KOTILOT++++Syyskuu

tervetuloa uusille. kivaa kun on aktiivinen pino. :) ja kiva jos vauvautuneetkin jäisivät tänne. :)



huomenna eka neuvola! jännittää vähän, toivottavasti sä:t kuuluis, eiks näillä viikoilla (10+1 huomenna) jo pitäis...? mullakin on mahdoton huoli, että meneekö tää raskaus ja synnytys yhtä hyvin kuin edelliset, ja että onko vauva terve jne jne. niin paljon ollu km:ja lähipiirissä ja täälläkin tietysti kuulee mm. niistä niin paljon, että tuntuu jotenkin uskomattomalta että tää vois mennä yhtä hyvin, kun noi kaks edellistä kertaa. ei oo siis ikinä ollu km:a, vuotoja raskausaikoina tai mitään muutakaan.



ainoa mitä on ollu on se mahdoton lihominen! oon kyllä nytkin saanu jo kerättyä vararavintoa, valitettavasti. on vaan niin kamala NÄLKÄ kokoajan, et taistelu lihomista vastaan on lähes mahdottomuus.



jaah. no. sellasta. täytyy alkaa kirjotella vähän asiapitosempaa tekstiä. ;) hyvää vointia kaikille, etenkin teille synnytystä odottaville! :) t.VM

Josko minäkin uskaltautuisin jo tänne turinoimaan.Taka-alalta olen seuraillut kotiloita ja huhtikuisia. Eli kolmatta siis odotellaan rv 6+6 ja edelliset tyttöjä 4/05 ja 2/07. Ja näillä näkymin LA ois 30.4. Olo on ollut todella huonovointinen, pahin tähänastisista, joten toiveet korkealla jos kuitenkin nyt tulisikin se poika, mutta loppupeleissä sama kunhan on terve.

Muillakin siis samanlaisia pelkoja, voiko vielä kolmannen kerran mennä kaikki hyvin putkeen. Ensimmäistä neuvolaakin saa odottaa vielä moooonta piiiitkää viikkoa, kun täälläpäin eka neuvolakin vasta vko:n 12 tienoilla et siitä sitten pääseekin jo melkein suoraan ekaan ultraan. Kateellisena luen muiden käyvän neuvolassa jo jossain varhaisultrissa.

Hyviä vointeja tosiaan meille kaikille ja tsemppiä niille ketkä jo ovat toinen jalka synnärin oven välissä =) ja toivottavasti tä viesti tuli oikein, on tosta viime kerrasta vähän aikaa.



Elvialvi 6+6

Minä en ole viime aikoina saanut viestin viestiä pinoon. Onkohan täällä vauvalla ongelmia vai minun koneessako vikaa??? Ulos vauvalta olen lentänyt joka kerran. No yritys numero mikä lie nyt menossa.



Tervetuloa uusille!



Senny ja Uppis olivatkin saaneet mukavia ultrauutisia :) onnittelut niistä. Minulla on loppu kuusta oma ultra ja pikkuhiljaa sitä on alkanut jännittämään. Tämä on siitä ikävää aikaa kun liikkeitä ei vielä varmuudella ole tuntenut. Sydänääniä ei ole neuvolassa vielä kuunneltu ja edellisestä ultrasta onkin jo aikaa. Sitä alkaa omassa pienessä mielessään kehittelemään vaikka minkälaisia ajatuksia. Täytyy luottaa vaan että kaikki on hyvin. Seuraava neuvola onkin ensi viikolla ja toivottavasti silloin kuuluu ne sä:t niin huoli helpottaisi hieman.



VM, kuinka sinun neuvola reissu meni? kuulitko sinä pienen sä:t?



Mikäs on Bereniken perheen tilanne? Oletteko muut säilyneet taudilta? Meillä töissä on jaettu vaikka minkälaista opusta ja ohjetta tuon sikainfluenssan tiimoilta. Siinä oli jopa ohjeet kuinka sairastunutta lasta täytyisi pitää sylissä jotta itse välttyisi pisaratartunnalta. Ohjeissa luki myös, että raskaanaolevan tulisi välttää kontaktia sairatuneeseen. Minusta tuo ohje on näin äitinä aika mahdoton. Jos oma lapsi sairastuu niin toki joudun häntä hoitamaaan olin raskaana tai en. Olen myös miettinyt tuota rokotusta ja tällä hetkellä en tiedä tulenko sen ottamaan vai en. Yleensä suhtaudun rokotteisiin positiivisesti mutta tämä on tullut kyllä markkinoille todella nopeasti (tai on tulossa). Se herättää minussa jotenkin epävarmuutta tuota rokotetta kohtaan.



