Uskomatonta luettavaa tuo odotus-palsta
Ja varsinkin ketju sairaslomalle jäämisestä. Ollaan saikulla tyyliin rv18 kun "tuli supistuksia". No, kenellepä ei? Harjoitussupistuksia tulee lähes kaikille odottajille. Sitten vielä kysyttäessä, että helpottiko ne supistukset kun jäit töistä pois, niin "ei, mutta kotona olen loppuun asti, enpä ole mitään kauppareissua kummempaa tehnyt".
Kuka antaisi näille odottajille maalaisjärjen takaisin? Pilaavat oman odotuksensakin ja terveytensä kun eivät voi kävellä sataa metriä, kun "tulee supistuksia". Huoh.
Kommentit (31)
minä olin juuri tuollainen tapaus. Jäin rv 19 loppuun asti saikulle, sillä supisteli. Lapsi meinasi tulla tosissaan jo tuolloin maailmaan. Lisäksi verenpaineeni olivat niin matalat, että meinasin pyörtyä kun kävelin vessaankin. Usko minua, vihasin olla raskaana. Makasin käytännössä 4 kuukautta sohvalla. Oli henkisesti tosi rankkaa, ja toista lasta en heti kyllä tee juuri tuon vaikean raskauden takia.
Tosin rv 23 syntyneen keskosen hoito maksaa jopa 400 000 €. Jos sattuu olemaan pikkukunnan asukas, voi koko kunnan budjetti keikahtaa pahasti.
että sinulla on asiasta omakohtaisia kokemuksia, kun näin pystyt toisia arvostelemaan. Hyytyisi hymy sinultakin jos saisit keskosen ja eläisit miettien jääkö se henkiin vai ei..
pois töistä toista lasta odottaessani. Työ oli kiireistä seisoma/liikkumistyötä ja parilla lyhyellä tauolla. Supistukset alkoivat tekemään kipeää ja lisäksi aloin saamaan usein pahoja rytmihäiriöitä. Ihan mielelläni jäin pois töistä jo, olin aivan loppu.
Olemme kaikki erillaisia ja koemme asiat eritavalla. Lääkäri kuitenkin viimekädessä arvioi sairasloman tarpeellisuuden.
Kaverilta oli kysytty haluatko sairaslomalle vai et :D Se olisi vielä saanut sitä siihen saakka kunnes jäisi töistä pois. Kyse ei ollut tässä tapauksessa suppareista vaan yleisestä jaksamisesta.
Jäin äitiyslomalle viikkoa ennen laskettua aikaa.
Työ oli vielä aika raskasta, hoitoala. Mutta mielestäni pysyin niin hyvässä kunnossa juuri sen vuoksi, että en jäänyt sairauslomalle.
Minun mielestäni ihmiset jää liian helposti sairauslomille ja sohvaperunoiksi.
Kyllä se liikunta auttaa niihin harjoitussuistuksiinkin. Tätä olen mieltä!
Yleensä tosin erottaa ne kenellä oikeasti on vaarana keskenmeno, he kun eivät millään malttaisi olla saikulla ja varsinkaan tekemättä mitään. Saahan sitä saikkua huonoon oloon muutenki kuin, että siinä olisi kysymyksessä keskenmenon vaara!, ihan niinkuin muutkin työssä käyvät saavat sairaslomaa ilman, että olisi kuumetta tai hengenlähtö lähellä, kaikenmaailman stressilomia, uupumista jne. Olen aivan samaa mieltä, että ihan varmasti osa odottavien äitien saikuista on lorvikatarria pahemmasta päästä!
Olemme kaikki erillaisia ja koemme asiat eritavalla. Lääkäri kuitenkin viimekädessä arvioi sairasloman tarpeellisuuden.
Kaverilta oli kysytty haluatko sairaslomalle vai et :D Se olisi vielä saanut sitä siihen saakka kunnes jäisi töistä pois. Kyse ei ollut tässä tapauksessa suppareista vaan yleisestä jaksamisesta.
Itse olen ollut täysin normaalisti töissä raskauden aikana nyt aina rv31 asti (nyt saikulla poskiontelontulehduksen vuoksi, en raskauden). Suppareita tietysti on tullut, erityisesti rasituksessa, suonikohjut "kukkivat" (seisomatyö+raskaus hyvä yhdistelmä), välillä ottanut pumpunkin päälle (diagnoosina sydämen laajentava vajaatoiminta), vaan ei kyllä yksikään lääkäri ole vielä kysynyt haluanko jäädä sairaslomalle! Itse koen jaksavani, enkä edes aio näitä muutamaa sairaspäivää enempää olla kotona ennen äitiysloman alkua. Varmasti jaksan nämä pari viimeistä viikkoa töissä, kun olen tähänkin asti jaksanut.
Se taas, jos jollakin jo varhaisessa vaiheessa esim. supistukset ovat alkaneen saada jotain aikaankin, sairaslomalle jääminen on todella aiheellista.
Tuntuu, että 80% äideistä luulee, että kaikki supistukset (kivuttomatkin) on aina vaarallisia ja pitää heti lopettaa se mitä oli tekemässä (vaikka töissä excel-taulukon teko). Eikö ihmiset tiedä, että niitä harjoitussupistuksia kuuluu tulla? Eri asia jos ne tekevät jotain kohdunkaulalle tms. silloin saikku on ihan paikallaan, mutta kyllä minun tuttuni ovat vaan kävelleet työterveyteen ja sanoneet "supistelee" ja saikkua on pamahtanut saman tien. Sitten jatketaan kotona sitä samaa kuin töissä, eli tietokoneen ääressä istumista, supistuksia tulee ja menee ja sitten lapsi syntyy rv 42 käynnistyksellä :) Näitä on nähty.
Tuttavani oli raskaana kun alkoi ihmettelemään noin raskausviikolla 20 kovia supistuksia. Kävi muutaman kerran lääkärissä, mutta ei tutkittu sen enempää eli pistettiin vain takas töihin. Sitten viikolla 24 meni rutiinitutkimukseen ultraan (riskiraskaus). Sieltä lähdettiinkin sitten pillit vinkuen naistenklinikalle. Kohdunsuu oli auki muutaman sentin. Siellä sitten maattiin jalat ylhäällä ja parasta toivoen lapsi syntyi vk. 25 pikku keskosena alle 1 kg. Kuoli parin vuorokauden ikäisenä. Toivottavasti AP ei koe raskainta asiaa elämässään eli oman lapsen kuoleman :´´(
Olemme kaikki erillaisia ja koemme asiat eritavalla. Lääkäri kuitenkin viimekädessä arvioi sairasloman tarpeellisuuden.