Ihanan kamala ihastuminen!

Olen eronnut ennen kesää ja silloin tuntui etten enää koskaan voi ihastua uuteen ihmiseen, vanhat tunteet paloivat voimakkaampina kuin koskaan! Entinen mies löysi uuden, mutta vannoi vielä rakkauttaan minuun, vaikka ero olikin hänen päätös. Olin sisältä kuollut, en tuntenut suurta iloa mistään, enkä sen pahemmin suruakaan vaikka lähellä tapahtuiskin surullisia asioita, ainoa tunne jotta tunsin oli kaipaus ex-mieheen. Sen takia päätimmekin yrittää vielä yhteistä elämää ja nopeasti huomattiin ettei se enää toimi ja pian sen päätöksen jälkeen tapasin miehen johon IHASTUIN! Ja tämä tunne on niin ihana! Sisäinen yeinityttö heräsi ja jo hänen näkemisensä saa aikaan perhosia vatsassa.



Tällä hetkellä tuo ihastus käy myös läpi eroa pitkästä suhteesta ja me ollaan ystäviä jotka harrastavat satunnaista seksiä, pitävät kainalossa ja nauttivat toistensa seurasta! En tiedä tulevaisuudesta ja juuri nyt se ei edes kiinnosta, nautin vain tästä tunteesta, kun sielu on kohdannut puolikkaansa!



Onko muita toivottomasti ihastuneita jotka aidosti nauttivat sen repivästä ja samalla sydämen täyttävästä tunteesta?