Nurmeliini taitaa edelleen odottaa lähtöä sairaalaan?? Annappas jokinlaista elonmerkkiä itsestäsi :) kovasti täällä mukana elelen.



Oma ruokaremontti takkuaa välillä mutta positiivisella mielellä menen. Paino on pysynyt samassa ja kerkisin jo hieman tuulettamaan ennenkuin katsoin edellisiä äitiysneuvolan kortteja. esikoisen ja kuopuksen kohdalla oli samalla tavalla eli puoleenväliin meni hienosti ja sitten homma levisi käsiin :( ei kai tässä auta muu kuin käydä ostamassa jääkaapinoveen kunnon lukko jos muuten ei paino pysy kurissa... no vitsi vitsinä.



Ihanan rentouttavaa viikonloppua kaikille meille!



vesseli rv17+2

Meidän sikainfluenssaepisodi jatkuu. Toinenkin tytär sairastui, tosin ei niin korkeaan kuumeeseen kuin esikko. Tämän kohdalla yskästä tuli niin kova, että lähdimme sitten influenssapolille. Näin jälkikäteen oli kyllä aika tyhmää minulta mennä mukaan, mutta taidan olla vähän kontrollifriikki mama :). Lapsen keuhkot oli kuitenkin puhtaat, joten ei otettu lääkitystä.



Vesseli, olen vähän itsekin epäilevällä kannalla noiden lääkitysten suhteen. Polilla kertoivat, että Tamiflu lyhentää sairausaikaa keskimäärin päivällä, ja lieventää hieman oireita. Kuitenkin sivuvaikutuksia siitä lääkkeestäkin tulee, vatsavaivaa ja päänsärkyä yms. Mutta jos sairaus tarttuu raskaana olevaan, onko oikeastaan vaihtoehtoja? Rokotetta olen kuullut lääkäreidenkin vieroksuvan.



No, toistaiseksi itsellä ja miehellä on vain nuhaa, ei sen kummempaa. Luotan hyvään peruskuntoon ja vahvaan tahtoon, että sitä sairautta en itseeni ota. Katsotaan kantaako :).Viime yönäkin yskivä lapsonen oli vieressä nukkumassa. En tajua miten sitä omaa sairastavaa lasta voisi vältelläkään.



Terveyttä kaikille kotiloille ja uusille hirveästi onnea matkaan!



Berenike rv 13

Sinnikkäästi antaa tämä kolmonenkin odotuttaa itseään. Muutama lupaava supistusaaltojen sarja on takana, mutta ovat sitten tyssänneet lopulta. Toissa yönä tuntui jo 5-10 minuutin välein ja kuuden tunnin ajan aika kipeitäkin suppareita, mutta laantuivat nekin lopulta ja sen jälkeen taas rauhallisempaa lepäilyä. Viime yönä nukuin kuin pikku possu suloisen hyvät unet, joten nyt hyvä mieli. Sää näyttää aurinkoiselta eli eikun ulos lenkkeilemään ja pihahommiin! :)



Nyt siis hyvillä mielin, vaikka onhan hermot välillä kireenäkin tässä loppumetreillä. Sen saavat tuta niin mies kuin lapsetkin. Vauvarukkakin joutuu kuuntelemaan mun huutoa. Vastapainoksi yritin eilen laulella rauhallisia lauluja ja rentouttaa mieleni saunan lauteilla. On tämä loppuvaihe kyllä melkoista vuoristorataa mielialojen sun muiden kanssa.



No, toivottavasti päivä on aurinkoinen joka puolella Suomessa. Mukavaa sunnuntaita!



Nurmeliini 41+1

Paljon oli tullut kirjoituksiakin sitten viime kurkistuksen. Meillä arjen kiireet pitää palstailun kurissa. Tilattiin se uusi auto nyt sitten viime viikolla eli Peugeotin 308SW tulee, siihen menee rinnan helposti 3 isofix-istuinta ja muunneltavuus on hyvä, ulkonäkö silti perusfarmarin (suht).



