Sektio ja maidon nousu??
Synnytin sektiolla 1.9.2009, poika 3855g ja 52cm. Eli aikaa on kulunut kohta viikko. Olen parhaani yrittänyt imettää ja pumpannut myös. Vauva huutaa rinnalla ja hakee tissiä. Sylkee tissin pois.. ja huutaa.
Maitoa tulee vain tippoja, kun puristan useita kertoja saan tulemaan ne pari tippaa. Lypsämällä saan 10ml per 15min. Ja vauva on saanut Nan maitoa pullosta.. kun en vaan jaksa kahtoa tuota taistelua ja voiko olla että maito ei vaan nouse??
Teenkö hallaa imetykselle kun annan Nan maitoa? Tai tiesti teen. Mutta kärsiikö lapsi sitten nälkää? Osastolla jo annettiin lisämaitoa, koska verensokerit oli aluksi matalalla.
Olen tietysti herkillä, kun vuosi sitten menetimme rv 43 tyttövauvan synnytyksessä ja saimme nyt ensimmäisen elävän.
Siksi en jaksaisi tehdä tästä kovin suurta numeroa.. Isompiakin on.
Mutta olen niin surullinen, väsynyt kun tilanne on tämä.. Ja vaikka imettäisin, nousisiko maito kuitenkaan ja kärsisin kituisen lapsen kanssa turhaan..
Siis APUA!! Mitä teen? Pitäskö vaan jättää Nan pois? Kokemusta?
Ota rauhallisesti, sinä oot hyvä äiti tuli se maito sitten pullosta tai tissistä. Mulle laitoksella sanottiin niin ihanasti, että "pullolla ruokituista vauvoista tulee yhtä ihania, kuin tissilläkin"
Ensiksikin, vauvan "olo"kertoo parhaiten sen maidontulon määrän. Vauva saattaa imeä tosi tiheästi, ähistä ja puhista ja tuntuu että istuu vain ja imettää. Se kuuluu asiaan noin pienellä, helpottanee jonkin viikon kuluttua. Välttämättä et saa lypsettyä pumpulla tai käsin mitään, vauva voi kuitenkin saada irroteltua maitoa. Paras merkki on jos vauva on hirveän levoton ja nälkäinen, silloin maitosi ei VIELÄ riitä ja siksi se sitä tissiä lutkuttaa kokoajan, että lisäisi maidontuloa. Ja siksi hän raivoilee, kun tottunut pullosta saamaan helpolla maitoa.
Kerronpa lyhyesti miten meillä... Alusta asti tyttö sai lisämaitoa ja mun oma maito ei riittänyt. En saanu irti mitään lypsämällä tms. Tissit oli kuin löröt nahkapussukat (se niisät pameloista) Podin todella huonoa omatuntoa NAN:n antamisesta, kun olin kuvitellut, että sitten vain tissi suuhun ja sillee. Itkua tuhersin vähäväliä kun olen niin huono äiti. Istuin sohvalla ja imetin ja itkin. Sitten mies sanoi, että tuki se pullo sille muksulle suuhun, ei se nauti tuollaisesta hermoraunioäidistä. Sen tein ja stressi helpotti, maitoa alkoi ykskaks nousta, kun muistin syödä, levätä ja en stressannut. Kun annoin itselle luvan pullotteluun niin jaksoin myös tutustua imetystuen sivuihin. Ne on ihan huippuja. Aloin kokeilla maidonlisäysvinkkejä ja nyt tyttö on 3kk ja me mennään ihan omalla maidolla! (jos lähtökohta oli se, että suurinosa aterioista tuli pullosta) Kannattaa siis yrittää (en viitsi kaikkia jippoja luetella, laitan sulle linkin )
http://www.imetys.fi/itu/imetyksen_tehostaminen.pdf
http://www.imetys.fi/itu/saako_tarpeeksi.pdf
Meillä tehtiin niin, että syötin molemmat rinnat ja joskus pian heti halusi uudestaan ja sen jälkeen jos oli kitinä päällä, tarjosin pulloa. Ostin Aventin pulloja, jotta lapsi ei tottuisi siihen, että maito vain valuu suuhun. Lisäksi huolehdin omasta hyvinvoinnista. Pikkuhiljaa pullomaitomäärät pieneni ja pieneni (välillä kyllä tissiteltiin tunnin välein) ja sitten tyttö kyllästyi kokonaan pulloon.
Se NAN:n antaminen on aina pois sun tissien maidosta ja stimuloinnista, mutta silloin kun sitä tarttee antaa niin parempi niin kuin menettää hermot sohvanpohjalla imettäessä. SUlla on muutenkin tuota henkistä taakkaa, kun pitää tavallansa surra edellistä lasta. Mutta älä luovuta, niin kauan kuin tuntuu että jaksat niin yrität. Mutta sille lapselle on paljon tärkeämpää onnellinen äiti, kuin itku silmässä tihrustava hermoraunioteräsäiti (meni kauan aikaa ymmärtää tuo). Toivottavasti tästä sepustuksesta saa yhtään mitään selvää, kun yritin vähän tiivistää ajatuksiani. Mulla on vika kirjottaa liiiiian pitkiä pätkiä :) Tsemppiä, maito nousee varmasti jos jaksaa yrittää, mutta se imetys ei ole maailmaa kaatava asia. Meillä on terveellisiä ja turvallisia korvikkeitakin