ole tarvis laskeakaan, mutta odotin että mainitseeko joku tästä. Mutta tämän asian laita siis näin. Eikä hän siis ole ainoa ystäväni.
Ap
on muitakin kavereita, tunnet että sinun asiasi ovat monella tavalla paremmin kuin hänen, et ole mustasukkainen tai omistushaluinen, ja itsetunnossasi ei ole vikaa, niin todellakin MIKSI ihmeessä kyttäät kaveriasi? Ei se kyllä normaaliakaan ole..
Kuten hänkin on minulle. Mutta luotan häneen 96,5% että asiat pysyvät hänellä.
Ehkä jotenkin pelkäät ettet kelpaakaan muille. Ehkä kasaat itsellesi ystäviä, mieluiten semmoisia, jotka kulkevat perässäsi, ja jos tämä yksi ei niin tee, olet ahdistunut.
En tiedä, mutta minusta se kuulostaa huonolta itsetunnolta. Aikas monella on huono itsetunto joissain asioissa, ja se näkyy eritavoin. Niin ehkä sinulla se näkyy omistushaluisissa suhteissa.
Mutta siitä pääsee varmaan eroon ihan miettimällä sitä ittekseen ja pohtimalla mistä se johtuu ja tekemällä päätöksiä sen kitkemiseksi.
minuu ihan naurattaa nytten,ajattelen ihan samalla tavalla mutta en kyllä koe olevani kummallinen..perustelen sen vaan sillä että olen ihminen,yksinkertaisesti..ei ikinä tyytyväinen..=) älä mieti liikoja asiaa
kun yksi tuttu on myös juuri tuollainen
Ehkä sinä rakastat sitä (ystävänä ei lesbomielessä) niin paljon, että teidän aurat ajautuvat tahtomattasi yhteet kuin kosmiset magneetit, ja sinä ihan tietämättäsi kohdistat kiinnostuksesi ja katseesi häneen ja tarkastat, rakkaudella ja suojelusmielessä, kenen kanssa hän puhelee, ettei se vain olisi vaikka vaarallinen avaruusolio tai kirvesmurhaaja?
Osasin odottaakin jotain asioita mitä täällä on ehdoteltu. Olen nimittäin itse käynyt läpi kaikenlaisia vaihtoehtoja ja pohtinut mitä tämä on. Ihastumista en ole miettinyt, ja tuntuu kaukaa haetulta lesbomielessä, mutta kyllä hän on ystävänä minulle tärkeä, rakastan ystävänä ja arvostan häntä. Tämän olen tiennytkin. Jos hän olisi minulle vähemmän tärkeä ihminen, en kai saisi päähäni noita typeriä ajatuksia mistään. Silti minua kalvaa nuo ajatukset, joita en haluaisi edes ajatella. Tämä nyt ei varmaankaan ole elämää suurempi ongelma, mutta tulin tässä sellaisiin ajatuksiin, että ehkä tämä asiaan ei löydykään sen punaisen langanpäätä täältä, mutta taidan kävästä jonkun terapeutin luona.
Ap
Ihan kiva kuulla,että täältä löytyi joku muukin samasta ongelmasta kärsivä. En siis ole ihan AINOA maan päällä! :)
Ehkä sinä rakastat sitä (ystävänä ei lesbomielessä) niin paljon, että teidän aurat ajautuvat tahtomattasi yhteet kuin kosmiset magneetit, ja sinä ihan tietämättäsi kohdistat kiinnostuksesi ja katseesi häneen ja tarkastat, rakkaudella ja suojelusmielessä, kenen kanssa hän puhelee, ettei se vain olisi vaikka vaarallinen avaruusolio tai kirvesmurhaaja?
Samalla lailla kuin omistuksenhaluinen ja mustasukkainen poikakaveri kyttäisi sinun tekemisiäsi. On se sairasta, hanki elämä!