Raskaus menee ihan siinä sivussa, 11kk tyttö oppi viime viikolla niin kunnolla kävelemään, että konttaus on jo jäämässä. Helpottaa hyvin nosteluhommia kun pihallakin viipottaa kävellen.



Tänään jo mittarissa 26+1, eli hieman yli 3kk laskettuun aikaan, huh! Nautitaan tästä ajasta nyt nelihenkisenä perheenä vielä, vaikka isomummin sanoin meitä onkin jo 4 ja 1/2



Nummeliini toivottvasti pääset pian tositoimiin, mulla on molemmat edellsiet raskaudet menneet roimasti yli lasketun ajan ja sen sietokyky on ollut lievästi sanottuna huonoa:) Tsemppiä!



Rouvaii

Uusia on tullut paljon mukaan - ja ilahduttavan monta tuttua nikkiä kuumeilijoista, kivaa :)



Täällä odotellaan ja odotellaan, ei mitään lähdön merkkejä ole ollut joten mennee ainakin siihen laskettuun aikaan saakka. Painoarvio muutama päivä sitten 3,4kg. Insuliinejä olen pistellyt kuukauden ajan kun paastosokeriarvot olivat joka aamu liian korkeat.

Maksa- ja sappiarvot ovat pysyneet kurissa, ovat siis yhä koholla mutta nousu on pysähtynyt joten ei niistä muuta vaivaa tällä hetkellä ole kun että väh. parin viikon välein täytyy käydä mittauttamassa.



Joten unettomat yöt jatkukoon..



Tsempit kaikille odottajille!!



Terkuin Manna 38+3

...alkuraskauden keskenmeno ilmeisesti yllätti ;-) - toivottavasti pääsen pian takaisin tänne kotiloihin. Tsemppiä kaikille odottajille!



Tämä on elämää ei voi mitään. Ihmettelinkin tuossa viimeviikolla mihin kaikki raskaustuntemukset, vähäisetkin katosivat - ja nyt viikonloppuna selvisi syy - mitään 100% varmaa ei voi vielä sanoa, mutta toisaalta en enää juuri elättele toiveita.



Aurinkoista syksyä,

Onneton Onneli

Onneli - Voi ei, ikavia uutisia. :( Menetko kaymaan viela laakarissa varmistamassa asian? Toivottavasti olet pian taas takaisin kotiloissa!



Nurmeliini - Toivottavasti olet jo paassyt tositoimiin! :)



Bernike(ko???) jolla oli sikainfluenssaa lapsissa? Tsemppia ja paranemista pienille, ja supervastustuskykya aidille!!!



Rokotteista sen verran, etten missaan tapauksessa ota itselleni mitaan influenssarokotetta, enka varsinkaan tata uusinta. Sita ei ole testattu laheskaan riittavasti, eika tietenkaan raskaanaolevilla aideilla tai pikkulapsilla. Influenssoja tulee ja menee, aina niihin ihmisia on kuollut ja tata uusinta on kovasti paisuteltu mediassa. Enemman pelkaisin tuntemattoman rokotteen haittavaikutuksia sikioon tai pieniin lapsiin, kuin hengenmenetysta influenssan kourissa. Tietenkin sita toivoo ettei tauti iske, mutta jos iskee, niin sitten sairastetaan.



Meilla lapset (06 ja 04) aloittivat koulun syyskuun alussa, ja jo viime viikon lopulla molemmissa oli nuha.. :/ 5v:lla myos vahan lampoa, joka meni yhdessa illassa ohi ja nyt vaan nena vuotaa vielakin molemmilla. Muuten ok, mutta kun ovat niin huonolla tuulella ja karttyisia, ja kun oma pinna on vahan tavallistakin lyhyempi, niin ei meinaa millaan jaksaa jatkuvaa tirinaa.. huoh.



