Näkeekö jo pikkulapsista, että mitä niistä tulee isona ammatiltaan?

Eläinkirjat oli lempparilukemistoa, vanhemmat joutuivat ostamaan lintukirjan kun olin 4 jotta osaisivat vastata mun kysymyksiin :D Leikin usein olevani jokin eläin, kotileikeissäkin halusin olla mieluummin koira kuin äiti/isä/lapsi. Gerald Durrel oli ultimate hero.



Yllättäen musta tulikin biologi (eläintieteilijä) :)



Oma tyttäreni on samanlainen, saa nähdä toistaako historia taas itseään... Mun mies on muuten myös eläintieteilijä.

Jopa kyläpaikoissa olin kuulemma vastannut. Ja puhelinvaihteena olen työskennellyt yli 20 v. Ja tykkään yhä. Firmat vaan on vaihtunut.

ihan lapsesta saakka. Ja painetun sanan kanssa olen liki koko elämäni työskennellyt.

Tuttavan lapsesta on kyllä täysi mahdottomuus sanoa mitä siitä tulee, koska on niin monilahjakas (5v), että uskon olevan hyvä monessakin ammatissa.



Minusta olisi luonteeni puolesta voinut tulla lääkäri ja se olikin lapsuuden haaveammattini. Vielä aikuisiällä olen pohtinut vaihtaisinko täysin uraa ja kävisin lääkiksen. En sitä ole tehnyt, mutta kirjat hommasin ja hyvin likellä oli pääsykokeisiin menokin. Silloin vain tuli niin hyvä työtilaisuus, että haaveet unohtuivat.

akateeminen pätkätyöläinen.