Lue keskustelun säännöt.
No luetelkaapa hyvien, sivistyneiden, ns. parempien perheiden lasten nimiä!
08.09.2009 |
Kun kerran nämä Jessicat ja Jennicat, Nicot on luuseri-lähiönimi, niin vastapainoksi: Mitkä on hyvien perheiden lasten nimiä?
Kommentit (113)
41/113
|
08.09.2009 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Linnéa, Felix, Anna, Maria, Nadja, Tindra, Tilda jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voisi tulla akateemista.
80-luvun alussa syntyneiden tyttöjen nimiä, niin aika mahdotonta kyllä on sanoa kuka on hyvästä perheestä ja kuka ei. Kyllä ne nimet niin samanlaisia on.
Uskon, että kyllä kun mennään 30v eteenpäin, niin ei voi nimistä tehdä mitään päätelmiä, että mitä niistä lapsista on tullut.
Ihan naurettavaa sanoa, että jostain Denisestä ei voisi tulla akateemista tai että jostain Kaapo-Elmeristä automaattisesti tulisi sellainen, vain koska hänellä on akkisnimi.
jostain "paremmista perheistä"?? Huhhuh...
Ja vielä että nimellä olisi jotain tekemistä asian kanssa, voi elämä... Ei voi kun nauraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän tuttavapiriistä voisi ehkä sanoa
Aarne, Emilia (suomen- ja ruotsinkieliset perheet), Liisa, Einari, Aino, Tuomas, Eero, Pinja, Anna
Hyvä perhe on sellainen missä perheenjäsenet rakastavat toisiaan. Missä kaikilla on hyvä olla. Perustarpeet on tyydytetty, ja ihmiset ovat onnellisia. Ei liity koulutukseen tai tulotasoon tai asuinpaikkaan se kuka on paremmasta perheestä kuin toinen. Eikä ainakaan ole mitään tekemistä nimien kanssa... =DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuten: Niklas, Julian, Anette, Carola, Mikael jne.
http://timesonline.typepad.com/schoolgate/2009/09/watch-out-chelsea-con…
Jos opettaja suhtautuu tietylla tavalla tietynnimiseen, ehka se saa lapsen ajattelemaan tietylla tavalla itsestaan. Olisi kivaa, jos olisi samanlaista tutkimusta suomalaisista nimista ja opettajista / muista nuorten kanssa puuhaavista aikuisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sofiat, Neeat, Iirikset Hilmat yms voi olla ihan tavallisien nikopettereiden pikkusiskojen nimiä. En pidä yleistyksistä.
Oma tyttöni on Linnea ja poikani Pasi. Tunnistakaa jos halauatte. Olen asianajaja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tässä kysyttykään mikä takaa lapselle sivistyksen, vaan miten määritellään ns. parempi perhe. Onhan näitä koulut kesken jättäneitä lääkärisukujen lapsiakin vaikka huru mykky.
Yrjänä, Hilma, Uolevi, Kaaleppi, Justiina, Birger, Varma, Valma,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi pyhä jysäys! luin tätä ja kyllä tunnen niin Nikoja ja Emmoja, ja muita minä tässä manittiin, niin ns. hyvistä kuin 'huonoista' perheistä. ei nimi miestä/naista pahenna, itse perhe ja vanhemmat tekee tehtävänsä ja antaa eläminsen mallin lapselleen, oli nimi sitten Anton, Thomas tai Kalle..
ajatelkaas taas vähän tuon laatikon ulkopuolelle nätä asioita.
eli jotkut täällä uskovat, että nimistä voi päätellä luokkataustan, vaikka ei kokonaan tietenkään.
Itse olen kallistunut siihen tulokseen, että yhteiskuntaluokkia on, mutta tulotasoon se ei suoraan (onneksi) korreloi. Omat opiskelukaverini ovat lähes säännön mukaisesti tietyistä pääkaupungin hyvistä lukioista ja heidän 60 + vanhempansa ovat lähes kaikki akateemisesti koulutettuja oli se sitten siinä ikäluokassa harvinaista tai ei. Ja tottahan se on, että aika tavallisia, vanhoja, perheessä kulkeneita nimiä monet näistä nyt syntyville lapsilleen antavat.
Ja sitten niistä roskiksista dyykatuista tavaroista, että niinhän se just on, että kun voi tarpeeksi luottaa siihen, että hallussa olema kulttuurinen ja taloudellinen pääoma on riittävää, niin voi näyttää eri tavalla kuin materialla. Voi esim. suosia kierrätystä, koska sitä ei sekoiteta köyhyyteen, vaan kekseliäisyyteen ilman, että tyylitietoisuus rikkoutuisi.
Ihan siitä syystä että yliopisto-opiskelijoita on moninkertainen määrä aiempiin polviin nähden.
Akateeminen väki oli aiemmin niin pieni vähemmistö ettei heidän jälkeläistönsä mitenkään pysty kansoittamaan yliopistoja.
Ei muuten pidä paikkaansa "Hyvin suuri osa yliopistojen opiskelijoista on ihan tavallisista duunariperheistä" Itseasiassa monasti taustalla on akateemiset vanhemmat, siitä sanonta "koulutus periytyy" on tullut.
keskimääräistä useammin akateeminen tausta, eli vähintään jompi kumpi vanhemmista on akateeminen.
1960- ja 70-luvulla oli toisin, silloin tapahtui suuri sosiaalinen murros ja "luokkaretki", kun suuri ikäluokka hakeutui yliopistoihin pienviljelijä-työläistaustastaan huolimatta.
Roskalavoilta dyykkauksesta: eihän sieltä roskalavalta dyykata mitä tahansa roinaa, vaan juuri nimenomaan kulttuurista pääomaa käyttäen pystytään tunnistamaan esineitä, joilla on kulttuurista arvoa ja joilla on esimerkiksi design-esineen status. Tai ns. nimetöntä, anonyymiä suunnittelua, jolla on tavanomaista korkeampi esteettis-visuaalinen laatutaso. Ei mikä tahansa tavara ole dyykkaamisen arvoista.
vanhoissa yliopistoissa, kuten Helsingissä ja Turussa sijaitsevissa korkeakouluissa, suuri osa opiskelijoista tulee akateemisista kodeista. Ns. periferiayliopistojen opiskelijat (Joensuu, Kuopio, Oulu, Jyväskylä jne.) sen sijaan tulevat maanviljelijä-, työläis- ja virkamiesperheistä, eivät akateemisista.
ns. epätyypillisissä töissä käyvät tuttuni ovat penkoneet roskalavoja, lehtilaatikoita ja koluavat ahkerasti kirpputoreja.
En nyt sitten tiedä ovatko nämä ihmiset sivistyneitä, mutta ainakin koulutuksellista pääomaa on runsaasti ja jotkut heistä kuuluvat ns. kulttuurisukuihin.
Oikeastaan, mitä sen suurempaa merkitystä sillä on, mihin sosioekonomiseen asemaan ihminen kuuluu, jos hän on mukava ja kanssakäyminen tuntuu luontevalta hänen kanssaan?