Oma vointi on ihan ok, mutta tama raskaus on kylla selvasti vienyt puhdin pois eritavalla kuin edelliset. Edellisista olinkin ihan superhyvassa kunnossa koko ajan, eika ollut mitaan remppaa. Vain tokasta loppuraskaudessa tuli alapaahan suonikohju, mutta siita ei ollut muuta haittaa kuin etta sen tunsi toisen hapyhuulen turvotuksena. No, talla kertaa sama vaiva toistui jo pari kuukautta sitten, ja tietenkin pahenee raskauden edetessa. Eilen olin pari tuntia tilaisuudessa, jossa piti seista koko ajan, ja viimeiset puoli tuntia oli yhta tuskaa, kun painontunne alapaassa alkoi ahdistaa oikein kunnolla.. Arsyttavaa, sille kun ei oikein mitaan voi tehda - koivet kohti kattoa vaan aina kun joutaa. Iltaisin olen myos ihan puhki ja nukahtelen TV:n aareen. Painoa on tullut jo 8kg, vaikka kovasti liikun enka pahemmin edes herkuttele. Edellisista tuli painoa n.12kg, mutta nainkohan riittaa talla kertaa.. argh.



Pitaa lahtea sokerirasitukseen, joka taalla tehdaan ihan rutiininomaisesti - onkin eka kerta minulle, kun aikaisemmissa asuinpaikoissa ei ole testattukaan. Pitakaahan peukkuja pystyssa etta lapi mennaan! ;)



Larubia rv 24+2

Viime viikolla 5v. poti kuumetta ja flunssaa ja nyt 3,5 v. vuoro kuumeilla. Ihan yhtäkkiä tuli tämä toinen sairas, ei mitään ennakko-oireita. Nukkuu juuri päikkyjä. Täytyy kohta käydä katsomassa vointi.



Itse välillä kiukkuinen kuin ampiainen, mutta terveenä onneksi. Pahaolo tulee ajoittain, olen kyllä miettinyt että johtunee löystyneistä lihaksista ja siitä tulee tunne, että ruoka nousee ylös. Tyttöoireina olen itse tätä pitänyt, kun kaksi poikaa ennestään (joiden odotukset tosi helppoja), mutta voi olla kolmas herra ja kenties kroppa vain ei enää entisellään kahden jälkeen.



viikoista en osaa taas ulkoa sanoa, kai se jotain 9 ja risat oli. Miten voikin mennä tämä odotus hitaaaasti.

Tänne en ole aiemmin kirjoitellut, mutta täällähän vauvakuumepuolelta tuttuja niccejä.



Itsellä odotus on mennyt hyvin ja nyt olen jo yli puolen välin. Nopeesti mennyt toisaalta tää aika, mutta koko kesä ja kevätkin osittain mennyt. Maha kasvaa kovasti ja asukki liikuskelee paljon. Taitaa olla aktiivinen kaveri kyseessä. Ensimmäinen talvivauva tulossa eli sillai ihan erilainen fiilis tämän odotuksen kanssa. Edelliset kun olivat kesä- ja heinäkuunvauvoja ei nyt teepaitoja paljo ostellakaan. Onnellsita odotusta kaikille.



Kolmosmuru 23+5 ja poika 01, tyttö 04

Kopioin tämän tänne syyskuun pinosta:



Rv 38+3 syntyi meidän perheen prinsessa, synnytys ei niin normaali...



Eli pari päivää oli jo supistanu kipeesti, muttei tehokkaasti. Torstaina 18.30 meni lapsivedet, kauhukseni huomasin seisovani hirveessä verilammikossa... Tietysti yksin kotona lasten kanssa. Tuli sitten hieman kiirettä sairaalaan, kun ei ollu tietoa mistä vuoto tuli,ja paljonko, kun lapsivettä tuli myös. Toivon että lapset ei saanu mitään traumoja, kun kämppä täynnä verta ja ambulanssi sekä palokunta paikalla (kuulemma helikopteriakin oli kutsuttu, mut se peruttiin. Varmaan naapurit ihmetteli...). Inhottavinta oli maata kotona sohvalla ja tunnustella että liikkuuko vauva, sain pari kertaa tökkästä mahaa että sain vähän liikettä vastaukseksi. Sitten tietysti pää ei ollu laskeutunu edellisellä viikolla, ja vaarana on aina se napanuoran esiinliuskahdus. Ite pysyin rauhallisena mutta huoli kaikista lapsista oli suuri.



Sairaalassa ultrattiin ja otettiin käyrä, kaikki hyvin! Vauva oli kunnossa ja istukka paikallaan. Supistuksia tuli säännöllisesti, muttei kovin kovin kipeitä. Kuitenkin, mitää ei ollu tapahtunu sitten viime lääkärikäynnin, eli kanava jäljellä 2 cm ja auki sormelle (siis auki oon ollu jo rv 32 tai niillä paikkeilla). Olisin toivonu et jotain olis tapahtunu noitten parin päivän aikana, mut ei. Supparit kipeytyivät, mut 1.30 ei ollu mitään tapahtunu ja laitettiin oksitosiinitipan ja sain petidiiniä. Tippaa nostettin joka puol tuntia, supparit oli kyllä kipeitä, mutta tehottomia. Neljältä olin vasa 2 cm auki, ja silloin pyysinkin epiduraalia. Vedin ilokaasua kun odottelin lääkäriä, joka tuli nopeasti ja laittoi puudutteen 4.30. Pelkäsin tietty sen laittamista ja hengitin sitä kaasua niin etten tienny paikkaa tai aikaa, mut ei ainakaan jännittäny tai tuntunu missää sen epiduraalin laitto =) Hyvin osas lekuri laittaa, laittoi sen eri nikamaväliin kun yleensä, kun normaalipaikkaan ei olis onnistunu madaltumien takia, onnistu kerralla, ja tunto säilyi hyvin jaloissa. Supistukset tuntui, mutta ei kamalan kipeiltä, ilokaasua otin kuitenkin suppareitten aikana (se on oikeesti hyvää ainetta =) ), ja kahdella ponnistuksella neiti tuli maailmaan 6.07. Kätilökin sanoi, että rupee yleensä tapahtumaan kun saa puudutteen kun rentoutuu paremmin, mut oksitosiinitippa meni kyllä aika kunnolla koko ajan. Kaiken kaikkiaan jäi hyvä fiilis synnytyksestä, vaikka se alkoi aika kaaosmaisesti... Kotiin en päässyt heti,tietenkään, vietettiin yks yö sairaalassa ja tänään päästiin kotiin kun kaikki arvot oli tytöllä hyvät. (Verinen lapsivesi vaatii tarkkailua). Syytä vuotoon ei löytyny.



Tytön mitat oli 3240 g ja 48 cm ja päänympärys oli 35 cm. Eli just sopiva =)



Zoya ja typy 3 vrk

Vauvan tuoksuista arkea koko perheelle :)

Onneli - pahoitteluni puolestasi. Voimia jatkoon ja toivottavasti tosiaan palstailet täällä uudestaan vielä pian.



Berenike - myös täältä toivottelen pikaisia paranemisia. Joko ovat influenssat hellittäneet?



Zoya - vielä kerran onnittelut tämänkin ketjun kautta! Lähtösi sairaalaan oli tosiaan dramaattinen. Onneksi kaikki meni lopulta hyvin.



Larubia - peukut pystyssä sokerirasitukseen! Olen monessa kohtaa kanssasi samaa mieltä (rokotteet ja muut). Samoin on minulla ollut kolmannen odotus paljon rankempaa. 2 ekaa meni jotenkin niin helposti. Mutta ihan hyvin vauva tuntuu voivan ja viihtyy masussa edelleen. En siis ole vielä päässyt laitokselle. Muutaman päivän päästä sitten viimeistään yliaikaiskontrolliin ja eiköhän se tällä viikolla jo käynnistetä, jos ei itsekseen ala syntyä.



Kaunis syyssää jatkuu ja se pitää mielen virkeänä. Nauttikaamme siitä!



Nurmeliini 41+3

Tervetuloa ja onnea plussasta uusille!



Onneli: Pahoittelut:(! Toivottavsti pian olet taikaisin täällä.



Zoya: Onnittelut pienestä prinsessasta:)!! Dramaattiselta kuulosti toi synnytyksesi alku, mut onneksi kaikki meni lopulta hyvin.



Tuntuu, et yks sun toinen on sairastellut kovasti tai ainakin lapset! Tsemppiä kaikille tasapuolisesti. Itellä alko viikko sit kurkkukipu, joka on muuttunut yskäksi ja nuhaksi. Nytkin nenä ihan toivottoman tukossa. Poikamme sairasti 4vkoa putkeen ja ehti syödä kaks kuuriakin, ennenkuin alko helpottaan. Maanantaina häneltä leikattiin nielurisat. Nyt sit tuolla sohvalla makoilee ja yrittää toipua. Muuten menis hyvin, mut toinen kipulääke aiheutti hänelle kovan mahikivun:(. Ei oo sen takia tänään syönyt mitään, edes pissaa ei tule. Koetetaan täs nyt selviytyä. Tyttö sit tietty haluis koko ajan vain pihalle, mut ei voi vielä yksin sinne laittaa (2.5v.). Meinaa väliin jo äitiltä konstit loppua...



Täällä on ollut puhettta peloista ja epäilyksistä. Itse olen alusta asti, itseasiassa jo kuumeiluvaiheessa, ollut huolissani siitä, että voinko oikeasti vielä saada kolmannen terveen lapsen?!



ON: Raskaudet ovat ottaneet joka kerta enemmän tai vähemmän vaivoinensa voimille, ja tässä näyttää jälleen vaivoja riittävän. Olo ankeempi, mikäli mahdollista, kuin edellisistä. Pahoinvointia riittää. En ole oksentanut kertaakaan, mutta yökin ihan mielettömästi. Kiitos sen, maha, pää ym. kipeät. Kaikki tekee pahaa:(. Syödä pitäis, mut hetki syömisen jälkeen olo vielä ankeempi. Väsyttää. Niin ja pääkipu, se on ihan kamalaa! Panadol 1g ei auta mitään. No, se valituksista. Viime viikolla oli eka nla. Eipä siellä mtn erityistä, normaali mittaukset ja papereitten täyttöä. Huomenna eka käynti ä-polille. Mulla nla ja poli näin nopeeta, koska tarvin Klexane-hoidon raskauden aikana.



Senny 8+2

Viimeksi kävin niin pikaisesti pinossa, että jäi Onnelille laittamatta pahoitteluni :( Toivottavasti täällä vielä tavataan.



Itse kävin tänään neuvolassa ja kuulin pienen sydänäänet ensimmäisen kerran. Oli huojentavaa saada varmistus, että vauvalla kaikki hyvin. Rakenne ultra onkin loppukuusta. Aikaisemmin oli puhetta neuvolakäyntien tiheydestä. Tänään terveyden hoitaja sanoi, että uusien suositusten mukaan käyntejä on harvennettu mutta hän tykkää ottaa äidit vastaan kuten ennenkin. Tuossa onkin sitten syy miksi minulla ne käynnit ovat olleet suht tiuhaan. Jännitin vaakaa turhaan. Paino oli tippunut joten miinuksella mennään kilon veran. Ruokaremontti on näköjään tuottanut tulosta. Pieniä liikahduksia olen ollut tuntevinani mutta kovasti odotan niiden voimistuvan.



vesseli rv18 uskottava se on, aika kuluu sittenkin

Onnelille tsemppirutistus ja jaksamista! Toivottavasti olet pian takaisin täällä palstalla!!



Zoyalle onnea tytön johdosta :) Onneksi kaikki meni hyvin, vaikka alku kuulosti dramaattiselta.



Ja paranemisia kaikille flunssasta kärsiville. Meillä ollaan vielä 75 prosenttisesti terveinä, sillä ainoastaan mies on kärsinyt flunssasta. Minä + lapset ollaan vielä selvitty ilman tartuntaa... toivottavasti ei tulekaan.



Muuten täällä vaan ootellaan... mites Nurmeliinilla?



t. Manna 39+0

Huomenta perjantaihin!



Nyt on pakko tulla kertomaan tänne kotilopinoon, miten voi olla vaikeaa kolmatta odottaessa yöt ja aamut.



Eilen: Loistavan virkeä olo, tosin maha möykkäsi melkein koko päivän niin, että oli tosi vaikea liikkua. Miehen piti hakea isommat hoidostakin... Illalla kuitenkin pystyin tekemään ruoan ja imuroimaan koko kämpän (saavutus). Mies tuli töistä 23.30. Illalla sitten väsytti ihan kamalasti, eikä uni meinannut millään tulla.



Yöllä: Heräsin klo 3.00 ja hieman otti päähän, olinhan nukkunut 2,5 tuntia. Ei mitään syytä tähän heräämiseen... tosin päätä särki sen verran, etten saanut unta tämän jälkeen. Makoilin kuitenkin aamuun asti. Mietiskelin, että onkohan korvatulehdus kun oli pää niin kipeä toiselta puolelta.



Aamu: Klo 5 soi miehen herätyskello, juuri kun oli ehtinyt hieman rauhoittua... ja lapset tietysti olivat hereillä kun mies klo 6.15 lähti töihin. Tässä oli juuri se vaihe, kun olisi voinut nukahtaa... Otin Panadolin viiden jälkeen, ensimmäinen kerta kun kipulääkettä otan tämän raskauden vaivoihin. Päänsärky alkoi hiljalleen poistua... Mittasin kuumeen ja ymmärsin, että tämähän on totaalisen väärä tuloskin, kun otin jo lääkkeen. En tiedä onko lämpöä vai ei, lääkkeeen jälkeen 36,8. minulla päänsärky yleensä tarkoittaa kuumetta. Väsyttää...



Hoidin lasten aamuhommat ja valmistelin hoitoon viemistä. Kuinkas kävikään. Taas alkoi maha möykätä niin, että en pystynyt nousemaan sohvalta. Soitin miehelle, että voisiko hän heittää mutkan kotona, onneksi ei ole kuin parin kilometrin matka töistä. Huvittavinta on se, että päiväkotiin on 0,5 kilometriä... Noh, mies ymmärsi oloni, koska on nähnyt minun kärvistelevän samalla lailla iltaisinkin. Naureskeli vaan kun aukaisin hänelle oven, ja sanoi että koitahan nyt levätä.



Voi elämä että haluaisin jo päästä synnyttämään. Ei ole kyllä ikinä ollut näin vaikea liikkua raskauden aikana, jos vauva päättää "juosta" mahassa. Painaa sessioiden aikana niin pahasti jonnekin alas lantioon, että itku pääsee jos ei makaa kyljellään. Nyt kun koitin nukahtaa taas, niin maha alkoi juosta... jos kohta uusi yritys?!



Kyllä tässä tuntee itsensä aika haavoittuvaksi ja voimattomaksi välillä. Onneksi raskaus on kuitenkin jo niin pitkällä, ettei tässä nyt kuukausia enää mene synnytykseen... :)



Sabine & Kaiveli 39 + 0

Sabinellakin kuulostaa aika raskaalta nuo viimeiset hetket.



Itsellä alkaa pikkuhiljaa riittää tämä väsymys ja huono olo. Jos tämä meno jatkuu loppuun asti, niin mähän olen jo aivan rapakunnossa talvella. Positiivista on sentään se, että rinnatkin ovat jopa olemassa. Olen sellainen -a -kuppinen ressukka muutoin, että nyt sentään on varmaan miinusmerkki jo poistunut.



Mun piti ottaa panadolia viikko sitten, kun sain noin 7 h migreenin niskasäryn vuoksi eikä lääke edes auttanut. En ole ehtinyt taas hierojalle ja siitä palkkioksi jumitukset. Maanantaina pitkästä aikaa hierojalle, joten jospa apu löytyy.



viikkoja vain vaivaiset 10+1...masentavaa. Kuinka monta viikkoa niitä on jo ehtinyt laskeakaan plussasta. Mutta, jos ajattelee, että 40 tähtäys, niin ei tunnu enää pahalta. Epälooginen matemaattinen päättelykyky on joskus hyvästä. :)

terveiset nt-ultrasta. :( huonoja uutisiahan sieltä sit tuli. näin saman tien kuvan näkyessä ruudulla ettei sydän enää lyö. hetken kesti niin lääkäri sitten totesi saman, vastasi 8+4 viikkoja, oli siis jo 11+1 sillon perjantaina. ollut ihan plussatestistä asti sellanen olo, ettei kaikki oo kunnossa, ja vaikka alkuraskauden ultrassa olikin viikkoja vastaava alkio ja sydän sykki niinkuin pitikin, niin silti. tällasta oloa ei kummastakaan oo ollu.



olo on aika puutunu. odottelen maanantaina sit polilta aikaa kohduntyhjennykseen. ajattelin toivoa kaavintaa, vaikka siihen varmasti omat riskinsä liittyy. lääkkeellisestä tyhjennyksestä on parilla ystävällä ollu tosi ikävät kokemukset, jolloin viikkojen vuodon jälkeen on sit kuitenki jouduttu kaavintaan, et jotenkin se tuntuu selkeimmältä nyt.



no. ei muuta. en taida tänne tulla pitkään aikaan, joten tsempitykset teille viimeisiä päiviä odottaville ja oikein paljon onnea! :)



pahoittelut myös oliko onnelille? jolla oli myös km.



t.VM